Epähienostunut huumorintaju

[Vlad Tepes]

Kuinka moni teistä tunnustaa loukkaavansa ihmisiä helposti tyhmillä jutuilla.

Se on vaivannut minua jo pitkään. En voi sille mitään, että kun kasvaa kodissa, jossa kannibalismista puhutaan ruokapöydässä, niin huumorintajusta kasvaa vähän kiero. Se on vaan todella noloa, kun ihmiset häiriintyvät.

Vähän aikaa sitten loukkasin verisesti erästä tuntematonta vain, koska heitin läppää mihin liittyi isoäidin nahalla päällystetty perheraamattu. En siis voi mitenkään tajuta mitä hiillostumisen aihetta siinä on, mutta toisille ilmeisesti isoäidit ovat sellaisia, ettei normaali huumori heihin yllä.

Minä kun katson jatkuvasti South Parkia, Conan O' Brian Showta ja Simpsoneita. Simpsonit kuudes tuotantokausi on juuri DVD soittimessa.

Miten on naiset ja miehet. Ärsyttääkö mauton huumori? Rakastatteko rienaavia herjoja?

[Samurai]

Kiero huumori on taiteenlaji, mitä kieroutuneempi (ja sitäkautta usein, mutta ei aina myös sairaampi läppä) sitä kiehtovampi se on, ja usein hauskempi.

Se tunne, kun maistelee ajatuksissaan jotain kovin herkullisen kieroutunutta tai epäsovinnaisuudellaan erittäin närkästyttävää juttua, on tunne jota ei oikein mistään muualta saa (-> priceless)

Usein kuitenkin muistan käyttäytymissäännöt, ja pidän suuni supussa, vaikka heti aivokuoressa kiehuisikin jokin tilanteeseen sopiva herja. Se palautekeskustelu vaimon kanssa jälkeenpäin kun taas ei ole kovin palkitsevaa.. Mieluummin kerron sitten jälkikäteen homman, jotta voimme käkätellä yksissä

[fatman]

Omaan välttävän kieron/huonon huumorintajun. Satunnaisesti olen heittänyt sopimattoman herjan. Nykyään yritän olla aina mahdollisimman hiljaa, jottei sopimatonta suusta putoa.
Aivan rajaton ei ymmärrykseni huumorin puolella kuitenkaan ole.

Jälleen osoittaudun välipallin mieheksi.

[mronkain]

Kuinka moni teistä tunnustaa loukkaavansa ihmisiä helposti tyhmillä jutuilla.

Hep! Siteeraan idoliani Conania (ei O'Brienia, vaan sitä toista, kimmerialaista): "Minun pilani on peukalo silmään."
Helvettiäkö minä sille voin että ihmisillä on niin suppea huumorintaju!

Kertokaa minulle mikä teille on pyhää, niin teen siitä pilkkaa...



- Marko

[Polvi]

Aika usein tulee heitettyä läppää, joka saa naiset kilahtamaan.

[JL_]

Mitä kieroutuneempaa huumoria, sitä parempaa. Eniten tulee kyllä ärsytettyä ympäristöä tahallisen huonoilla jutuilla. Ah.

[Jussi Häkkinen]

Viikonlopulta lainattua: "Lääkäri kertoi minulle, että minulla on 20-vuotiaan kroppa. Vahvistin hänelle että hän on oikeassa - oikeastaan kolme, pakastimessa kotona." ...ja toimi leiriolosuhteissa meikäläiseen erinomaisesti. Englanniksi tuo muuten kuulostaa paremmalta.

Hieman pakkaa olemaan karua tuo omakin huumorini, mutta yleensä/usein pystyn sovittamaan tilanteeseen.

[M. Vilenius]

Kertokaa minulle mikä teille on pyhää, niin teen siitä pilkkaa...

Janne Maunonen on mulle pyhä, pilkkaa sitä!

[Ronin]

Omassa DVD-soittimessa pyörii juuri League of Gentlemenin toinen tuotantokausi. Tuon mustemmaksi huumori tuskin voi mennä joten se vastannee jo kysymykseen. Näin pikaisesti kelattuna ainoa asia mistä en vitsaile on läheisen kuolema.

Viimeksi sain autollisen itseni ikäisiä juhlijoita hiljaiseksi kun tuli puhetta mielisairaalasta kun ajoimme sellaisen ohi.
minä: saatoin kerran yhden exäni tuonne kun tämä joutui suljetulle osastolle pian suhteen loputtua.
kaveri: sinne ei ihan helposti pääsekään.
minä: ei se ollutkaan kiinni yrittämisen puutteesta.

Vain porukan läheisin kaveri uskalsi nauraa.

[mronkain]

Kertokaa minulle mikä teille on pyhää, niin teen siitä pilkkaa...

Janne Maunonen on mulle pyhä, pilkkaa sitä!

Aah, Maunonen, tuo Jyväskylän lahja kaikille Jyväskylän ulkopuolisille maille ja mannuille (koskapa ei asu siellä), mitäpä hänestä osaisi sanoa... Koska Nikolai Ceaucescu on jo Ajatusten Tonava, olkoon Janne siis Henkisyyden Hervanta, vaikkei Tampereella asukaan!  

- Marko

[Anni M.]

Omassa DVD-soittimessa pyörii juuri League of Gentlemenin toinen tuotantokausi.

Toimii täälläkin päässä!
Loistava maku, loistava maku...  

Mulle uppoo melkein mikä tahansa huumori, mielialasta riippuen.
Yleensä kaikki perze, kakka, pieru (myös kainalosellainen) ym. älylliset jutut saavat hymyn poikasen karehtimaan suupielessäni.

Lisäksi toimii kieroutunut, mutta samalla sarkastisen lakoninen läppä. Sekä tietenkin englantilainen kuiva huumori.

Ja kyllä. Olen saanut ihmisiä loukkaantumaan jutuillani, sellaisia, jotka ei tunne mua. Yritän kylläkin välttää nykyään, mutta huonolla tuloksella...

Älykästä huumorintajuani kuvaa myös se, että mielestäni nämä hymiöt ovat helkkarin hauskoja:
 hehheee
ja tämä:
 uhhhaaaahhha

Ei uskois että tulee 30 vee ens vuonna täyteen  

[kkkk]

Miten on naiset ja miehet. Ärsyttääkö mauton huumori? Rakastatteko rienaavia herjoja?

Tää on ihan hyvä aihe koska huumori on usein se minkä koen eniten erottavan ihmisiä toisistaan. Ja vice versa, muuta yhteistä ei tarvitakaan kuin huumori ja hyvin tulee juttuun.

Hyvä huumori on usein vähän riskaabelia hommaa koska siinä joutuu astumaan jonkun varpaille.  

Mulle käy kaikenlainen huumori eikä mitään rajoja ole kunhan se huumori vaan kolahtaa edes vähän. Eikä huonokaan huumori toisaalta niin haittaa kunhan sitä ei jatkuvalla syötöllä tarvitse kuunnella.  Ärsyttävintä on kun joku latelee latteuksia liukuhihnalta huomioimatta ollenkaan ettei vastapuoli reagoi niihin. Piste iin päälle on jos kertoja vielä itse naureskelee heitoilleen.

Yksi surkeimmista huumorin alalajeista on keskieurooppalainen perus-small talk, jossa ideana on ladella kevennyksiä jotka idioottikin tajuaa vitseiksi. Vitsien on oltava niin simppeleitä että 3 vuotias lapsikin ne tajuaa ja niin neutraaleja ettei kukaan koskaan missään voi niistä suuttua. Small-talkkiin kuuluu myös vuorovaikutus jossa naapurin heittoihin vastataan yhtä väsyneillä heitoilla. Näin isokin joukko voi pitää yhdessä "hauskaa". Raivvvvostttuvvaaa !!!

Smalla talkissa on syy mikse musta voi koskaan tulla eurooppalaista

[Anni M.]

[  Ärsyttävintä on kun joku latelee latteuksia liukuhihnalta huomioimatta ollenkaan ettei vastapuoli reagoi niihin. Piste iin päälle on jos kertoja vielä itse naureskelee heitoilleen.

Toi on just sellanen tilanne jossa mua rupeis naurattamaan...  

[kkkk]

[  Ärsyttävintä on kun joku latelee latteuksia liukuhihnalta huomioimatta ollenkaan ettei vastapuoli reagoi niihin. Piste iin päälle on jos kertoja vielä itse naureskelee heitoilleen.

Toi on just sellanen tilanne jossa mua rupeis naurattamaan...  

Just meinasin pyytää sua privana treffeille mutta jääköön nyt sitten

[Mika]

Kertokaa minulle mikä teille on pyhää, niin teen siitä pilkkaa...

Edesmenneen Pahkasian yksi kolmesta pääperiaatteesta.  8)

[susitar]

Joo, on tullut mokattua tosi pahasti nuoruuden päivinä. Minulla on melkoisen rankka huumorintaju ja pidän mustasta huumorista erityisesti. Saatan puhua ruokapöydässä sianteurastuksesta sujuvasti. Joskus on pöytäkaverini joutuneet poistumaan oksentamaan vessaan. Ei hyvä!

Eräs tosi paha juttu tapahtui noin 15 vuotta sitten.
Kerroin naureskellen työkavereille edellisiltaisesta elokuvasta, jossa oli hirtetty hevosvaras. Yhtäkkiä eräs työkaverini poistui itkien katkerasti ja ihmettelin, että miksi. Kunnes joku sanoi, että hänen miehensä oli hirttäytynyt muutamia vuosia sitten. Tavallaan tiesin sen, mutten muistanut, kun juttuani kerroin.

Kolahti niin syvältä, että ...
Ihmisten hädälle ja epätoivolle en myöskään naureskele.

[bodyguard]

Minä vitsailen lähes kaikilla asioilla... saattaa se toki jotakuta häiritäkkin

Tiedättekö mitä eroa on autokuormallisella hiekkaa ja autokuormallisella vauvoja? Autokuormallista hiekkaa ei voi purkaa talikolla  

[Verr]

En yleensä välitä mustasta huumorista. Mun bravuureja on tällaset:

puolenyön jälkeen..

Minä:"Tehäänkö tänään jotain?"
Kaveri:"Ei me nyt enää tänään"
Minä:"Tarkotat varmaan eilistä?"

[sokrates]

Paljon riippuu tosiaan tilanteestakin missä vitsi kerrotaan. Muistuu mieleen karmean surkuhupaisa tilanne ekasta työpaikastani 80-luvun alusta:
Aamun Hesarissa oli ollut juttua tulipalosta, jonka pomoni arveli kertovan erään työntekijän omaisista. Kyseinen työntekijä - melko iäkäs syvästi uskonnollinen nainen - saapui tunnollisena työihmisenä myöhässä töihin ja tosiaan hänen poikansa perheineen oli menehtynyt tulipalossa.

Istuttiin kahvitauolla ja nuori naistyötoveri yritti lohduttaa nyyhkyttävää naista. Tunnelma ruokalassa oli muutoinkin syksiysen ankea, nyt suorastaan kammottava.  Silloin pihamaalle ilmestyi RISTO, lomalla oleva kylähullujen kantaisä, joka ärsytti monia tavallaan kertoa käsittämättömän huonoja puujalkavitsejä ja nauraa niille niin, että räkä roiskui muitten naamalle.
Pieni puinen matkalaukku, punainen myssy ja mulkosilmät kuuluivat tuon viisikymppisen neropatin habitukseen.

Henkeä pidätellen ja pahinta peläten katselin kun Risto asteli sisään ja istuutui juuri tuon onnettoman kaksikon pöytään. Nainen nyyhkytti kasvonsa nenäliinalla suojaten niin, ettei jokseenkin itsekeskeinen Risto huomannut mitään poikkeavaa vaan alkoi hiljalleen hörähdellä älyttömille jutuilleen. Laskin sekunteja toivoen tauon loppuvan kun äijä päästi ensimmäisen kasvot kattoa-kohti-röhähdyksensä jota seurasi kiihtyvä sarja hysteeristä kikatusta ja ulvontaa. Yllättäen sekavassa tilassa ollut nainen meni mukaan niin, että vuorotellen itki, välillä tas hörähteli hysteerisesti. Näky oli unohtumaton.

Mutta noin yleensä ihmiset suuttuvat yllättävän vähästä - paitsi muutamat poikkeusihmiset, kuten Mika ja Keiju, joita voi haukkua vapaasti läskeiks-homoiks-juopoiks. Tai ehkä ne on vaan parkkiintuneet mun seurassa.............

[Miklu]

No joo välillä lipsahtaa pikkasen huonoja juttuja... Kerran onnistuin möläyttämään "toimii ku zyklon-b juutalaisiin". Onneksi läsnä oli vain lähimpiä kavereita! Aika äkkiä sais sekalaisessa seurueessa virtuaalisen kallistetun hakaristin otsaansa.

Onneks tuo tuntuu olevan aika yleistä muillakin (tai sitten ei ja toivon vain, että en ole ainut joka möläyttelee )

[Wiljam]

hyvä huumorihan ei nimenomaan voi miellyttää kaikkia.

ennalta tuntemattomien ihmisten seurassa yleensä pidän kieroutuneimmat heitot omana tietonani tai jos tiedän, että jokin aihe loukkaa syvästi jotakuta läsnäolijaa. toisaalta joskus on ihan kivakin päästellä suustaan mitä vinoutuneimpia läppiä, vaihtelu virkistää sano koira kun kissaa nussi  

[Ronin]

Omassa DVD-soittimessa pyörii juuri League of Gentlemenin toinen tuotantokausi.

Toimii täälläkin päässä!
Loistava maku, loistava maku...  

You're my wife now, Dave!

Olisi paljon virkistävämpää jos ns. virallisissakin tilaisuuksissa voisi rauhassa viljellä omanlaistaan huumoria. Tai no, voihan sitä jos ei välitä maineestaan niin hirveästi...

[Kari Aittomäki]

Olen ollut panevinani merkille että epäsovinnainen huumori on eräänlaista kapinahenkeä huumoriin naamioituna ja siten hyvin tarpeellista varmaankin sille, joka on ajautunut tai muuten hakeutunut epämiellyttävään psykososiaaliseen ympäristöön.
0nko sellasta sanaa kuin psykososiaalinen?

Esimerkiksi sotavankiolosuhteissa, koulutetuille neuvotaan antamaan huvittavanhalventavia nimiä vartijoille ja muutenkin naurelemaan paljon.
Mielenkiintoinen yhtymäkohta, sinänsä.

Mielestäni olin kauhean hauska eräänkerran kun tein jonglööritemppuja irtiveistetyillä tisseillä. Työkaveri oli eri mieltä.
Heitin sitä irtojalalla, kostoks. Tositarina.

[DaNjA]

Meidän perheel on kyll aika sairashuumori ja olen perinyt sen. Meillä taas ollaan niin "avoimia" ett voi puhua mistä vaan. Heh, ruokapöydässä vaikka seksistä, tai sitten ihan mistä vaan. Haukutaan kotona toisiamme hinteiksi ja huoriksi...

Illalla oleva "keskustelu tuokio" isän kanssa...
Isä: Mitä le_sbo?
Minä: Mitäpä h_omo?
Isä: Hu_ora...
Minä: Hint_tine_ekeri...
Isä: Sen_tinh_uora...
Minä: Turpa kii tu_hkamu_na!
Äiti(keittiöstä): Nyt lopetatte oikeesti... <-- vihaisena..

Ja veljeni kanssa samanlaista, mut aloitetaan,"mitä kusipää" yms.
Kyll se huumorikin välillä menee liianpitkälle, joskus tullut lauottua asioita, jotka ei ihan olisi siihen tilanteeseen sopineet. Siskoki joskus tokassut, ett mull on todella sairas huumorintaju. Mut kyllä sitä tulee mietittyä, mitä sanoo...

[heian]

Oma huumorintajuni on melko tavanomainen. Mikään pieru, yms. huumori ei kyllä uppoa. Samoten arka paikka on itseäni koskevat vitsit.  Muuten tulee kyllä naurettua melko monenlaiselle jutulle.

Mut ite en osaa vitsailla kunnolla, ennemmin tulee naurettua muitten jutuille.

[fatman]

Omassa DVD-soittimessa pyörii juuri League of Gentlemenin toinen tuotantokausi. Tuon mustemmaksi huumori tuskin voi mennä joten se vastannee jo kysymykseen.

Indeed! Are you local?
Nyt Karkkilaan (alle 9000 asukasta) muutettua on aika usein tunne ettei ole vielä local. Kestovitsi vaimon kanssa.

Nyt meni sigu vaihtoon!

[M. Vilenius]

Aah, Maunonen, tuo Jyväskylän lahja kaikille Jyväskylän ulkopuolisille maille ja mannuille (koskapa ei asu siellä), mitäpä hänestä osaisi sanoa... Koska Nikolai Ceaucescu on jo Ajatusten Tonava, olkoon Janne siis Henkisyyden Hervanta, vaikkei Tampereella asukaan!  

Kiitos. Mä en ole itse koskaan ollut noin rohkea, mutta näin on hyvä. Nyt sain tavallaan sanottua Maunoselle suorat sanat, mutta sä oot se joka kärsii seuraamukset.

[mronkain]

Viikonlopulta lainattua: "Lääkäri kertoi minulle, että minulla on 20-vuotiaan kroppa. Vahvistin hänelle että hän on oikeassa - oikeastaan kolme, pakastimessa kotona." ...ja toimi leiriolosuhteissa meikäläiseen erinomaisesti. Englanniksi tuo muuten kuulostaa paremmalta.

Hieman pakkaa olemaan karua tuo omakin huumorini, mutta yleensä/usein pystyn sovittamaan tilanteeseen.

Olen melko varma että olen lukenut tuon myös täältä... Tai ainakin se sopisi sinne!

Eikös American psykossa ollut joku vastaava, tyyliin: "Hänellä oli upeat rinnat... Minulla on toinen niistä pakastimessa vieläkin!"

- Marko

[Jussi Häkkinen]

Olen melko varma että olen lukenut tuon myös täältä... Tai ainakin se sopisi sinne!

Jep, tuo on klassinen letkaus. Solahtaa vain kamppailulajileirin opetustilanteeseen kuin oululainen TKD-ohjaaja alaikäiseen.

[MtJ]

Eräs melko kiusallinen tilanne oli kerran, kun kaveri tokaisi kastejuhlissa seuraavan lausahduksen kovaan ääneen ja vain minä purskahdin nauruun; "Itse en ole lainkaan reilun pelin kannalla, olen enemmän sellainen napalmia keskoskaappiin ja tikku perään tyyppi"... En saanut sitä naurua loppumaan millään.

Toisen kerran vastaavissa juhlissa tokaisin somasta 6kk tyttövauvasta vanhemmille, että "voi voi, kenenkähän hakattavaksi ja pantavaksi se tuokin joutuu". Eivät ole enää moikanneet kadulla. Pienestä loukkaantuivat. Eli omaan kyllä melko kieroutuneen huumorintajun.

Näen sieluni silmin Karin jonglööritemput   jotenkin pirun groteskia ja samalla sairasta huumoria.