jokainen ei ole tehnyt kaikea mutta kaikki ovat tehneet jotain niistä koostuu historia ja historiaa tulkitsemalla löytää viisauden
viisaudella ei tee mitään jos sitä ei koosta esim sananlaskuiksi tai tsun zun:iksi/ viidenrenkaan kirjaksi

väsynyttä ja ot:kia

MtJ kirjoitti:

Toki jos jotain muita syitä kiireen ja tärkeysjärjestysten painottamiselle on niin kertokaa ihmeessä.

No vaikkapa se, että useimmilla pareilla (koska keskustelunaihe on parinvaihto) ei ole aikaa, eikä mahdollisuuksia käyttää sitä aikaansa järkkäilläkseen parinvaihtoa. Sitä ei yksinkertaisesti ole. Faktoissa ei ole minkäänlaista puolusteltavaa, ne asioita, jotka on vain todettava ja niihin on sopeuduttava.

Ja se vapaa-ajan painotus osuu aina johonkin muuhun, kuin siihen, että kerran 4 kuukaudessa tapaisi jonkun toisen pariskunnan ja panisi niiden kanssa. Siinä kun pitää oikeasti miettiä monta muutakin asiaa, kuin vaan se, että ketä pannaan seuraavaksi. Esimerkiksi luotettavuus, joka on ihan kriittinen asia tällaisessa. Ei kehen tahansa kaksikkoon voi todellakaan luottaa. Entäs jos menee jotenkin pieleen? Itse uskon, että ne pariskunnat jotka tekee parinvaihtokokeiluja, ovat erittäin suurelta osin lapsettomia pariskuntia.

Ensinnäkin lapsen saatua ihminen arvostaa eri asioita, eikä seksi ole arvolistan kärjessä. Myöhemmin asia korostuu vielä enemmän, aluksi vain jonkin verran. Et voi jakaa aikaasi omien mielihalujesi mukaisesti, sillä jaat aikasi kaikkien muiden mielihalujen mukaan. Ne mieliteot karisee matkan varrella, kunnes huomaa, että etupäässä nuoruuden seksisekoilut ja kokeilut olivat pelkkää tyhjää kuorta.

Parinvaihdossa, seksikokeiluissa, satunnaisissa isommissa seksiorgioissa ja loputtomassa panemisessa on vain yksi asia, joka jää jäljelle lopulta; tyhjä tunne ja flegmaattinen olo. Se voi tuntua aluksi jännittävältä ja erikoiselta, kokeilun arvoiselta, se ei ole sitä. Ihminen menee hillittömyydestä jotenkin rikki; osa niistä ihmisistä, jotka aikanaan osallistui kaikkeen mahdolliseen, menivät sisältä hajalle tavalla tai toisella. Ne ei kestäneet sitä, ne hajosivat. Mä itse kestin varauksella, joskin flegmaattisuus ja arkielämään palaaminen sellaisten juttujen jälkeen on vaan kova tiputus. Ihan kuin olisit vetänyt amfetamiinia 3 vuorokautta putkeen ja heräät sen tipahtamisen jälkeen ylös sängyltä. Sitten katsot maailmaa ja huomaat, miten valju se on. Kaikki on latteaa, turhaa, samantekevää.

Mä olen kävellyt sen polun aikoinaan ihan alusta totaalisen loppuun ja ainoa lopputulos oli tyhjyys.

woi witu ku osaisin kirjoitaa noin selkeetä faktaa
MtJ
sä kirjotat pereiaateessa samasta henkispsyykisestä asetelmasta johon pääsee kun elää jokaisen hetken ja vaiheen elämästä kohtuu kunnolla ja täysillä.

tätä arjen tärkeysjärjestystä olen sanalaskujen seassa yrittänyt avata... jotta ei hamutais korteja joita ei ihan helpolla saa ja joissa on ikävät pelituntumat ja kiitoskin vaisu joskus jopa pelkkä tyhjä tunne joskus epäkiitollisuus.

"pitikö mun tuohonki ryhtyä"

"onneksi ei päästy kavereiten kans jenkeihin matkalle ja värväydytty sotilaaksi vuonna 1997 lätkän MM- jälkeen, oltiin siellä jv turvapartiossa SET:llä ja oltiin jo menossa... onneks musta tuli viikonloppuisä eikä köyhdytetyillä uraniluodeilla kylästetty syöpäsairas jenkkisotilas.

onneksi en menyt ovi ja turvahomissa niinpitkälle kuin AIttomäki... no ei mua ois huolitukkaan ja olin liianpientä kaliberiä jne... just siks onneks en ois selvinny

kaikki kortit ei oo niitä joilla on kiva pelata, aina kai voi pelata vähän mutta kontrolilla ja lopetaa pitää enne kuin se oma raja tulee vastaan ja sen rajan mono luulee olevan pitemällä kuin se onkaan

tätä tarkoitaa kun ei tykää siitä tunteesta kun kättelevä tuttu kaikkoaa ja ei saa kontaktia

kun on pääsyt tietyihin saavutuksiin on kykenevämpi heitäytymään itseensäluottaen syvälle
turva-alalla ikävässä tilanteessa jopa veritekoon ja jos merkkejä annetaan jopa toteuttamaan sen ennen kuin pahiksen silmä räpsähtää, kykenevä pystyy kontrolilla halitsemaan
(suurin osa alibin repanoista on itseään halitsemattomia ja siksi vankilassa, nykänenkään ei hallitse veitsikätänsä vaikka on Superhyperitsensähalitsija tosi nopeassa lajissa ikuinen maailman mestari

kontrolli: tuohon vaaditaan tietysti rutiinia ja tietyistä toimista tulee itsestään selvyyksiä vaikkakin ne tehdyt teot mielessä usein käy ...

Omalla kohdalani pääsin vain sinne missä hapettaminen on yhtäkuin kivojen juttelu kelle tahansa
ja asikasta väänetään kunnes asia perille menee ja ase ei ole uhka enne kuin kaveri alkaa käytään sitä (paitsi siloin kun tulee outo tunne siloin kaveri on uhka vaikka ei näytä siltä, tuo tunne oli aika kamala, törmäsin siihen vain kerran ja jälkeenpäin kuulin kyseisetä asikaasta että oli erittäin vaarallisessa vaiheessa elämänsäkaarta: ONSE JÄNNÄÄ kuinka tuo ihmis keho ja mieli aistii?)

mielestäni asetta kädessä pitävääbn pitäisi suhtautua uhkana mutta kun niitä otti takeissa narikaan ja setvi raflan ulkopuolella riitoja ei niihin enään osanut suhtautua "oikein".

Tuo ulkomaan kortti on mielestäni se jossa lähdetään työhön 100% varmuudella että liipasinta joutuu painna ja sitä painetaan jos on pakko, onneksi siihen en pääsyt eikä pyydetty.

On ehkä OT mutta yhtätotta kuin seksikokeilut
joskus ihmismielelle enempi onkin vähempi ja kokemaansa ei saa pestyä pois
johonkin tartuu jotain ikävää onko se sitten sielu, mieli tai riipuvuus entistä hurjempiin jutuihin.

Sitten perheellisenä olis vähän rauhoituttava ja jos ei pystykään on perheellä isi tai äiti joka haluaa väkivaltatilanteisiin joissa voi kuolla tai seksitilanteisiin joissa voi tartuttaa itsensä...
suojautuminen on aina epävarmaa kun "ollaan villillä päällä" eine liivitkään suojaa pääosumilta
ja suurinosa ihmisistä kuolee varmaan "ei ampumalla suomessa " vaan harmittomissa pikkunujuissa. Niin kuoli asiakaani työvuorossani, ikäänkuin vahingossa toisen asiakaan tönäistessä ja maanvetovoiman avustaessa ja kivetyksen viimeistelessä. 2 puoliorpoa jäi.

mutta mitä näistä jokainenhan meitä kuolee... eise haitaa jos mävähän vedän piriä, - hakaan akkaa, petän puolisoa, tais se kumi ehkä puhjeta mutta vedetään nyt lopuun, hapetan ton 10 kertaa peräkkäin oppii pahan, joustan säänöissä, en huomaa tai en välitä,

äh pikkusyntejähän noi on

ps
taas väsyny en ehtiny nukkua ny nukun ja heti siis voi ku osaisin kirjoitaa ku moni muu
krooooooohhhhhhh pyyyyyyyyyyhhhhhhhhh....

hetkinen Lassen viestin lopussa on suuri viisaus
noin tuon vuoksi on osaneet viisaat miehet kerätä sananlaskut kasaan

joo aika väsynyttä sanailua multa nyt
mutta
onkohan missään parisuhdeterapiasa koskaan ehdotettu mitään tuolaista vaihtomeininkiä??
niin ja jollekin erot sopii toisille ei
joilekin häseltäminen sopii mutta suurimalla osalla on tarkoitus pitää paketti ihan vahvana ja yksinkertaisena vailla säätöjä.

Lasse Candé kirjoitti:Kyllä tässä nyt mun mielestä aika pahasti tuota kiireseikkaa liiotellaan. Eikös se ollut juuri tässä ketjussa kun jollekin jonkin uutisen mukaan selvisi kuinka vanhemmat harrastaa parinvaihtoa?

On melko normaalia että vanhemmat osaavat järjestää ainakin pari kertaa vuodessa vapaan viikonlopun itselleen. Jos parinvaihto on kovastikin tärkeänä haaveena niin uskaltaisin väittää ettei se ajasta kiinni ole. Vai ymmärretäänkö nyt parinvaihto samalla tavalla? Minun käsittääkseni ei siis puhuta mistään neljän hengen seurustelusuhteesta.

Asiasta juurikaan tietämättä, voisin kuvitella että aika yleinen setti on se että netissä valmistellaan (vaikka töissä) ja sitten tavataan. Eihän se tapaaminen välttämättä vie paria tuntia enempää viikonloppuna kun lapset on mummolassa tai kesäleirillä.

erittäin totta

MtJ kirjoitti:Siis kyse ei ole vain parinvaihdosta, vaan siitä, että ylipäätään joku seksi on aina arvoasteikossa viimeisenä. Seksi ei oikeasti ole missään mielessä nk. Big deal. Pannaan sitten kun huvittaa, mutta on monta muuta asiaa, joihin sen vapaaillan voi käyttää. Ihmiset arvostavat nykyaikana omasta mielestäni ihan liikaa panemista. Lapsiperheissä on monta asiaa, joita pitää tehdä kun saa vapaata, siihen listaan mahtuu seksi ehkä sijalle 147.

erittäin totta


suomessa parin-vaihto toteutetaan eroamalla
ja joskus tuo hyvä
mutta joskus paha eli joskus olis ihmisten ihan hyvä vaan vaihtaa paria(hetkeksi) ja tajuta että ruoho ei ollut sitenkään vihreämpää

muistateks te sen ketonen ja myllyrinne ketsin jossa oli karaoke ja parinvaihto rinnastettu
laulu oli vaikeempi rasti

ps
onko ruohokentän vaihto järkevää kun uusi ruohokenttä ei välitä kuminkaan yhtäaidosti jälkikasvusta

ainiin eihän sillä oo väliä ihminen menee himon johdattamana tai mamoonaan tai alkuperäinen suhde oli vaan niin berseestä

kuminkin sen verta tyhmiä olivat osapuolet että pykälsivät jälkikasvua bersreiän kans

aika lyhytnäköinen taitaa olla ihminen
ja usein toistaa tekojaan, tosin sehän johtuu siitä että ihminen joka vaihtaa aina ja aina uudeleen kokee olevansa itse syytön ja vika on niissä jätetyissä puolisoissa
tää saa taas aikaan sitä että jätetyt kokevat tulevat puolisot viallisiksi koska olettavat heiltä samaa käytöstä kuin jättäjältään ja ...
syyseuraus ketju on aika "epäluottamuksellinen" siihen kiukuttelevat lapset ja uudet ja vanhan suhteen "teinikauhukakaroiden"laitokseen lähetys halut, jotta uudesta vauvasta pääsee nautiin vailla muistutusta siitä vanhasta baskasta suhteesta jne...
mistä johtuu päihdeongelma ja väkivalta suomen nuoriso?

ehkä sille parinvaihdolle olis paikka vaikkapa ihan lääkärin määräyksestä
toimisko täsmälääkityksenä erotilastoihin

MtJ kirjoitti:Omasta mielestäni obmijoy kirjoittaa asiaa. Kiireessä ei ole mitään arvostettavaa, eikä se ole arvokysymys lainkaan. Joissakin tapauksissa se kiire on itse asiassa pakko, josta pyritään eroon. Aina siitä ei pääse, aiemmin tehtyjen valintojen vuoksi. Esimerkiksi lasten päivärytmin pitäminen oikeana on yksi tällainen pakko.

Ja kun puretaan ajatusta eteenpäin; jos parisuhteessa on muutenkin työn, lasten ja kahden aikuisen ihmisen yhteisen ajan kanssa tekemistä, niin siihen ei taatusti kaipaa enää kolmatta häsläämään sekaan. Saati neljättä. Asiat muuttuvat mahdottomiksi. Ja satunnainen parinvaihto taasen ei jaksa kiinnostaa niin paljon, että kokisi tarpeelliseksi raivata sille aikaa elämästä. Enkä ainakaan itse koe, että satunnaiset panot jonkun toisen osapuolen kanssa kiinnostaisivat millään tasolla. Tosin seksi nyt ei ole itselleni muutenkaan mitenkään hirveän kiinnostava asia, koska elämässä on paljon muutakin, johon aikansa panostaa. Ja väistämättä tuo parinvaihto vaatii sitä aikaa ja panostusta. Niin ja kiinnostuksen asiaa kohtaan.

Nykyaikana parinvaihdossa on oikeasti järkkäilyä. Koittakaa vaikka, en usko alkuunkaan, että se olisi kuin tilaisi noutopizzan lähibaarista.

on muutenkin työn+työstä kuntouttava liikunta + oma lempi harrastus (ellei lemppari harrastus satu oleen parin vaihto), lasten ja kahden aikuisen ihmisen yhteisen ajan kanssa tekemistä, niin siihen ei taatusti kaipaa enää kolmatta häsläämään sekaan. Saati neljättä. Asiat muuttuvat mahdottomiksi.

haluan painottaa ITSELLÄNI EI OLE KOSKAAN KIIRE olen poistanut kiireen kokonaan elämästäni,
mutta aina päivä jää kesken ja kaikea mitä haluaisi ei ehdi tekemään, nuoruuden päätyttyä ja parisuhteen kautta "isä elämän" alettua asiat ovat oleet näin. No olen yksin nyt viikonloppu isänä,
silti aika ei riitä arkipäivinäkään, JOLLOIN OLEN TEHNYT ratkaisun, jossa otetaan minimi tehtävät maximi tehtäviksi eli päivä on täydellinen kun olen ollut riitävä itselleni ja läheisilleni ja sopinut eripurat ennen nukkumaan laittoa.


Niin ja nukun ehkä arkisin liian vähän koska en ole täydellinen ja siksi teen virhettä kokoajan,
mun virhe on vähä uni ja epäsäänöllinen treeni ja liika makea

Mtj on nähtävästi perheelinen ja siksi näkee asiat samoin kuin minä.

ihmiset on helvetin rasittavia ja epäluotettavia varsinkin nykyään kun mikään ei ole vakituista ja mihinkään ei uskalleta heitäytyä positiivisesti

ei tunnuta uskovan asiaa "kaikkea ajallaan ja kaikki aikanaan ja ei siten enään, vaan nyt on toinen aika ja tähän aikaan kuuluu toisenlaiset tehtävät ja vastuut, siksi nuoruutta ei saa takaisin, joten elithän nuoruuden täysillä,m jotta osaat arvostaa keski-ikää ja perhettäsi ja jotta sait kasvatuspalikoita, jotka ovat yhtäkuin meneisyyden kokemukset joista käsityskyky ja asioiden hahmotus rakentuu kanssa edelle ennustamis kyvyn kanssa JA TÄMÄ ON TÄRKEÄ AJATUS KYKY KASVATTAJALLE, huon syyseraus suhteet lapsesi valinoista ja niistä mihin nohjaat häntä...

jos elit jokaisen päivän ja vuoden kunnolla et kaipaa niitä vuosia enään vaan osaat arvostaa tätä hetkeä ja siinä olevia puhtaita asioita eli aitoa vuorovaikutusta joka ei ole ulospäin vakuutelun ja egon korottamisen pelinappula. VARMA yksilö on jättänyt menneisyytensä ja elää nyt, hänen ei tarvi vakuutella ketään, kunhan puhuu suunsa puhtaaksi ja hoitaa työnsä eläen lähimäisten vierellä tuettavana ja tukijana.

kirjoittamalla tämä kaikki alkaa vaikuttaa jotenkin mahtipontiselta vaikka oikeasti kyseessä on vain rupine baskanen elämä, joka yritetään elää suunaten toiminta-tarmo tasapuolisesti kaikkialle kuminkin usein niin, että on kausittaisia painotuksia (esim. kouluvuosi/kesäloma/herkyyskausien mukainen painotus) ja pitkän keston hitaita pyrkimyksiä(aina radio englanin kanavalla jotta englanti kehittyy työmatka-ajossa)
joissakin asioissa mennään yli esim sexualisuuden ylikorostaminen,työnarkomania.

Esimerkkinä vaikkapa tämä PARINVAIHTO,
joka on tärkeää elämystavoiteelisuuden vuoksi (perheelinen ei kaipaa elämyksiä kuin minimin ja usein siinäkin on hiukka liikaa, siksi luulen parinvaihtoon osallistuvien olevan lapsettomia tai lapset esim exän hoidossa aina tai jo aikuisia)

Usein mennään yli kun ollaan eksytty riittämättömyyden suohon,
eli tehdään ylitöitä senkin jälkeen kun kaikki tarpeelinen on jo hankittu ja tunnetaan epävarmuutta tässä epävarmuutta huokuvassa yhteiskunassa ja siksi tehdään lisää kartutaakseen materian määrää, mutta "ainaku saa joutuu antaan" eli kun materian määrä lisääntyy olet poissa kanssaelämis läheisyydestä ja sieltä luovutat pois, eli kun kaikkea on huomaatkin että "lapseni on putkassa huumeiden halussapidosta tai tytöni kädet on viilelty..."

sananlaskut sisältävät järjestyksen
sinä, läheiset, yhteisö, työ, viisaus ja rakkaus, kunnioitus, nöyryys: on siellä mamoonakin, joka on kaupanpäälletuleva ominaisuus(viisaiden ja vanhojen kuuntelusta/hyvästä puolison valinnasta ja pitkäkestoisesta ja moraalisesti vakaasta elämän suunasta joka on sisältänyt vain hetken hairahdukset jos niitäkään ja niistä opiksiOTON) ja sitä luvataan rittämiin, mutta vain jos toimit tuossa järjestyksessä,
toisessa järjestyksessä rakennat kortitaloa.

Huomasit en maininnut jumalaa tämän vuoksi:
"ei uskova voi ajatella jumalan tarkoittavan omaa sisäistä itseään", jota pitää kuunella nöyrästi ja totella eli kun ensivaikutelma kertoo "ei nyt menee vikaa" älä anna myöhemin pahan sisäisen minäsi suostutella itseäsi toiseen ratkaisuun vaikka mielesi löytääkin paljon maalisia ja itseäsi materialistiseti hyödyttäviä puolia sama toisin, jos kiivastut vihaan tai kiimaan ja joku ajatuksesi tai lähimäinen kehoittaa malttamaan nuku yön yli ja ajatele uudestaan jolloin suurin polte on ohi.

USKO ei ole mystiikaa vaan meillä on jokaisella se sama sisäinen jumala eli "oma-minä" joka haluaa kauaskantoista hyvää eli rakentavaa syyseuraus ketjua. Siellä on myös se "paha-minä" joka yrittää pysyä epävarmuudessa ja siihen tukeutuen pyrkii saamaan paljon asioita ja aikaansaanoksia ja kiirellä välittämättä samalla tapahtuvasta kokonaisuuden rapistumisesta.

Ihminen on yksin ja rajallinen siksi seurakunta, jossa yhtenä hiilenä saadan autetua niitäkin jotka eivät hahmota sisäistä minäänsä vaan pyrkivät puuduttamaan huumaavilla tai työllä tai muilla ylikokemuksilla sisäistä ääntänsä, joka haluaa maltilla pitkäkestoista hyvää tai pahempi minä joka haluaa nopeasti agresiivisempaa muiden yliajavaa ratkaisua. Yliajamisethan taas kylvävät siemenen josta saa niittää niitä seurauksia. Maltti tuo läheisen luoksesi nöyrempänä ja pääset antamaan rakenus idean jopa niin, että läheinen luulee sen itse keksineensäkin.

häpeä on huonompaan syyseurausketjuu tähtäävän minäsi suojaus keino, jolla sinut yritetään saada turruttamaan häpeä tai lisäämään samankaltaisia tekoja, jolloin eka häpeä hukkuu valtavan baskatekojen määrään jolloin alatkin tuntea ylpeyttä taidostasi tehdä baskoja tekoja ja lopulta löydät kaltaisesi kaverit joiden kanssa voit alkaa kilpaileen asemasta huipulle.

Häpeaa vastaan soditaan lauseella "kukaan ei ole toistaan parempi" sillä jokaine ihminen on tehnyt pahoja ja tulee viellä tekemään, kukaan ei ole täydelinen.

Ylpeys on defensi joka on tie eksymiseen omasta sisäisestä puhtaasta itsestäsi (tai jumalasta miten tuon nyt haluat ajatella), ylpeys ei osaa tarkastella vastustajaa hänen vahvuuksiaan kunnioittaen vaan ylpeys on pelkuri, ylpeys hakee vastustajasta vain heikot puolet ymmärtämättä sitä, että heikoudet ovat kasvaneet siitä laiminlyönnistä joka on ollut pakollista, jotta on saatu aikaa kehittää vahvuuksistä lahes käsittämättömän murtumattomat. YLPEYS TAPAA SINUT JA vioitaa muistojen kautta lähipiiriäsi. Sisäinen varmuus ja tieto aseittesi kunnosta ei ole ylpeyttä vaan ammatitaitoa ja elinikäsi kestoista eteenpäin suuntaavaa itseohjautuimista, uskossa oleva voisi kokea ohjautumisensa salimukseksi/johdatukseksi.

Kun ei ole pelkoa on tyyneys, sisäinen varmuus siihen mihin sinut on tarkoitettu ja minne ohjaudut, uskovat sanovat sitä jumalan rauhaksi, kaikki on selkeää ja asiat tapahtuu, joskus aika usein tapahtuu "onneksikin" kutsuttuja tapahtumia esim säätilan muutoksia tai vastapuolen sairastumisia tai vääriä aseöljyn valintoja(jolloin kivärit alkavat tekemään häiriötä: rysien aseissa suomea vastaan joskus...)
uskovat kiitävät jumalaa, muut mustavat sanonnan "onni suosii rohkeaa"

joskus perhe ei saa enempää vauvoja ja 5-10vuoden päästä paljastuukin asioita joiden valossa olikin hyvä että perheen lisäystä ei liikaa tullut

usko on vain uskoa
ja näytää ulos päin yhtä hihulilta kuin kiivas pystymatsi, jossa kaksi rauhaisaa miestä raivossa hakaavat toisiaan, mutta kun Totti Karpela kertoo mitä tapahtuu ihmiskehossa ja mielessä taistelutilanteessa alkaa sivusta seuraajakin ymärtämään miksi matsaaminen on tärkeää, miksi vihan rajoilla liikuminen on tärkeää, miksi juuri näillä rakennetaan tyyneys sodan keskelle miksi maltti on valtia keskellä sotaa, miksi kokonaisuuden hallinta vie eteen päin eikä yksitäisen asian ylikorostus. Miksi "koti uskonto ja isän maa" on tärkea hokema edellisisää sodissa. Muunkin kuin valankäyttömekaaniikan vuoksi. Miksi hukkuva tartuu oljenkorteenkin ja miksi hukkuva kiskoo pelastajansakin veden alle, miksi hukkuva äiti kiskoo lapsensa alensa hukkuesaan. Miksi ateisti rukoilee "granaatikuopassa" enne kuin kuolee vanoen että saattana pakko se on vissin "auta nyt jumala nyt niin taatuati lupaan olla ateisti taas kun tästä selviän, mutta kunnon lähimäisistä huolehtiva ateisti, auta jumala tästä sinne mistä saan aseen ja saan suolattua tuon konekiväri pesäkeen/granaatin heittimen, päästämut kotiin perheen luo ja jatkaan sukutilaani, auta."

Uskonnon rakenne sisältää palvomista; miksi ei jumala jos hän olis niin olisihan hän niin iso että ei häntä tarvitsisi edes palvoa ajateles nyt ei tietenkään. Ateistikin ymärtää tämän
ja jos ei tarvi palvoa ei tarvi vastustaakaan ku ei ole mitä vastustaa, eikö?

Uskonon idea on hyvän esille hakeminen, koska se lisää elämän kokonaisvaltaista "hyväksi kokemista" joka taas saa kaikkien kansakäymis/vuorovaikutussuhteet toimimaan mutkattomasti ja yhteipelillä saadaan isompiakin asioita mukavalla sosiaalisella tavalla tapahtumaan.

Tuossa sosiaalisessa kokontumisessa on tapana vaan ihmisillä alkaa hakeen nokkimajärjestysta ja kun se on selvä aletaan kiusaamaan jotain koska sisäinen epävarmuus joka liityy pahaan laitaa ihmisen korottamaan itseään ja siihen helpoin tapa on alas painaa jotain JA TÄMÄN voi vältää hakemalla yhteisen vihollisen ulkopuolelta jne siitä on muodostuneet valtiota ja niiden väliset voimasuhteet.

No elämä on näköjään alusta lopuun kisaa välillä --huonompiin syyseurausuhteisiin pyrkivän sisäisen maailman ja
pareman kaikkia kunnioittavan ja huomioon ottavan maltilliseman sisäisen maailman vuorottelua

Kai tämä parin vaihtokin on sitä, että ei osasta hakea sitä sisältöaä työstä, harrastuksista ja kahdenkeskisestä vuorovaikutus seksualiskäytäytymis liikerepertuaarista.


ps
mää nyt neni vähän pihalle itekki ku tästä tulinäin pitkä

lopuksi

tämä on tärkeä asia ehkä ainoa sellainen

mitä tahansa teetkin jos valintasi ja tekosi lisäävät sisäistä kokonaisvaltaista viisauttasi ja helpotaa pitkällätähtäimellä läheistesi ja omaa elämääsi olet oikealla tiellä...
olit ateisiti tai uskova...
helpotuksella tarkoitan sisäistä ajatusten virtaa ja rauhaisaa mieltä kanssa mieluisan nykyhetken ja tavoiteelisen huomisen ilman suorituspaineita

Jos kaikki on vaikeaa sinua koulitaan tulevaan jossa tulet helpottamaan ja antamaan vastauksia niille jotka ovat siellä tulevassa samankivun vallassa kuin sinä nyt.
kaikella on tarkoitus
huomaatsen kun treenaat ja treenaat ja huomaat jonain päivänä
"olen poke joka on kykenevä äkkitilanteisiin ja olen kulkeutunut työtehtäviin joissa olen lähes saanut puukon sisuksiini useasti kun taas nuo treenaamattomat kaverini eivät ole työskeneleet aivan samankaltaisissa paikoissa ja eo ole satumus pukotelutakaan heitä yhtä usein."

otakaa huomioon näistä äärikarismaatisista seurakunista niitä on paljon ja suurin osa varsmaan ihan asiallisia mutta muistakaa aina silellä valtaapitävän tai muita ojentavan ihmisen sisällä on se pahaa tahtovakin osaspuoli joka haluaa tehdä eniten pahaa kaikein viatomimmalle, ja on siksi hankinut aseman joka sulkee kaikki epäilykset pois. Ja vallan jota kukaan ei uskalla uhmata sekä ongelmien käsittelymekaniikan jolla uhrin kuuluu antaa anteeksi "pedofiilileen"

tuo kaiki on äärimäistä pahaa ja siksi ovat ateistit äänitorvena suojelemassa uskovia omalla äänelään muistuttaen, älkää antakoo pahalle valtaa vaan ajatelkaa omalla sisäisellä hyvällä minällä,
sillä siloin saa paha valan kuin kaikki hyvät vain vaitonaisena katsovat eivätkä tee mitään.
Nämä lpapsiin sekaantuvat "siat" ovat uhriuttaneet kokonaisia kyliä ja yhteisöjä, mikäli olen lehtien rivien välistä lukenut. Tuo on uskonnon vääristelyä ja äärimäisen julmaa vallan käyttöä hyväksikäytön kera ja siihen kuuluisi reagoida Jeesuksen sanoin varmaankin anteeksi antaen mutta samalla ymmärtäen ja ENNENKAIKEA RANGAISTUSTA UNOHTAMATTA http://www.google.fi/search?q=myllynkiv ... =firefox-a

Jos tuon nyt oikeen tajusin ei ois jammukaan uusinut tekojaan jos olis myllynkiven kans pääsyt uimasille ekoista keroista.

Ateistit ovat siis rauhoitumista huutelevia ääniä kiihkoilijoille OK, ottaen huomioon sen, että siellä on se ikävä minä sisällä joka aiheutaa informaation ulostulon muodossa, jossa vastapuolen ikävä minä nousee takajaloilensa sättimään ateisteja olaan eripurassa ja sota jatkuu kunes jokainen ihminen on kuolut äitimaan muodostaessa mahdotomat elinolosuhteet.

Ja mitä ihmis rotu oppi ei mitää
ei suvaitsevuutta ei rauhaa
ainoa pysyvä oli toiminta kunnes sekin lopui viimeisen yksilön kuolemaan
no niin no tää ei tainutkaan olla ilmestyskirjan kaltainen loppu....

tais olla OT laitan tän linkinä tonne tahraan

mielestäni ne jotka miettivät parinvaihtoa ja otavat osaa vaihtoihin
heillä on paljon turhaa aikaa tai jotain...
normi parisuhteessa pitkässä selaisessa on tarpeeksi häsläämistä jo sen vakituisenkin kanssa... ainakin työssäkäyvällä ja perheellisellä.

viewtopic.php?f=21&t=15186&p=694519#p694519

itse toden näköisesti suostuisin parin vaihtoon jos
lapsistani aidosti välittävä lasteni äiti kokisi sen tärkeäksi ja siten vältytäisiin syrjähypyiltä tai epärehellisyydeltä suhteessa

luulempa että näissä tapauksissa ihmiset pettyvät kokemukseensa ja kokeilut parinvaihdon saralla jäävät siihen yhteen ainoaan,
lapsellisessa perheessä on huoli ja asenne perheestä huolehtimiseen joten siksipä tuo parin vaihto saataapi olla enempi lapsettomien perheiden "herkkua".

ps
tietysti vaihdokki tarvis olla samaa kaliperiä kuin perheen oma vaimo-olio

outoja harastuksia ihmisillä
onse jännää