En voi väittää, että olisin rasitusastman puolella mikään asiantuntija. Ehkä muutaman vuoden päästä voisi jotain tietääkin
Rasitusastman esiinpenkominen on vaan aikamoisen työn takana. Ennen kaikkea se vaatii asiantuntemusta, varsinkin liikkujien ja urheilijoiden kohdalla. Se, mikä voitaisiin katsoa riittävän tavalliseen elämään, ei välttämättä riitä urheilijan tarpeisiin. Ja jos ongelmia tulee rasituksessa tai sen jälkeen, osaako tavallinen lääkäri sitten rasittaa diagnoosia tehdessään potilasta riittävästi.
Jos PEF-seuranta ei anna mitään tulosta, olisko jotain tietoa saatavissa PETCO2:n käyttäytymisestä kovassa rasituksessa? Entä hengitysmuuttujien muutokset akuutisti alkaneen lähes maksimitasoisen alle 10 minuutin kuormituksen jälkeen? Tai entä jos tehtäisiinkin EHV-koe, eli hengitettäisiin muutamien minuuttien ajan pontevasti ilmaa, johon on lisätty hiilidioksidia? Löytyisikö silloin mahdollinen rasitusastma?