Tämä kysymys on kaikille, joilla on kokemusta capoeirasta laajemmin ja erityisesti Brasiliasta.
Onko capoeira-koulujen välillä vuorovaikutusta vai ovatko ne tyypillisesti erillisiä saarekkeita, jotka treenaavat omissa treeneissään ja pelaavat omissa rodissaan?
Aikas kategorinen kysymys, mutta jospa tuo avaisi keskustelua. Google ei suonut minulle vastausta. Kysymys kiinnostaa, koska capoeira-seuramme Kuopiossa on perinteisesti ollut "sitoutumaton". Olemme syksystä alkaen saaneet opettajan Abadá-koulusta käymään meillä viikoittain. Tämä tarkoittanee väistämättä jonkinlaista leimautumista. Rajoittaako se osallistumista muiden seurojen/koulujen toimintaan? En ole huomannut minkäänlaista kitkaa suomalaisten suhteen, mutta entä brasilialaiset opettajat?
Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti. 
Capoeira-koulujen välinen vuorovaikutus
Valvoja: Valvoja
-
Desastrado
- ilmaanpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 2
- Viestit: 9
- Lauteille: Helmikuu 2011
Capoeira-koulujen välinen vuorovaikutus
Terve Desastrado ja muut.
Capoeirakoulujen välillä on tyypillisesti aika vähän vuorovaikutusta keskenään Brasiliassa ja itse asiassa verrattain vähän Suomessakin. Kuopiossahan se ei tietenkään voi oikein näkyä, kun siellä ei ole kuin yksi capoeiraseura. Myöskään satunnaisille capoeiramatkailijoille tämä ilmiö ei välttämättä näyttäydy kovin selkeästi.
Capoeirakoulut ja -ryhmät toimivat kuitenkin melko lailla erillisinä yksikköinään ja saarekkeina, joissa voi käytännössä vierailla vain tiettyinä päivinä ja joskus silloinkin vain tiettyjen koulujen oppilaat.
Esimerkki: Asuessani Rio de Janeirossa eräs capoeiraa harjoitteleva ystäväni(johon olin tutustunut paikallisella sirkuksella) kuuli, että kävin viikottain kuuluisan capoeiramestre Toni Vargasin harjoituksissa. Ystäväni halusi kovasti kuulla Toni Vargasin laulavan ja ehdotin, että hän menisi käymään treeneissä, sillä hän asui aivan Toni Vargasin koulun nurkalla. Ensinnäkään ystäväni ei ollut tiennyt, että lähellä on toinen capoeirakoulu ja toisekseen hän sanoi, että hän voisi ehkä mennä, jos minä veisin hänet ikäänkuin turistina paikalle. Lopulta hän ei uskaltanut kuitenkaan mennä käymään Tonin koululla.
Sitoutumattomuus capoeirassa on mutkikas asia. ABADÁ:lla on tietysti niin selkeät kaavat että se tietysti näkyy teidän pelissänne sitten joskus. Muilta osin Suomessa tuskin olette yhtään sen kummemmassa asemassa kuin ennenkään. Ihmisten henkilökohtaiset antipatiat ABADÁ-seuraa kohtaan tuskin liikuttavat teitä kovinkaan paljoa, vai kuinka? Senzala-ryhmällä ja ABADÁ-ryhmällä oli joskus 90-luvulla melkoisia riitoja, mutta nekään tuskin liikuttavat teitä kovin paljoa. Kuten jo aiemmin puhuimme, ABADÁ:n nykyiset toimintatavat ovat luultavasti se asia, johon teidän on otettava joku kanta.
ystävällisesti,
Questão
Capoeirakoulujen välillä on tyypillisesti aika vähän vuorovaikutusta keskenään Brasiliassa ja itse asiassa verrattain vähän Suomessakin. Kuopiossahan se ei tietenkään voi oikein näkyä, kun siellä ei ole kuin yksi capoeiraseura. Myöskään satunnaisille capoeiramatkailijoille tämä ilmiö ei välttämättä näyttäydy kovin selkeästi.
Capoeirakoulut ja -ryhmät toimivat kuitenkin melko lailla erillisinä yksikköinään ja saarekkeina, joissa voi käytännössä vierailla vain tiettyinä päivinä ja joskus silloinkin vain tiettyjen koulujen oppilaat.
Esimerkki: Asuessani Rio de Janeirossa eräs capoeiraa harjoitteleva ystäväni(johon olin tutustunut paikallisella sirkuksella) kuuli, että kävin viikottain kuuluisan capoeiramestre Toni Vargasin harjoituksissa. Ystäväni halusi kovasti kuulla Toni Vargasin laulavan ja ehdotin, että hän menisi käymään treeneissä, sillä hän asui aivan Toni Vargasin koulun nurkalla. Ensinnäkään ystäväni ei ollut tiennyt, että lähellä on toinen capoeirakoulu ja toisekseen hän sanoi, että hän voisi ehkä mennä, jos minä veisin hänet ikäänkuin turistina paikalle. Lopulta hän ei uskaltanut kuitenkaan mennä käymään Tonin koululla.
Sitoutumattomuus capoeirassa on mutkikas asia. ABADÁ:lla on tietysti niin selkeät kaavat että se tietysti näkyy teidän pelissänne sitten joskus. Muilta osin Suomessa tuskin olette yhtään sen kummemmassa asemassa kuin ennenkään. Ihmisten henkilökohtaiset antipatiat ABADÁ-seuraa kohtaan tuskin liikuttavat teitä kovinkaan paljoa, vai kuinka? Senzala-ryhmällä ja ABADÁ-ryhmällä oli joskus 90-luvulla melkoisia riitoja, mutta nekään tuskin liikuttavat teitä kovin paljoa. Kuten jo aiemmin puhuimme, ABADÁ:n nykyiset toimintatavat ovat luultavasti se asia, johon teidän on otettava joku kanta.
ystävällisesti,
Questão
Even the chinese cannot do it. It is impossible.
Liity etupotkijaksi!
Liity etupotkijaksi!
-
Desastrado
- ilmaanpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 2
- Viestit: 9
- Lauteille: Helmikuu 2011
Capoeira-koulujen välinen vuorovaikutus
Kiitos vastauksesta, Questao!
Onko Brasiliassa rodia, joihin osallistutaan koulukuntarajojen yli?
Olen lukenut, että esim. Nestor antaa oppilaidensa käydä vapaasti muiden ryhmien treeneissä. Jos tämä on mahdollista, niin se viittaisi siihen, ettei "irtolaisena" pyöriminen ole ainakaan mahdotonta. Ilmeisesti Brasseissakin voi käydä treenaamassa missä vaan, jos vaan on pokkaa. Onko näin?
Onko siis kyse siitä, että ryhmät rajoittavat ulospäin suuntautumista, mutta eivät ulkopuolisten osallistumista? Niin kuin input, muttei outputtia.
Onko Brasiliassa rodia, joihin osallistutaan koulukuntarajojen yli?
Olen lukenut, että esim. Nestor antaa oppilaidensa käydä vapaasti muiden ryhmien treeneissä. Jos tämä on mahdollista, niin se viittaisi siihen, ettei "irtolaisena" pyöriminen ole ainakaan mahdotonta. Ilmeisesti Brasseissakin voi käydä treenaamassa missä vaan, jos vaan on pokkaa. Onko näin?
Onko siis kyse siitä, että ryhmät rajoittavat ulospäin suuntautumista, mutta eivät ulkopuolisten osallistumista? Niin kuin input, muttei outputtia.
Capoeira-koulujen välinen vuorovaikutus
Terve taas.
Tottakai Brasiliassa on rodia, joihin osallistutaan koulukuntarajojen yli, mutta asia ei ole näin yksinkertainen. Jossain jonkun tietyn koulun oppilaat joutuvat aina tappeluun ja jossain ei. Ei ole aivan naiivia väittää, että joihinkin rodiin voi mennä, jos on pokkaa mutta ei välttämättä ole silti tervetullut. Joissain rodissa tällaista erottelua on enemmän ja joissain vähemmän ja joissain ei ollenkaan.
On totta, että Nestor antaa oppilaidensa käydä muiden treeneissä, mutta Nestor on melkeinpä ainutlaatuinen poikkeus. Harjoiteltuani hänen kanssaan puoli vuotta, hän totesi ettei hänellä ole minulle enää juurikaan mitään opetettavaa, vaan minun kannattaisi etsiä joku toinen opettaja kehittyäkseni enemmän. Vähän nauratti. Mutta ei tämä opettajan lupa yleensäkään ole se juttu, joka ratkaiseen tämän asian, vaan capoeirayhteisön toiminta laajemmalti:
Minun ymmärtääkseni capoeiraopettajat pyrkivät opettamaan capoeiraa jonkin tietynlaisen capoeiransisäisen logiikan/tavan/päämäärän/jne. mukaan. Tämä voi tarkoittaa vaikka esimerkiksi sitä, että opetetaan tekemään negativa aina kantapää maassa tai aina ainoastaan päkiän varassa. Kummalla tavalla sinä teet, vai teetkö yhdessä tilanteessa kantapäällä ja toisessa tilanteessa päkiällä? Ja vielä tärkeämpää, miksi? (Ja tämä oli siis esimerkki ainoastaan logiikka-asian selventämiseen, ei negativan.)
Nyt, jos opettelee tekemään capoeiraa yhdenlaisen logiikan mukaan, on ymmärrettävää, että jotkut/useimmat capoeiraopettajat eivät pidä siitä että heidän oppilaansa käyvät muiden opettajien harjoituksissa(lisäksi on tietysti taloudellisia seikkoja). Voidaan vielä keskustella siitä, että jonkinlaiset "logiikat" sopivat hyvin yhteen ja jotkut taas eivät sovi niin hyvin yhteen. Ryhmänvaihto voi tällöin muodostua ongelmalliseksi. Myös ryhmästä toiseen hyppiminen voi muodostua ongelmalliseksi. Jotkut opettajat ovat hyvin mustasukkaisia oppilaistaan.
Tottakai capoeiraopettajat antavat kenen tahansa lähteä treenaamaan seuraan kuin seuraan ja antavat kenen tahansa tulla opettelemaan capoeiraa omaan kouluunsa, mutta on eri asia, opettavatko opettajat tällaisia oppilaita ollenkaan. Ja tämänlaiselle käyttäytymiselle on tulkinta tai sanakin portugalinkielessä; malandragem. Jotkut opettajat antavat sen näkyä, jotkut eivät.
Kuten jo aiemmin tuli mainittua, suomalaisella capoeiraturistilla on johonkin tiettyyn rajaan saakka helppoa eli ilmiö ei usein näy kovin selkeästi.
Odotan muitakin puheenvuoroja tähän keskusteluun kuin omani ja Desastradon.
ystävällisesti,
Questão
Tottakai Brasiliassa on rodia, joihin osallistutaan koulukuntarajojen yli, mutta asia ei ole näin yksinkertainen. Jossain jonkun tietyn koulun oppilaat joutuvat aina tappeluun ja jossain ei. Ei ole aivan naiivia väittää, että joihinkin rodiin voi mennä, jos on pokkaa mutta ei välttämättä ole silti tervetullut. Joissain rodissa tällaista erottelua on enemmän ja joissain vähemmän ja joissain ei ollenkaan.
On totta, että Nestor antaa oppilaidensa käydä muiden treeneissä, mutta Nestor on melkeinpä ainutlaatuinen poikkeus. Harjoiteltuani hänen kanssaan puoli vuotta, hän totesi ettei hänellä ole minulle enää juurikaan mitään opetettavaa, vaan minun kannattaisi etsiä joku toinen opettaja kehittyäkseni enemmän. Vähän nauratti. Mutta ei tämä opettajan lupa yleensäkään ole se juttu, joka ratkaiseen tämän asian, vaan capoeirayhteisön toiminta laajemmalti:
Minun ymmärtääkseni capoeiraopettajat pyrkivät opettamaan capoeiraa jonkin tietynlaisen capoeiransisäisen logiikan/tavan/päämäärän/jne. mukaan. Tämä voi tarkoittaa vaikka esimerkiksi sitä, että opetetaan tekemään negativa aina kantapää maassa tai aina ainoastaan päkiän varassa. Kummalla tavalla sinä teet, vai teetkö yhdessä tilanteessa kantapäällä ja toisessa tilanteessa päkiällä? Ja vielä tärkeämpää, miksi? (Ja tämä oli siis esimerkki ainoastaan logiikka-asian selventämiseen, ei negativan.)
Nyt, jos opettelee tekemään capoeiraa yhdenlaisen logiikan mukaan, on ymmärrettävää, että jotkut/useimmat capoeiraopettajat eivät pidä siitä että heidän oppilaansa käyvät muiden opettajien harjoituksissa(lisäksi on tietysti taloudellisia seikkoja). Voidaan vielä keskustella siitä, että jonkinlaiset "logiikat" sopivat hyvin yhteen ja jotkut taas eivät sovi niin hyvin yhteen. Ryhmänvaihto voi tällöin muodostua ongelmalliseksi. Myös ryhmästä toiseen hyppiminen voi muodostua ongelmalliseksi. Jotkut opettajat ovat hyvin mustasukkaisia oppilaistaan.
Tottakai capoeiraopettajat antavat kenen tahansa lähteä treenaamaan seuraan kuin seuraan ja antavat kenen tahansa tulla opettelemaan capoeiraa omaan kouluunsa, mutta on eri asia, opettavatko opettajat tällaisia oppilaita ollenkaan. Ja tämänlaiselle käyttäytymiselle on tulkinta tai sanakin portugalinkielessä; malandragem. Jotkut opettajat antavat sen näkyä, jotkut eivät.
Kuten jo aiemmin tuli mainittua, suomalaisella capoeiraturistilla on johonkin tiettyyn rajaan saakka helppoa eli ilmiö ei usein näy kovin selkeästi.
Odotan muitakin puheenvuoroja tähän keskusteluun kuin omani ja Desastradon.
ystävällisesti,
Questão
Even the chinese cannot do it. It is impossible.
Liity etupotkijaksi!
Liity etupotkijaksi!
Lauteilla
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei potkulaisia ja 65 kurkkijaa