Linko

[Verr]

Onkos kukaan potkulaisista tutustunut tähän mahtavaan esineeseen ja sen tuomaan voimantunteeseen? Itse värkkäsin hyvin yksinkertaisen, mutta täysin toimivan vempeleen tänäpäivänä. Tarkkuus on vielä kateissa mutta olen toivoa täynnä. Tehkääpä itsellenne linko ja jakakaa kokemuksia.

Slinging.org tarjoaa jokaiselle halukkaalle useita lingontekotutoriaaleja.

[egg]

onko kenelläkään ohjeita ihmislinkoon? voisin tehdä sellaisen itselleni. olisi mutkaton tapa matkustaa. sitä voisi lingota itsensä esim. töihin tai kouluun.

[Risto R]

Joskus yritin tehdä linkoa, mutta siitä tuli aika susi. Tosin kunnon ohjeita sen pussin säätämiseen ei silloin ollu. Itseäni kiinnostaisi jossain vaiheessa tehdä kunnollista sauvalinkoa, niissä nimittäin on ihan kunnioitettavasti potkua kun semmoista oppii käyttämään.

[Paappa]

Aiheeseen liittyen, minulla on aito australian alkuasukkaiden käyttämä keihäslinko eli Atlatl. Isäni toi sen Australian työmatkaltaan, hän oli saanut sen oppaaltaan jonka isä taas keräsi aboriginaalien esineitä. Tämän innoittamana yritin tehdä kesämökillä samankaltaisen huonolla menestyksellä. Ilmeisesti siinä meni pieleen että vaikka linko itsessään toimisi, keihään täytyy olla sopivalla tavalla joustava jotta sen saisi lentämään kunnolla. Täytyy joskus jatkaa kokeiluja.

[Kari Aittomäki]

Olen tosiaan nähnyt lingon käyttöä, itte en ole intaantunut.

Onkos tämä keihäslinko se malli, jossa naru kierretään keihään ympäri ja näin saadaan astaloon pyörivä liike?

Tuosta keihäästä tuli vielä mieleen se takavuosien kilpatyyli, jossa keppi ilmeisesti saippuoitiin ja jotenkin kainalosta lingottiin huomattavan kauas?
Mitenkähän seki tapahtui.

Roomalaisethan linkoja käyttivät kanssa, olen jostain lukenut että niitä kiviä olisi tallella ja heissa hauskoja kirjoituksiakin säilynyt:
Caesar iskee jne..
Pojat on poikia.

[Firelake]

Itsellä on todella toimiva linko, tehty narusta ja kumisaappaan palasta. Olen heittänyt pituutta järvelle, parisataa metriä taitaa lentää vaikka arviointi on vaikeaa. Kuitenkin kivi katoaa kaukaisuuteen ja ehtii jo miettiä lensikö se ollenkaan ennen kuin näkyy molskahdus. Voisi kokeilla heittää korkeutta ja laskea lentoajasta korkeuden...

Sitten, maaliin osuminen: mahdotonta. Ehkä ladon seinään 10 m päästä... Vaakasuorassa pään päällä en edes osaa pyörittää sitä, niin sen ehkä saisi lähtemään minne haluaa. Mutta ei epäilystä että jos sillä joku osuu niin tehoja löytyy. Goljatit jne putoaa laakista ;)

[Verr]

Sitten, maaliin osuminen: mahdotonta. Ehkä ladon seinään 10 m päästä... Vaakasuorassa pään päällä en edes osaa pyörittää sitä, niin sen ehkä saisi lähtemään minne haluaa. Mutta ei epäilystä että jos sillä joku osuu niin tehoja löytyy. Goljatit jne putoaa laakista

Vaatii kuulemma kovasti harjoitusta, mutta on mahdollista. Yleensä laukas on sitä epätarkempi mitä enemmän heittoon sisältyy pyöritystä. Tarkat heitot heitetään yläkautta enintään yhdellä pyöräytyksellä. Tietämäni mukaan ämpäri on viidestätoista metristä osaavalle aika suuri maali.  

[diesel 64]

Heittelyä:kiviä.keihäitä.....

Crosby menee jopa niin pitkälle, että hän, tosin varovaisen tunnustelevasti, yhdistää heittämisen ja abstraktin ajattelun toisiinsa. Hieman tukevammalla pohjalla hän on nostaessaan esiin kyvyn tehdä yhteistyötä. Crosby lainaa evoluutiopsykologi Paul M. Binghamia, jonka mukaan ihmisyhteisöt suosivat ryhmätyöhön kykeneviä ja rankaisivat uhoilijoita keppi- ja kivisateella. Kivitysrangaistus olisi siten kirjaimellisesti ikivanha tapa kohdella niitä, jotka eivät alistuneet ryhmän tahtoon. Kivien heittely säilyi monissa eristyneissä yhteisöissä pitkään ihmisen tärkeimpänä aseena. Kivien tehosta saivat muistutuksen niin Kanariansaarille 1400-luvulla tunkeutuvat espanjalaiset kuin de la Pérousen retkikuntakin 1700-luvulla Samoalla.

Vuonna 1997 Hartmut Thieme raportoi Saksan Schöningenissä Hartz-vuorilla tekemiensä kaivausten tuloksista. Hän oli löytänyt eläinten luita, joiden iäksi arvioitiin 400 000 vuotta. Luiden joukosta löydettiin myös parin metrin pituisia teroitettuja ja tasapainotettuja keppejä. Arkeologit kiistelevät edelleen niiden merkityksestä, mutta Crosby hyväksyy esimerkiksi professori Robin Dennellin puolustaman väitteen siitä, että ne ovat todennäköisesti heittokeihäitä. Jos tämä pitää paikkansa, niin heittokeihäs olisi huomattavasti vanhempi kuin homo sapiens.

Heittämisen seuraava suuri askel tapahtui joskus myöhemmällä paleoliittisella kaudella. Vipukeihästä käyttämällä heittokeihään lähtönopeus ja tarkkuus moninkertaistuivat. Australian aboriginaalien taidot woomeran käytössä hämmästyttivät eurooppalaisia tutkimusmatkailijoita ja kaikista atsteekkien aseista espanjalaiset konkistadorit pelkäsivät eniten haarniskoidun miehen lävistämään kykenevää atlatlia. Toinen suunnilleen samoihin aikoihin ajoittuva "keksintö" oli jousi. Jousen etu vipukeihääseen nähden piili siinä, että sen voi laukaista piilosta, kun taas vipukeihäs vaatii vauhdinoton, joka saattaa varoittaa aiottua uhria.

Lähde:
Tero Karasjärvi

http://www.ennenjanyt.net/3-03/throwing.htm

[mronkain]

Onkos tämä keihäslinko se malli, jossa naru kierretään keihään ympäri ja näin saadaan astaloon pyörivä liike?

Atlatl on tosiaan pikemminkin keihäs kuin varsinainen linko, sen käyttö perustuu vipuvoimaan (fyysikot antakoot anteeksi, termiä käytän täysin maallikkomielessä). Seur. kuvat havainnollistanevat:

Kuva 1
Kuva 2
Kuva 3

Ja vielä pari clipit:

http://www.atlatl.com/dartslomo1.html
http://www.atlatl.com/dartslomo2.html

Lähinnä keihään ja jousen välimuoto, jolla siis tavoiteltiin primitiivimaailmassa jousen voimaa keihääseen.

- Marko

[Jussi Häkkinen]

Kovasti täällä Suomessakin tunnetun vipukeihään kaltainen verme. Mukava heiteltävä (vipukeihäs, siis).