Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti. :)

Murteet

Pannu aina kuumana ja pöydissä tilaa. Keskustelua kamppailulajien ulkopuolelta huumoria unohtamatta. :)

Valvoja: Valvoja

Vastaa
Kuvake
Jorge
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 6
Viestit: 11223
Lauteille: Kesäkuu 2008

Murteet

#91

Viesti Jorge »

Mika kirjoitti: Mielenkiintoista minusta on myös se, miten eri murteeseen vaihtaminen saattaa selvästikin vaikuttaa myös puhetyyliin ja asenteeseen. Kun esimerkiksi autokorjaamolla minun pitää vähän lyödä nyrkkiä pöytään, muutun välittömästi porilaiseksi niin murteeltani kuin asenteeltanikin. Näin kävi itse asiassa parisen tuntia sitten. Olen kuitenkin huomannut tämän useammassa tilanteessa elämässäni.
Tuolta kieli(kn)oppia ketjusta:

Antti kirjoitti: Taisin jossakin sanoa, että vihaan suomen sanaa murre, koska siitä tuntuu useimmiten tulevan mieleen jotenkin "murretusti" eli jollakin tavalla väärin äännetty suomi.
Tuota porilaista puhetapaa voi kyllä tuollakin perusteella aivan perustellusti kutsua murteeksi.
Kuvake
Vanhakankea
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 3401
Lauteille: Helmikuu 2010

Re: Murteet

#92

Viesti Vanhakankea »

Eiköhän tuo murre tartu siinä puheenoppimisvaiheessa eli sinänsä lienee helppoa ymmärtää miksi "primitiivireaktio"-vaiheessa aikuisenakin se puskee pintaan.

Oma lapsuus kului ei-kenenkään maalla, jossa sekoittui varsinais-suomen ja hämeen murteet ruotsinkieleen. Oman lisänsä toivat evakot ja työnperässä tulleet "sudeetti-savolaiset".

Lukion jäljeen olin jonkun kuukauden Ruotsissa ja siellä finjävelit, jotka olivat syntyneet Ruotsissa, puhuivat suomea kukin vanhempiensa murteella. Kaveriporukassa kuului lappi, savo jne.
* Entinen idealisti - nykyinen nihilisti
** Suoraan huipulle pääsee vain oikotietä
Kuvake
MikaM
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 5
Viestit: 5272
Lauteille: Marraskuu 2009
Paikkakunta: Naantali
Etulaji: Jumppa

Murteet

#93

Viesti MikaM »

Mikaa ja Alexia tangentin suunnassa kompaten. Turussa syntyneenä, Vaasassa kasvaneena on aika vaikea sekoitus. Normaalisti puhe on Vaasanomaista (neutraali), joka joskus venyy maalaiseksi, niin että kuka tahansa äkkää kasvualustan. Jos verenpaine sattuu nousemaan, niin melko äkkiä se maalaisempi murre tulee esille, en tosin tiedä miksi. Jos puheissä äijästellään, niin itesetäänselvästi tulee niin leviää, ettei pielet riitä.
Ruotsi taas jostain ihmeen syystä tulee juurikin sillä useimpien kammoksumalla Pohjanmaan tavalla, ehkäpä Mustasaari-Vaasa väliltä. Nämähän sitten vaihtuvat ihan kylien välillä nämä murteet. En tiedä, kuinka tuon olen omaksunut, mutta näin on (=vaimo).
Totta on tuokin, että puhekumppanin mukaan nuo jonkinverran vaihtelevat, mutta perusvire pysyy.

edit. perusvireestä tuli persu... (Freud?)
“Maamiinat kioskeihin”
RadioRock
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 13
Viestit: 2945
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Yhteystiedot:

Re: Murteet

#94

Viesti Antti »

Vanhakankea kirjoitti: Eiköhän tuo murre tartu siinä puheenoppimisvaiheessa eli sinänsä lienee helppoa ymmärtää miksi "primitiivireaktio"-vaiheessa aikuisenakin se puskee pintaan.
Näin, mutta murteen tarttuminen puheenoppimisvaiheessa tunnetaan myös äidinkielen oppimisena. Kaikki puhuvat aina jotain murretta (vaikka prestiisivariantteja harvemmin murteiksi kutsutaan) eikä murteen oppiminen ole siis mikään varsinaisesti erillinen ilmiö äidinkielen oppimisesta yleensä. On täysin totta, että vaikka myöhemmin olisi oppinut jotain muuta murretta tai kieltä, saattaa tunteenpurkauksien yhteydessä palata äidinkieleensä, oli kyse sitten kielen tai murteen vaihdosta. Muita tyypillisiä tilanteita, jotka voivat "paljastaa" kielitaustan ovat ääneen laskeminen ja lemmikkieläimille lässyttäminen.

Miksiköhän muuten jotkut (tietyt?) murteet ovat "leveitä" tai "paksuja"?
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Kuvake
Jorge
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 6
Viestit: 11223
Lauteille: Kesäkuu 2008

Murteet

#95

Viesti Jorge »

Itse olen huomannut (tai siis muut huomaavat ja huomauttavat) että pitkä oleskelu ei-suomenkielisessä ympäristössä on voimistanut sitä Tampereen seudun murretta, jota puhuen ja kuunnellen on kasvanut.

Eli heti tunnistetaan, mistä päin olen kotoisin.
Kuvake
Pyrkele
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 1999
Lauteille: Huhtikuu 2006
Paikkakunta: Rovaniemi
Etulaji: Tai shin mun
Sivulajit: Pena
Takalajit: Mave

Murteet

#96

Viesti Pyrkele »

hyvien vaikutteiden puutteessa puhe ilmeisesti pääsee taantumaan :D
"Homoläppä on parasta. Ja tissit"
-Pyry Parviainen; Kulttuurivaikuttaja ja älykkö.

Meidät löytää myös instasta https://www.instagram.com/taishinmun/
Kuvake
Vanhakankea
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 3401
Lauteille: Helmikuu 2010

Re: Murteet

#97

Viesti Vanhakankea »

Antti kirjoitti:
Vanhakankea kirjoitti: Eiköhän tuo murre tartu siinä puheenoppimisvaiheessa eli sinänsä lienee helppoa ymmärtää miksi "primitiivireaktio"-vaiheessa aikuisenakin se puskee pintaan.
Näin, mutta murteen tarttuminen puheenoppimisvaiheessa tunnetaan myös äidinkielen oppimisena. Kaikki puhuvat aina jotain murretta (vaikka prestiisivariantteja harvemmin murteiksi kutsutaan) eikä murteen oppiminen ole siis mikään varsinaisesti erillinen ilmiö äidinkielen oppimisesta yleensä.
Tämä jäi kiireessä kirjoittamatta auki eli tuota tarkoitin.
* Entinen idealisti - nykyinen nihilisti
** Suoraan huipulle pääsee vain oikotietä
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 13
Viestit: 2945
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Yhteystiedot:

Re: Murteet

#98

Viesti Antti »

Vanhakankea kirjoitti: Tämä jäi kiireessä kirjoittamatta auki eli tuota tarkoitin.
Ok.

...

Tämä ei liity varsinaisesti suomen murteisiin, mutta kävin vilkaisemassa Wikipedian etusivua ja huomasin yllätyksekseni, että pontoksenkreikalla on oma wikipediansa. (Suomen lähikielistä Kaakkois-Viron murteella eli võrulla on oma wikinsä kuten myös sukukieli vepsällä, muttei jostain syystä karjalalla.) Samaten ainakin seuraavilla germaanimurteilla, joilla ei ole virallisen kielen asemaa, on omankieliset wikipediansa: länsi-flaami, ala-saksi, ala-saksa, pfaltzinsaksa, ripuaari, limburgi, pennsylvaniansaksa, austro-baijeri, alemanni, pohjois-friisi,länsi-friisi ja skotti (sekä yllättäen muinaisenglanti ja gootti).

Kas kun ei edes Stadin slangilla ole vielä kirjoitettu wikipediaa. Kveenillä on virallinen status Norjassa, muttei omaa wikiä; säätiedot sentään saa kveeniksi ("Sääennustus joka tiimale: tääpänä pikku tuuli, 6 m/s alkkain: etelä–vestaetelä").
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Kuvake
Mika
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 29
Viestit: 93761
Lauteille: Joulukuu 2004
Paikkakunta: Tampere
Etulaji: HIIT, girya
Sivulajit: pilates, yinjooga
Takalajit: Tanglang
Yhteystiedot:

Re: Murteet

#99

Viesti Mika »

Antti kirjoitti: Kveenillä on virallinen status Norjassa, muttei omaa wikiä; säätiedot sentään saa kveeniksi ("Sääennustus joka tiimale: tääpänä pikku tuuli, 6 m/s alkkain: etelä–vestaetelä").
:o
Enpäs tiennytkään tuollaisesta.
Kveenit on vanha nimitys, joka nykyisin yhdistetään Pohjois-Norjan suomenkieliseen vähemmistöön. Tästä vähemmistöstä on nykyisin alettu käyttää myös historiallisiin teorioihin pohjautuvaa uudisnimitystä kainut.

MUOKKAUS: Helmee! :D
Kvääninkieli oon se kieli mitä kväänit oon puhuhneet ja vielä tääpänäki puhhuuvat, ja mikä oon säilyny ruottalaistumisen ja norjalaistumisen läpi minuriteettikielenä. Minun mielestä Torniolakson «meiän kieliki» oon vanhaa kvääninkieli tahi vanhaala meiđän kielelä kaihnuunkieli[4]
Kvääni oon kieli. Sen met olema tienheet jo kauvon, met jokka elämä ja tehemä työtä kvääniassiitten kansa. Ja heti sen tieethään monet muutki. Heti koko Ruian maassa kaikkuu uutinen ette meilä täälä törmitten ja pahtoin välissä oon uus kieli. Olema pääsheet niin pitkele, ette assii oon hallituksen käsissä. Teparttementtit oon sanonheet sanansa. Kylttyyri- ja kirkkoteparttementin kruununsekretääri sannoo, ette hallitus tekkee päätöksen päässiisten jälkhiin. [--] [5]
ไม่เป็นไร
Zen, I haz it.

Слава Україні! 🇺🇦

Potki etuja!
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 13
Viestit: 2945
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Yhteystiedot:

Re: Murteet

#100

Viesti Antti »

Kvääninkieli oon se kieli mitä kväänit oon puhuhneet ja vielä tääpänäki puhhuuvat[...]
Kvääni oon kieli. Sen met olema tienheet jo kauvon [...]
meilä täälä törmitten ja pahtoin välissä oon uus kieli.
Niin, onko se nyt sitten (ollut tätä kirjoitettaessa) uusi kieli vai vanha? Kveeni on hyvä tapausesimerkki murteen ja kielen epäselvästä rajasta. Yleensähän sanotaan, että saman kielen eri murteiden puhujat ymmärtävät toisiaan, mutta eipä tälläkään määritelmällä pitkälle pötki. Sinänsä hauskaa, että vaikka kveeni (ISO 639-3: fkv) on kiistämättä suomen murre, ei suomella (fin) ole Norjassa vähemmistökielen asemaa. Meänkieli (fit), joka sekin on suomen murre, on suomen ohella virallinen vähemmistökieli Ruotsissa. Miksiköhän ei suomenruotsia ole virallisesti erotettu omaksi kielekseen?

Kveeniä kirjoitetaan ainakin Ruijan Kaiku -lehdessä. Jos kveeniä ja meänkieltä ei lasketa, on suomen lähin sukukieli karjala, josta lisätietoa löytyy sivulta sivulta opastajat.net. Ymmärrettävyydestä saa käsityksen helposti lukemalla ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen eli ristikanzan oigevuksien yhtehizen deklaratsiin. Karjalaakin toisinaan sanotaan "vain" suomen murteeksi. Eipä kyllä eri ylä- ja alasaksojen tilannekaan mikään maailman selkein ole.
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Kuvake
Disturbed
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 753
Lauteille: Lokakuu 2011
Paikkakunta: Europa

Murteet

#101

Viesti Disturbed »

Mulla on vähän hölmö puhetapa kun pikku taaperona tuli asuttua Norjassa ja omaksuin norjankielen ennen suomea. Suomeen takaisin tullessa 3-vuotiaana unohtu norjankieli ja suomenkieli tuli tilalle. Oulunmurteella mentiin pitkään, sitten tuli vuosien päästä muutto turkuun josta vuoden päästä uuteenkaupunkiin.. Siellä 4 vuotta, sieltä sitten Kalajoelle, sieltä tuli kierrettyä myöhemmin norjaan puoleksi vuodeksi ja nyt taas asuu Seinäjoella...

Monesta eri murteesta tarttunut tiettyjä ääntämistapoja / sanoja. Monesti yritän puhua "normaalisti", en kuitenkaan ihan kirjakielellä. Kirjoittamaan pyrin paremmin. Mutta välillä tulee milloin mistäkin murteesta millaisia sanoja.. Hieman hölmö lopputulos.

Täällä Seinäjoella on aika hölmö murre mun korvaan. Pari tyyppiä sanoo aina "kah", tarkottaa sillä katso, varmaan lyhenne "kahtomisesta". Äitee ja issee naurattaa, ja noi jotku sanat missä H-kirjain on hauskassa roolissa ihmetyttää.
There is no peace, no release, no cure for this disease
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 13
Viestit: 2945
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Yhteystiedot:

Murteet

#102

Viesti Antti »

Kirjoitettua paikallismurretta on käytetty pitkästä aikaa muussakin kuin kaunokirjallisessa tai huumoritarkoituksessa. (Hieman varhaisemman esimerkin savolaismurteen käytöstä asiatekstissä tarjoaa Carl Axel Gottlundin Otava eli suomalaisia huvituksia.)
Kantituatintutkiilma kirjutettu savolaismurttiilla

Helsingin yliopistossa on hyväksytty kokonaan savolaismurteella kirjoitettu kandidaatintutkielma. Jani Koskisen saamelaiskielten vaikutusta skandinaavisiin kieliin käsittelevä työ on kirjoitettu Keski-Karjalan seudun murteella. Kyseinen murre ei ole helsinkiläisen Koskisen kotimurre, vaan hän on opiskellut murteen.
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 13
Viestit: 2945
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Yhteystiedot:

Re: Murteet

#103

Viesti Antti »

Antti kirjoitti: [...]
Samaten ainakin seuraavilla germaanimurteilla, joilla ei ole virallisen kielen asemaa, on omankieliset wikipediansa: länsi-flaami, ala-saksi, ala-saksa, pfaltzinsaksa, ripuaari, limburgi, pennsylvaniansaksa, [jne.]
Kiinnostuneille tiedoksi, että jatkoin yllä olevan pohjalta hieman blogissani.
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Kuvake
Vanhakankea
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 3401
Lauteille: Helmikuu 2010

Re: Murteet

#104

Viesti Vanhakankea »

Miten muuten Amishien saksa?
* Entinen idealisti - nykyinen nihilisti
** Suoraan huipulle pääsee vain oikotietä
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 13
Viestit: 2945
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Yhteystiedot:

Re: Murteet

#105

Viesti Antti »

Vanhakankea kirjoitti: Miten muuten Amishien saksa?
Pennsylvaniansaksaa tai sveitsinsaksaa.
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Vastaa

Lauteilla

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei potkulaisia ja 11 kurkkijaa