Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti.
✋:. Meistä on hienoa, kun selailet Potkun, Pohjoismaiden suurimman kamppailulajiyhteisön keskusteluja. Toivottavasti löydät mielenkiintoisia keskusteluja ja otat reippaasti osaa niihin. Samassa voisit sallia Ad Block -ohjelmasi näyttää mainoksia Potkun sivuilla, jotta voimme jatkossakin ylläpitää näitä keskusteluja. Voit myös liittyä etupotkijaksi, jolloin yksi etusi on mainokseton Potku. Kiitos kun ymmärrät. 🙇♂️
DeusVult kirjoitti:
Ihan hyvää pohdintaa, mutta karahtaa karille parissa kohtaa: Ei tapahtu askelta kauempaa, maahankaadettu vastustaja on varusteista huolimatta heikossa asemassa, ja mikään kunnollinen ase ei varsinaisesti ole "hidas".
Ajatusmalli tässä oli lähinnä se, että kevyt pistomiekka viuhuu sellaista tahtia että lähietäisyys on erittäin vaarallinen, ja toisaalta pistomiekkaa on vaikea saada vangittua hyödyttömäksi, joka olisi edellytys sille että painimaan ruettaisiin. Mielestäni siis maahan kaataminen paitsi on todennäköisempää niin myös antaa suhteessa enemmän hyötyä raskaammilla aseilla ja panssarien kanssa otellessa, kun taas pistomiekkojen kanssa ja ilman panssarointia ei lähikontaktiin pyrkiminen ole kauhean fiksu taktiikka. Vertaan tässä asiaa jujutsun historiaan, käsittääkseni jutsuilussakin kyseessä on nimenomaan alkujaan sotilaiden aseelliseen kamppailuun liittyvistä taidoista - tarkoituksena saada iholle päätynyt aseellinen vastustaja kenttään.
Rupesin miettimään tuota aseiden kehitystä myös taisteluiden kannalta. En ole ihan tarkkaan perehtynyt sotahistoriaan, mutta pohdin että ruutiaseiden myötä pyrkimys miekkaetäisyydelle taistelussa on alkanut vähentyä ja sitä myötä miekkailu siirtynyt enemmän kaksintaistelun suuntaan. Wikipedia sanoisi että n. 1650 tyypillinen muodostelma oli 50/50 ruutiaseita ja peitsiä, ja n. vuonna 1700 musketti alkoi olla standardiaseena jalkaväellä. Samalla ajanjaksolla siirryttiin pistimen käyttöön lähitaistelukäytössä sekä ratsuväkeä vastaan.
Mietin siis että paini voisi puuttua myöhäisemmistä oppaista jo ihan sen takia että ne ovat kirjoitettu herrasmiesten "sivistynyttä" ottelua varten, jossa ei painimaan ryhdytä. Tietenkin oppaiden vuosiluvut ja sisältö kiinnostavat tässä yhteydessä, minulla ei oikein niistä ole selvyyttä.
proileri kirjoitti:
Ajatusmalli tässä oli lähinnä se, että kevyt pistomiekka viuhuu sellaista tahtia että lähietäisyys on erittäin vaarallinen, ja toisaalta pistomiekkaa on vaikea saada vangittua hyödyttömäksi, joka olisi edellytys sille että painimaan ruettaisiin.
Pistomiekka ei paljon viuhu ja se on itse asiassa helpompi vangita hyödyttömäksi, varsinkin koska esim. smallswordeissa ei välttämättä ollut leikkaavaa terää lainkaan. Muuten voi katsoa esimerkkiä vaikka tästä. Päättyy aseenriistoon.
" onclick="window.open(this.href);return false;
" onclick="window.open(this.href);return false;
"Always keep an edge on yr knife, son, always keep an edge on yr knife
'cause a good sharp edge is a man's best hedge against the vague uncertainties of life"
(Corb Lund)
proileri kirjoitti:
Ajatusmalli tässä oli lähinnä se, että kevyt pistomiekka viuhuu sellaista tahtia että lähietäisyys on erittäin vaarallinen, ja toisaalta pistomiekkaa on vaikea saada vangittua hyödyttömäksi, joka olisi edellytys sille että painimaan ruettaisiin.
Näen kyllä tuon ajattelun tuossa takana, mutta käytännössä se ei mene ihan noin. Avaan tarkemmin vaikka myöhemmin tänään. Ja paappakin ehti jo väliin.
ja peitsiä
Tässä varmaan tarkoitetaan piikkejä/pitkiä keihäitä (pike) eikä peistä (lance) joka oli ratsuväen pääasillinen ase keskiajalla ja vielä 1500-luvullakin.
Mietin siis että paini voisi puuttua myöhäisemmistä oppaista jo ihan sen takia että ne ovat kirjoitettu herrasmiesten "sivistynyttä" ottelua varten, jossa ei painimaan ryhdytä.
Miksi ei ryhdyttäisi? Toki jossain ihan spesifeissä kaksintaisteluformaateissa kuten mensurissa ei saanut liikkua eikä näin ollen painiakkaan, mutta ei niitä tavernan takana kujalla tapahtuneita kaksintaisteluita mitkään herrasmiessäännöt rajoittaneet - ainakaan siinä määrin mitä joku disney-henkinen populäärikulttuuri antaa ymmärtää.
Peter Karis DJJV Ju-Jutsu, historiallinen kikkailu.
Onko kuvittelu totuutta oikeaa?
Onko totuus onttoa kuvitelmaa? Liike vai staattisuus, vai Pieksämäen asemalla blues?
Tuli vain näin sivusta keskustelua seuranneena mieleen eräs video itämaisten lajien puolelta. Liittyy tuohon "kädet lähekkäin vai toinen ponnella?"-vääntöön. En tiedä onko kyse samasta asiasta mitä MarkoS koetti selittää fysiikan oppien kautta? Tuntuu olevan koulukuntien välisiä eroja samassa asiassa Japanin saarillakin. Kelatkaa viiden minuutin kohdalle, niin siinä on tuohon asiaan liittyvää tutkailua "Suio ryu.n" opettajan toimesta.
[youtube][/youtube]
"You only live twice. Once when you are born. And once when you look death in the face."
Nagareboshi kirjoitti:
Kelatkaa viiden minuutin kohdalle, niin siinä on tuohon asiaan liittyvää tutkailua "Suio ryu.n" opettajan toimesta.
[youtube][/youtube]
Konolla ei ole tietääkseni mitään tekemistä Suio-ryun kanssa. Hän on jossain kytköksissä Inaba Minoruun (aikido-opettaja, joka opettaa omaa versiotaan Kashima Shin-ryusta ilman kummempaa pätevyyttä), mutta enimmäkseen keskittyy kehittelemään omia teorioitaan jollain tasolla vanhoihin teksteihin pohjaten.
Vaikkei se koko totuutta kerrokkaan, en itse muista nähneeni tuollaista otetta missään vanhassa koulukunnassa.