En nyt ole kahteen vuoteen muistaakseni, ja nähdäkseni, mitään kuvatuksia ottanut, mutta silloin ainakin vielä taisi olla vallalla tuo innostus, että käytettäisiin mahdollisimman paljon kelmua tatuoinnin päällä, ettei rupea pääsisi muodostumaan ja siten paraneminen sujuisi paremmin. Syy on fiksun kuuloinen, mutta ihon pitäisi hengittää. Olen pitänyt kelmua yleensä hakkaamispäivän ajan ja seuraavan yön, kun vuoto on vielä ollut melkoista. Useita kertoja olen koittanut seuraavana päivänäkin noudattaa tatuoijien ohjetta pitää kelmua, mutta mulla alkaa kuva syyhytä ja jomotella kelmun alla. Ei sitä ihoa saisi hautoa mädäntyneeksi. Kelmun sijasta saman asian ajaa hieman paikasta riippuen puhdas puuvillavaate. Musta lienee hyvä tekstiilin väri, etteivät vuotavat kudosnesteet tuhri sitä. Öisinkin puhdas vaate imee tarvittaessa hyvin pienet vuodot ja siten estää ruven muodostumisen. Jos se kelmu joillakin toimii, hyvä niin, mutta järki ja omat kokemukseni sanovat muuta.
Voiteista.
Ei missään nimessä Bacibactia, tai mitään muutakaan antibioottia sisältävää. Ihon pitäisi pärjätä normaalien bakteerien ja sientensä kanssa, ja pöpöiltä suojautuminen pitää hoitaa muuten.
Ei mielellään Helosania, tai muutakaan antiseptistä voidetta. Perusteluna sama kuin antibiooteilla. Lisäksi Helosan samentaa kuvaa, kun soluihin menee jotain sen ainesosia. Tämä on ihan selvästi nähtävissä tatuoinneissa, kun Helosanin kanssa läträä. Ja kyllä pitääkin läträtä, kun ei kosteutus tunnu Helosanin kanssa pelittävän. Mielestäni tuo samentuminen ei kuitenkaan ole pysyvä vaan tilanne korjaantuu ajan kanssa, kun voiteesta luopuu. Tosimiehet käyttävät tietenkin sitä jalkapohjille tarkoitettua vihreätä Helosania, jossa on ureaa. Voi kirvellä ja kuvasta voi tulla merimiestyylinen.
Bepanthen on mainio voide parantamaan ihovaurioita. Tatuoinneille se ei mielestäni kuitenkaan ole paras mahdollinen. Ongelman aiheuttaa tuo paraneminen, joka mielestäni tapahtuu liian nopeasti. Tässä on vahva fiilispohja, mutta olen ollut havaitsevinani, että ihoon jää vähemmän väriä, kun sitä hoitaa Bepanthenilla. Syyksi esitän, että iho paranee liian nopeasti ja suurempi osa siihen hakatusta väristä jää siksi parantuneiden ihosolujen ulkopuolelle ja lähtee jonkin ajan päästä kuolleiden solujen mukana pois.
Periaatteessa Bevita ja joku näytteinä saamani Easytattoo-voide ovat vaikuttavalta aineeltaan (dekspantenoli) samaa kuin Bepanthen, mutta niiden en ole huomannut olevan yhtä nopeasti parantavia kuin Bepa. Koostumus näissä saattaa olla rasvaisempaa Bepaa miellyttävämpi ja Helosaniakin mukavampi, eivätkä nämä näyttäisi samentavan, joten käyttäisin näitä ennemmin kuin Helosania. Fiksu ihminen ostaa tietenkin suomalaisen lääketeollisuuden tuotteita, joista voi luottaa, että sisältö on kutakuinkin purkin kyljessä listattu ja eri ainesosien pitoisuudet jokseenkin kontrolloitu. Eli noita tatuointivoiteina kaupattavia tuotteita en aktiivisesti käyttäisi.
Suosittelemani ihmevoide on kuitenkin valkovaseliini, vaselinum album. Ei sisällä mitään vaikuttavaa ainesosaa vaan paraneminen jätetään ihon tehtäväksi. Erinomaisena ominaisuutena kuitenkin auttaa pitämään ihon kosteana. Vaseliinin kanssa ei tarvitse kuitenkaan olla läträämässä kokoajan vaan vähempikin riittää, koska kosteus pysyy todella hyvin. Ei silti haudo, kuten kelmu. Infektioriski on pieni, koska aika harvakseltaan tarvitsee lisäillä ja siten lääppiä ihoa. Valkovaseliinin kaverina kun käyttää vesipesua niin hoito on täydellinen. Vaseliini on lisäksi lähes ilmaista ja se toimii kaikkeen muuhunkin kosteutukseen ja voiteluun.
Mulla tuntuu olevan aika herkkä, ei kuitenkaan allerginen, iho tatuoimisen suhteen, joten kerron lisää, jos jollekin samankaltaiselle ongelmatapaukselle olisi hyötyä. Tatuoidessahan käytetään voimakkaita antiseptisiä litkuja, joten ihon bakteeri-sieni-tasapaino menee ihan kuralle joka tapauksessa. Omalla kohdallani olen huomannut, että tuo valkovaseliini oli jossain vaiheessa ainoa voide, joka ei aiheuttanut ihottumaa, kutisevaa ja arkaa näppylää, tuoreen tatuoinnin ympärille. En tiedä mikä kaikki näppylöintiä aiheutti, mutta nuo antiseptiset litkut, vieras aine ihon sisällä (tatuointiväri) ja hoitoon käytetty voide olivat kuitenkin mahdolliset vaikuttajat, ja pelkästään voidevalinnalla sain korjattua ongelman.
Mulla on joskus tatuoimisen jälkeen ollut joskus lisäksi pienimuotoista tulehdustakin tatuoinneissa. Tulehdus ei ole päässyt kunnon märkimisen asteelle. Käytännössä on ilmennyt siten, että jos normaalisti parin päivän jälkeen kuvan otosta ei ole kudosnestettä vuotanut, tuollaisessa tapauksessa on mennyt pari viikkoakin joidenkin kohtien kanssa, että iho on mennyt kunnolla umpeen. Keksin hoitaa tuota ongelmaa vauvojen pyllyille tarkoitetun talkin kanssa. Se poisti ylimääräisen kosteuden ongelmakohdista, jolloin iho parani. Talkki oli siis sellaista, jossa ei ollut mitään vaikuttavaa ainetta siinäkään. Vaihtoehtoinen luonnonmukainen ihon kuivatuskeino on kunnon krapulan hankkiminen, mutta kaikkihan tiedämme kuinka ikävää krapulahakuinen juominen on. Normaalisti paranevalle kuvalle joka tapauksessa hoito on nimenomaan kosteutus.
Mulla nousee aina parin tunnin tatuointisession jälkeen kuume päälle. Vähän lyhyemmistä saattaa selvitä ilman. Kerran hakattiin kuvaa urheasti 4 tuntia ja olin todella kipeä. Kuvan parantuminenkin kesti pidempään tuon jälkeen, joten ei kannata yrittää maratonia vaikka tatuoija siihen pystyisikin. Tatuointimessuilla tehtävät isommat kuvat kuulemma aiheuttavat hypotermiaan verrattavia oireita uhreilleen. Tavallisenkin session jälkeen kannattaa kuitenkin varmuuden vuoksi levätä. Kerran tein niin fiksusti, etten pyhittänyt pidemmän session jälkeen loppupäivää levolle vaan olin jalkeilla ja seurauksena kuva vittuuntui ja paraneminen kesti huomattavasti pidempään. Suosittelen siis ottamaan rennosti ja unohtamaan kaikki suuret suunnitelmat tatuoinnin ottamisen jälkeen. Siinä vaiheessa, kun kuollut ihosolukko on itsekseen lähtenyt pois, voi huoletta harrastaa jo voimakasta hikoiluakin, mutta en suosittelisi aiemmin, jos haluaa pitää mahdollisimman paljon väriä ihossa. Mulla toimii iho kellon kanssa siten, että neljä vuorokautta kuvan ottamisesta kuollut iho alkaa irrota pesun ja voitelun yhteydessä. Sitähän ei kannata mitenkään hangata irti vaan antaa irrota sen mikä pesussa ja voidellessa irtoaa. Kuitenkin, olen vasta viikko tatuoimisen uskaltautunut hikiliikuntaa ja kamppailutouhuja treenaamaan. Touhut, joissa ihoon tulee voimakasta hankausta, vaatisivat varmaan enemmänkin, jos varman päälle pelaa.
Hoitakaa itseänne
Me n0k:n kanssa yksityisesti sovimme, että olemme ainoat potkulaiset, joilla tuo on 
)