Ahaa. Mielenkiintoista. Kyllähän kuitenkin lienee sinullakin tiedossa, että siinä 1400-luvulla melkeinpä enemmistö pitkämiekoista (päätelleen niistä kappaleista jotka ovat selvinneet nykypäivään) oli varustettu sellaisilla ponsilla, joista on mukava pitää kiinni? Ja lienet myös huomannut, että pitämällä kiinni ponsista miekkaan saa pidemmästä vipuvarresta johtuen huomattavasti paremman kontrollin - etenkin miekan kärkeen? Ja ilmeisesti ponsista oli tapana pitää kiinni myös 1300-luvulla, päätellen siitä että Döbringer nimenomaan kehoittaa olemaan tekemättä sitä... Myös itse pidän uudessa miekassani perushyökkäyksissä kiinni ponsin ja väistin välistä, sillä miekka on normaalia isompi ja painavampi, ja jostain syystä koen saavani siihen paremmin kontrollia sillä tavalla. Terän kärjen kanssa pelatessa sekä normaalikokoisen pitkämiekan kanssa tilanne on kuitenkin päinvastainen, ja siksipä en ole vielä nähnyt ketään täysjärkistä joka ei pitäisi vasurilla kiinni nimenomaan ponsista...MarkoS kirjoitti:Miten niin nykykäsitysten? Kyllä ainakin me, ja monet muut, ollaan alusta asti toimittu juuri näiden ohjeiden mukaan...DeusVult kirjoitti: paljon muitakin sellaisia kohtia, jotka eivät täysin käy yksiin kaikkien nykykäsitysten kanssa - hänhän muun muassa kehoittaa pitämään pitkämiekkaa kumpikin käsi kahvalla, eikä vasen käsi ponsilla niinkuin usein on tapana.
Myös esimerkiksi jos katsotaan Sigmund Ringeckin manuaalia, huomataan että hän esittelee kaksi aseenriistotekniikkaa. Toisessa niistä kurotetaan vastustajan käsivarren yli käsien väliin, ja tartutaan vastustajan miekan kahvaan. Tämä ei tietenkään onnistuisi, jos vastustajan ei oletettaisi pitävän kiinni juurikin ponsista.
En kait ole missään väittänytkään, että ei kannattaisi treenata myös aseetonta kamppailua? Kyse oli siitä, että onko painitreeni joku edelletys miekkailun oppimiselle vai ei, eli että rakentuuko ne miekankäyttötekniikat ja periaatteet jotenkin niiden painivastaavien päälle? Minun nähdäkseni eivät rakennu.Minusta tuossa ei ole mitään epäselvää. Kyllä täytyy osata myös toimia ilman aseita jos meinaa selvitä aseellisessa konfliktissa. Aseensa voi menettää koska tahansa ja/tai etäisyys menee liian pieneksi, mitäs sitten tehdään? Tämä on merkki toimivasta taistelutaidosta, kaikki aspektit ovat läsnä, verrattuna nykyisiin eriytyneisiin kilpaurheilulajeihin. Ja aivan totta, painiähellys sellaisenaan on hyvä tapa oppia yleistä koordinaatiota, voimaa ja kestävyyttä.