Energiapolitiikka

[Mika]

Itse olen sitä mieltä, että rahansiirtoa voisi suorittaa yhtiöiden lisäksi myös yksityisille tuottajille. En näe mitään syytä, miksei näin voitaisi tehdä. Teknisesti se on taatusti mahdollista, kun niin toimitaan muissakin maissa. Eihän se nyt ihan reilua ole, että vain yritykset voivat tuottaa energiaa saaden siitä korvausta.

[Jumakun]

Niin siis meinaat että sähköyhtiöt maksaisivat yksityisille pörssi tai edes jonkinmoisen hinnan? Eikös tossa jo todettu että jotkin näin tekevät.

Vai kenties että pitäisi tehostaa tuota yksityisten energian tuotantoa pakottamalla sähköyhtiöt maksamaan jopa hieman "ylihintaa" tuotetusta energiasta?

Ensimmäinen vaihto ehto ei olisi hullumpi näin nopeasti aateltuna. Ei suosita, mutta ei jarrutetakkaan tuota kehitystä.

[Mika]

Lähinnä tarkoitin valtion tukia. Tämä on aiemmasta linkistäni:

Suomi tukee erityisesti hake-, pelletti- ja biodieseliä tuottavien voimalaitosten rakentamista. Yksityisille ihmisille tällaisia tukia ei heltiä.

Professori Peter Lund Aalto-yliopistosta arvioikin, että Suomessa uusiutuvan energian tuet ovat yritystukia.

- Meillä tuetaan hyvin paljon yrityksiä, mutta ei tueta kuluttajien tuloa mukaan energiajärjestelmän muutokseen. Meidän energiapolitiikkaamme hallitsevat raskaan teollisuuden tarpeet, meillä energiapolitiikkaa on harrastettu oikeastaan jo 30 vuotta samoilla menetelmillä, selvittää Lund.

[Andy]

Näin se käy, kun ydinvoimaloita suljetaan. Tämäkö se nyt on sitten hyvä ja luontoystävällinen ratkaisu?

http://www.hs.fi/talous/Kivihiilen+k%C3 ... f=fb-share

Kivihiilen kulutus kasvoi viime vuonna rajusti, ja hiilen osuus maailman energiankulutuksesta nousi yli 30 prosenttiin. Hiilen osuus globaaleista markkinoista oli yhtä suuri viimeksi 43 vuotta sitten eli vuonna 1969.

Pelkkä kivihiilen kulutuksen kasvu nousi öljy-yhtiö BP:n kesäkuussa julkistetun markkinakatsauksen mukaan yhtä suureksi kuin maailman koko uusiutuvan energian kulutus ilman vesivoimaa.

Energiamarkkinat kärsivät viime vuonna lukuisista mullistuksista maanjäristyksistä ja vallankumouksista energiapolitiikan suunnanmuutoksiin. Maailman energiankulutus kasvoi siitä huolimatta tasaista 2,5 prosentin vauhtia. Se vastasi öljyksi muunnettuna 12 275:tä miljoonaa öljytonnia.

Fossiiliset polttoaineet hallitsivat energiankulutusta, ja öljy pysyi maailman tärkeimpänä energialähteenä. Öljyllä, kaasulla ja kivihiilellä katettiin 87 prosenttia maailman energiankulutuksesta.

Uusiutuvan energian käyttö kasvoi nopeasti mutta oli edelleen vähäistä. Uusiutuvan energian osuus globaalista energiankulutuksesta nousi 1,6 prosenttiin. Liikenteen polttoaineet mukaan lukien se oli 2,1 prosenttia.

Uusiutuvan energian kulutus kasvoi 18 prosentilla, mutta kulutuksen lähtötaso on alhainen. Kasvu perustui poliittisiin päätöksiin ja keskittyi suhteellisen pieneen maajoukkoon. Uusiutuvan energian kulutus kohosi 195:tä miljoonaa öljytonnia vastaavaksi.

Tilastossa uusiutuvaan energiaan on laskettu tuulivoima, aurinkovoima, maalämpö ja biomassat. Siihen ei sisälly suurin uusiutuva energia eli vesivoima. Vesivoiman kulutus vastasi viime vuonna 792:ta miljoonaa öljytonnia.

Eniten viime vuonna lisääntyi kivihiilen poltto. Hiilen kulutus kasvoi yli 192 miljoonalla ekvivalenttitonnilla, siis yhtä paljon kuin maailmassa kulutettiin uusiutuvaa energiaa. Kulutus kohosi 3 724 miljoonaan ekvivalenttitonniin.

Kiinan osuus maailman hiilenkulutuksesta nousi 50 prosentin pintaan. Toiseksi suurimman hiilenkäyttäjän Yhdysvaltojen osuus kulutuksesta laski 13,5 prosenttiin. Hiilen kulutusta USA:ssa pienensi runsas liuskekaasun tulo markkinoille ja kaasun hinnan lasku.

Kivihiilen kulutus kasvoi BP:n mukaan viime vuonna 5,4 prosenttia. Se ei johtunut vain Kiinan kiivaasta kasvusta. Japanin maanjäristys ja Saksan päätös luopua ydinvoimasta sekä korkeat öljyn ja kaasun hinnat ohjasivat energian kulutusta hiileen. Se turvasi energiahuoltoa kriisitilanteissa ja oli edullinen vaihtoehto kalliimmalle energialle.

Fossiilisten polttoaineiden kulutuksen kasvu lisäsi energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä. Ne kasvoivat 3,0 prosenttia vuotta aiemmasta. Päästöt nousivat 34 033 miljoonaan hiilidioksiditonniin. Päästöjen määrä oli puolta suurempi kuin kansainvälisten ilmastosopimusten vertailuvuonna 1990.

Ylivoimaisesti suurimman hiilidioksidipäästäjän Kiinan päästöt kasvoivat viime vuonna 9,4 prosenttia. Ne nousivat 8 979 miljoonaan tonniin. Se vastasi yli 26:ta prosenttia koko maailman hiilidioksidipäästöistä.

Yhdysvaltain päästöt supistuivat runsaan prosentin hitaan talouskasvun ja hiilenkäytön laskun takia. Ne olivat 6 017 miljoonaa tonnia. Euroopan unionin hiilipäästöt laskivat 4 061 miljoonaan tonniin. EU: n osuus globaaleista päästöistä oli vajaat 12 prosenttia.

[MtJ]

Vihdoinkin puhdasta, kivihiilellä tuotettua energiaa, eikä mitään hirvittävää ydinjätesäteilyjutskaria...

[Mika]

Kannattaa kuitenkin muistaa, että suurin osa maailman ihmisistä on puusilmiä.

Totisemmin puhuen esittäin kysymyksen. Onko tuolle olemassa mitään syvempää, järkevää syytä, joka ei yhtäkkiä tule tällaiselle maallikolle mieleen?

[Andy]

Siis mille pitäisi olla joku syvempi syy?

[Mika]

Minua pohdituttaa se, miksi ydinvoimaa kohdellaan niin kaltoin sekä se, miksi kivihiili on vieläkin niin suosittua. Maallikkona en näe tähän tilanteeseen muita syitä kuin niitä, joita olen tiedotusvälineistä tavannut. Ne eivät mielestäni ole kuitenkaan kovin hyviä syitä.

Se, mitä lähinnä tässä mietin, on osaltaan jo vähän Viittaan esimerkiksi polttomoottoreiden jatkuvaan kehittämiseen, vaikka joidenkin lähteiden — minulla ei ole minkäänlaista asiantuntemusta arvioida niitä — mukaan teknisiä edellytyksiä olisi kehittää muunkinlaisia, ns. kestävään kehitykseen liittyviä kulkuneuvojen moottoreita.

Olen jo jonkin aikaa miettinyt aloittavani ketjun hieman tähän liittyvästä aiheesta, mutta minun pitää ensin ehtiä tehdä vähän taustatyötä. Tämä ei siis kuulu tähän ketjuun.

[NCP]

Minua pohdituttaa se, miksi ydinvoimaa kohdellaan niin kaltoin

Koska ydinjäte, Tshernobyl ja Fukushima. Arevallakin alkaa nykyään olla oma osuutensa tuossa.

sekä se, miksi kivihiili on vieläkin niin suosittua.

Koska sitä voidaan rakentaa (käytännössä) melkein mihin vaan, se on säädeltävää, eikä se ole ydinvoimaa.

[Totte]

Todennäköisesti ydinvoimaa vastustetaan niin paljon, koska kun ydinvoiman vastustus syntyi, niin oli todellakin syitä vastustaa sitä hommaa. Reaktorit olivat epäluotettavia, eikä hommaa muutenkaan oltu mietitty hirveän pitkälle.

Suurin osa silloin valideista argumenteista eivät varmasti enää päde. Uskon kuitenkin että ihmisillä on hankala käsitellä riskejä, eivätkä siten ymmärrä miten samat argumentit ovat voineet olla silloin päteviä, mutta nyt epäpäteviä. He näkevät vain että vastustetaan "samaa" ydinvoimaa, vaikka se on nykyään energiamuotona melko radikaalisti erilainen.