Vastasin "En, mutta aion tai ainakin haluaisin vielä".
Oikeasti, haluaisinko riippuu siitä haluaisinko sitten oikeasti. Tuolla vastauksella haluan vain tuoda esiin että voisin kuvitella tietyissä olosuhteissa ja se voisi jopa olla aika jees.
Yksi kaveri kerran kertoi kuinka päätyivät noihin touhuihin sitä kautta että nainen oli bi ja tahtoi sitten ns monipuolisuutta. Siitä sitten laajeni. Homma toimi hyvin, joskin suhteensa loppui myöhemmin. Suhteet monesti loppuu joten ei tehdä hätäisiä johtopäätöksiä. Sitä kaveri kuitenkin kertoi että oli tullut ainakin jollekin pariskunnalle hurjia vaikeuksia siitä. Se ei varmaankaan sovi oikein edes kaikille jotka siihen lähtee. Sopiikohan se kaikille jotka väittävät että se sopii heille? Ehkäpä aikuiset saavat itse kantaa vastuun, mutta jokainen voi omalla kohdallaan miettiä, kuinka ei ehkä aina onnistu olemaan rehellinen itselleen.
Mika kirjoitti:Yksi kaveri opiskeluaikoina esitti hyvän kysymyksen parinvaihdosta. Mitäs jos toisesta huoneesta kuulet naisesi voihkivan eri tavalla kuin sinun kanssasi?
Niinpä...

Onnistunut keikka?
Oikeasti tässä ollaan todella syvälle menevien kysymysten äärellä ja on vaikea tietää rehellisiä ajatuksiaan. Luultavasti fiiliksiä tulisi monella eri tasolla.
Jos nainen löytää jotain uutta seksiinsä, niin eikö siitä pitäisi ilahtua ja yrittää itse oppia jotain uutta? Mielestäni se että moisesta korttitalo romahtaa on vain merkki siitä että on ylipäätään rakentanut korttitalon. Onko
se sitten suhteelle hyvä? Onko mahdollista että jos moisia korttitaloja on, tulee myöhemmin joko riitaa tai hidasta mätänemistä?
Käytännössä aluksi varmasti tuntuisi pahalta. Mutta jos myöhemminkin tuntuisi pahalta se että nainen kerrankin saa kunnolla, niin voiko sitten pitää itseään hyvänä miehenä, oletuksena siis tilanteen lähtöasetelma, missä tuohon leikkiin on jo oltu sekä valmiita lähtemään että lähdetty. (Eli tätä on siis heidän aika turha kumota jotka eivät voisi ikinä kuvitella moiseen ryhtyvän.) Vai onko silloin vain liikaa tuota egoa?