Kreikan talouskriisi

[Point]

Hieman toisen ketjun "Kansan-tietämisen"-kritisointiin liittyen...

Johdetaankos tässä kenties kansaa johonkin suuntaan? Tietääkö kansa Kreikassa? Toteutuuko demokratia.

http://www.talouselama.fi/uutiset/kreik ... arvopaperi" onclick="window.open(this.href);return false;

[Mjölnir]

Li Andersson on eri mieltä

http://liandersson.fi/myytteja-ja-vastauksia-kreikasta/" onclick="window.open(this.href);return false;

Myyttejä ja vastauksia Kreikasta

30.06.2015 · by Li · in Blogi


Suomessa käytävä julkinen keskustelu niin Syrizasta kuin Kreikasta on lähes poikkeuksetta todella harhaanjohtavaa sekä poliittisesti tarkoitushakuista. Pohjanoteerauksesta ansaitsee kunniamaininnan Saska Saarikoski, joka HS:n kolumnissaan onnistui typistämään koko Kreikan kohtalon ja kaiken eurokriisin yhteydessä käydyn poliittisen kamppailun lausuntoon siitä, että ”kreikkalaiset luulevat olevansa merkityksellisempiä kuin ovat”.

Kreikan tulevaisuus on monella tapaa vaakalaudalla, ja sekä euroryhmä että kansainvälinen valuuttarahasto IMF pelaavat erittäin vaarallista peliä. Käyn tässä tekstissä läpi jotain yleisiä harhakuvitelmia ja väitteitä Kreikasta, pyrkimyksenä antaa vaihtoehtoisen kuvan siitä, miksi nyt yhtäkkiä ollaan Grexitin kynnyksellä.



”Kriisi johtuu siitä, että kreikkalaiset ovat eläneet yli varojensa”

Kreikan taloudellisten ongelmien taustalla on niin korruptioon ja huonon taloudenpidon kuin rahaliiton rakenteisiin liittyvät seikat. Maassa on pitkä historia rakenteellisesta korruptiosta, joka on muun muassa johtanut valtavaan poliittiseen koneistoon ja poliittisten virkanimitysten traditioon. Elinkeinoelämän puolella vahvat suvut ovat onnistuneet lobbaamaan itselleen verohelpotuksia ja –vapauksia. Tämän lisäksi Kreikkaa on vaivannut heikko verohallinto, jonka seurauksena verojen maksamatta jättäminen on ollut yleinen ongelma. Näitä ongelmia luomassa ja toimimattomia rakenteita ylläpitämässä ovat vuorotellen vallassa olleet Kreikan kokoomus Uusi demokratia ja Kreikan sosialidemokraatit Pasok. Päästäkseen jäseneksi rahaliittoon Kreikka sai maan taloudenpidon kaunistamiseksi apua surullisen kuuluiselta investointipankki Goldman Sachilta.

Rahaliitossa Kreikan ongelmaksi muodostui myös rahaliiton rakenne. Kreikan talous on vahvasti kotimarkkinavetoista ja maan vientisektori ei pärjännyt yhteisessä valuutta-alueessa. Kreikalle kävi kuten muillekin kriisimaille: muodostui pysyviä kauppatasealijäämiä, eli maa toi enemmän tavaraa kuin vei. Kreikkalaisten heikosta vientisektorista hyötyi pysyvien kauppataseylijäämien maat kuten Saksa ja Suomi. Samaan aikaan Kreikkaan virtasi yksityistä lainarahaa pohjoiseurooppalaisilta pankeilta tätä mahdollistamaan. Pankit varmistivat kulutuksen jatkumisen antamalla Kreikalle euromaana lainaa halvemmalla kuin mitä olisi pitänyt.

Kun EU:n tilastoviranomainen Eurostat jo vuonna 2004 esitti epäilyksensä Kreikan tilinpidon oikeellisuudesta ja pyysi lisää valtuuksia tarkastaa maan taloudenpitoa, esti Ranska ja Saksa valtuuksien laajentamisen. Kun totuus Kreikan talouden tilasta finanssikriisin jälkimainigeissa paljastui vuoden 2009 lopulla, nousivat valtionlainojen korot niin korkealle, ettei Kreikka käytännössä enää saanut luottoa markkinoilta.



”Rahaa on kaadettu Kreikkaan”

Rahaa on kaadettu pohjoiseurooppalaisille yksityisille liikepankeille. Kriisin alettua Kreikassa euroalueen johtajat tekivät huonoja ratkaisuja toisen jälkeen. Olisi pitänyt toteuttaa kreikkalaisten velkojen alaskirjauksia ja siirtää vastuu holtitonta lainanantoa harrastaneiden pankkien aseman turvaamisesta niille joille se kuului, eli pohjoiseurooppalaisille maille kuten Saksalle ja Ranskalle. Pankkien pääomittamista vastaan olisi hallitusten pitänyt vaatia omistusosuuksia pankeista.

Sen sijaan alettiin kriisiä hoitaa tavalla, josta tavalliset kansalaiset niin Pohjois- kuin Etelä-Euroopassa ovat kärsineet. Kreikalle myönnettyjen tukipakettien kautta turvattiin pankkien saatavat. Yksityisten liikepankkien yksityisestä velasta tehtiin tukipakettien kautta julkista, kun velkaa toisilleen tukipakettien jälkeen olivat lopulta niin Kreikka ja muut euromaat (kahdenkeskisten lainojen kautta) kuin Kreikka ja IMF sekä Kreikka ja EKP lainan myöntämistä varten perustettujen rahoitusvakausmekanismien kautta. Näiden ”mekanismien” eli käytännössä yksityisten pörssiyhtiöiden kuten EVM:n kautta myönnettyjen lainojen takaajina ovat muut euromaat. Vaikka suoraa rahansiirtoa ei kahdenkeskisten lainojen ja mekanismin pääomittamista lukuun ottamatta ole tarvittu, riskin kantavat veronmaksajat.



”Kreikkalaiset eivät ole tehneet mitään tai tarpeeksi uudistuksia”

Tukipakettien ehdoiksi asetettiin vaatimuksia rakenteellisista uudistuksista ja isoista leikkauksista julkisiin menoihin. Näitä on Kreikassa toteutettu katastrofaalisin seurauksin.

Vuodesta 2010 vuoteen 2014 maan bruttokansantuotteesta hävisi 25 prosenttia, eli neljäsosan. Työttömyys on 27 prosenttia ja iso osa koulutetuista nuorista on lähtenyt ulkomaille töitä etsimään. Julkiselta sektorilta on hävinnyt yhteensä 300 000 työpaikkaa. Palkat ovat samalla tasolla kuin 2000-luvun alussa, ja ovat laskeneet enemmän kuin missään muussa teollistuneessa maassa toisen maailmansodan jälkeen. Troikan, eli komission, IMF:n ja Euroopan keskuspankin johdon vaatimuksesta on myyty eli yksityistetty valtion omaisuutta pilkkahintaan ja luovuttu kolmikantaisesti työmarkkinajärjestelmästä. Minimipalkkaa on laskettu ja terveydenhuoltojärjestelmä on leikkausten seurauksena romahtanut. Sairaudet kuten malaria ovat tehneet paluun eikä ihmisillä ole varaa lääkkeisiin. Eläkkeet ovat pienentyneet 48 prosenttia ja kaksi kolmasosaa kreikkalaisista eläkeläisistä elävät köyhyysrajalla tai sen alapuolella.

Rajun kulukuurin seurauksena Kreikkaan on syntynyt sosiaalinen kriisi. Työttömänä on edelleen yli joka neljännes ja maan velkasuhde on kriisihoidon alettua noussut melkein 180 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Talouskuri Kreikassa on ainoastaan lisännyt todennäköisyyttä, ettei Kreikka kykene maksamaan velkojaan takaisin.



”Kreikkalaiset eivät ole pitäneet kiinni tehdyistä sopimuksista”

Kreikkalaiset ovat toteuttaneet troikan leikkausvaatimuksia katastrofaalisin seurauksin. Vähemmälle huomiolle kuitenkin jäivät rakenteelliset uudistukset kuten verokierron ja -välttelyn vähentäminen ja eläkejärjestelmän uudistaminen.

On myös muita sopimuksia joista troikka ei osaltaan ole pitänyt kiinni. Yksi esimerkki on kansalaisten sosiaalisten oikeuksien turvaamiseksi luotu kansainvälinen sopimus, Euroopan sosiaalisten oikeuksien peruskirja. Myös EU:n omia perussopimuksia on kriisin yhteydessä rikottu, erityisesti mitä tulee kirjaukseen, että unioni torjuu sosiaalista syrjäytymistä ja edistää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja sosiaalista suojelua. Monet ihmisoikeusjärjestöt ovat varoittaneet, että ihmisoikeusloukkaukset ovat lisääntyneet talouskurin yhteydessä Euroopassa. Jotkut leikkaukset ovat myös todettu Kreikan oikeuslaitoksen mukaan lainvastaisiksi.

Lopulta kyse on myös siitä, saavatko kansalaiset vaatia muutosta harjoitettuun politiikkaan. Kun Syriza kesäkuussa neuvotteli uusimman lainaerän ehdoista, oli kyse pelkästään siitä, että maa halusi sopia ehdoista, jotka olisivat mahdollistaneet työllisyyden ja talouden kohentamisen, ei siitä, etteikö maa halunnut sopia lainkaan.



”Syriza on antanut kreikkalaisille katteettomia lupauksia”

Syriza voitti tammikuussa 2015 pidetyt parlamenttivaalit ohjelmalla, joka rakentui neljän kokonaisuuden pohjalle. Ensimmäinen oli humanitaarisen kriisin ratkaiseminen, mikä tarkoitti muun muassa sähkön ja asunnon turvaamisen kaikille tarvitseville sekä ruokatuen järjestämistä. Toinen kokonaisuus käsitteli verotusta ja sen oikeudenmukaistamista. Kolmas keskittyi työllisyyden parantamiseen ja neljäs julkishallinnon uudistamiseen. Syrizan slogan oli ”toivo on tulossa” ja kampanja rakentui vahvasti viestiin siitä, että talouspolitiikan suuntaa on mahdollista muuttaa.

Syrizan tavoitteena oli siksi myös neuvotella lainojen ehdot uudestaan niin, etteivät ne entisestään pahentaisi sosiaalista kriisiä, mutta mahdollistaisivat talouden saattamisen kuntoon. Tälle tavoitteelle puolue sai kansalaisilta mandaatin.

Onko tällaisella ohjelmalla kampanjoiminen vastuutonta tai edustaako se katteettomien lupausten antamista? Mielestäni ei. Leikkauspolitiikka on Euroopassa ollut epäonnistunut niin työttömyyden kuin velkaantumisen vähentämisessä. Silti oikeisto tekee kaikkensa tämän doktriinin pelastamiseksi. Kun muualla maailmalla ihmetellään miksi Eurooppa leikkaa itsensä hengiltä, syyttävät Euroopan talouskuripuolueet taloudellisesti toimimattoman ja sosiaalisesti äärimmäisen epäoikeudenmukaisen talouskuripolitiikan haastajia ”vastuuttomiksi”.



”Kreikka oli kasvu-uralla ennen kuin Syriza pääsi valtaan”

Kreikan talous kasvoi vuoden 2014 toisella ja kolmannella vuosineljänneksellä. Kasvu johtui puhtaasti hyvästä turismikesästä, koska turismi oli ainoa toimiala, jonka kohdalla kasvua oli. Syy Kreikan turismin nousulle on arvioitu olevan Egyptin ja muiden Pohjois-Afrikan maiden epävakaa tilanne. Vaikka turismin kasvu toki on ilahduttava uutinen, on täysin selvää, ettei Kreikka turismin turvin tule poikkeuksellisen syvästä lamasta nousemaan.

Kasvu kääntyi laskuun vuoden 2014 viimeisellä vuosineljänneksellä, eli kesän loputtua ja ennen kuin Syriza pääsi valtaan, joka tapahtui vasta tammikuun lopussa pidettyjen vaalien jälkeen. Syriza ei siis edes ollut vallassa kun talouskasvun suunta kääntyi.



”Kreikkalaiset haluavat jättää velat maksamatta”

Syriza haluaa neuvotella sopimuksen, joka mahdollistaa talouden kuntoon saattamisen Kreikassa ja ei ainakaan pahenna Kreikan sosiaalista kriisiä. Tämän lisäksi maan valtiovarainministeri on ehdottanut velkojenvaihtosopimusta sekä velkataakan helpottamista velkajärjestelyiden kautta.


”Neuvotteluiden kariutuminen johtuu siitä, että Syriza vaatii liikoja”

Kreikan hallitus oli jo valmis merkittäviin myönnytyksiin velkojien vaatimuksesta. Ennen kaikkea hallitus oli jo myöntynyt budjettiylijäämätavoitteisiin, jotka käytännössä tarkoittavat kuripolitiikan jatkamista. Kreikalle on asetettu pitkän aikavälin tavoitteeksi 3,5 prosentin ylijäämä BKT:stä. Tämän voi verrata vaikkapa Suomen valtion tällä hetkellä tekemään alijäämään. Samaten Kreikan hallitus oli myös suostunut uudistamaan eläkejärjestelmää varhaiseläkkeiden karsimiseksi, mutta ei ollut valmis hyväksymään suoria leikkauksia, koska noin kaksi kolmasosaa eläkeläisistä elää köyhyysrajan tuntumissa tai sen alapuolella.

Ylijäämien tekeminen Kreikan tämänhetkisistä taloudellisista lähtökohdista käsin edellyttää edelleen niin rakenteellisia uudistuksia, veronkorotuksia kuin säästöjä. Kreikan valtiovarainministeri Yannis Varoufakis kirjoittaa omassa analyysissaan neuvotteluista siitä, kuinka jo Kreikan neuvotteluehdotus olisi ollut erittäin vaikea saada Kreikan parlamentista läpi, johtuen siitä, että sekin sisälsi merkittäviä jo köyhdytettyihin kreikkalaisiin kohdistuvia leikkauksia ja lupauksen talouskurin jatkamisesta. Tämän lisäksi euroryhmä ja IMF eivät olleet valmiita antamaan lupauksia laina-aikojen pidentämisestä Kreikan tilanteen helpottamiseksi tulevien kuukausien aikana.

Tätä taustaa vasten Kreikan valtiovarainministeri Yanis Varoufakis esitti lauantaina euroryhmälle, että lainaohjelmaa pidennettäisiin parilla viikolla, jotta kreikkalaiset ehtisivät järjestää kansanäänestyksen. Käytännössä kyse on siitä, että hallitus ei koe omaavansa mandaattia hyväksyä merkittäviä talouskuritoimenpiteitä, sillä puolue on saanut mandaatin taistella juuri tätä linjaa vastaan. Toisaalta hallitus ei myöskään koe omaavansa mandaattia erota rahaliitosta, koska Syriza ei tällaista tavoitetta ole ikinä asettanut.

Euroryhmä kieltäytyi ehdotuksesta ja piti kokouksen ilman Kreikkaa. Euromaiden johtajien täystyrmäys kreikkalaisten pyynnölle kysyä kansan mielipidettä on mahdotonta ymmärtää.



Mitä nyt tapahtuu?

Yksi mahdollinen skenaario on, että Kreikka ja velkojat pääsevät vielä sopimukseen. Käytännössä tämä tarkoittaisi talouskurin jatkamista sekä sitä, että Kreikka olisi jatkossakin IMF:n ja euromaiden taloudellisen määräysvallan ja kontrollin alaisuudessa. Syrizalle tämä vaihtoehto olisi luonnollisesti vaikea, puolueella olisi todennäköisesti vaikeuksia saada tulokselle hyväksyntää parlamentissa. Tässä vaihtoehdossa Kreikan talouden heikko kehitys jatkaisi, lisäten koko ajan todennäköisyyttä sille, että velkojen osalta joudutaan sopimaan esimerkiksi laina-aikojen pidennyksistä.

Toinen skenario on Grexit, eli Kreikan ajautuminen maksukyvyttömyyteen. Tämän vaihtoehdon ongelma on seurausten ennakoimattomuus. Teoriassa siirtyminen omaan valuuttaan saattaisi lisätä hallituksen talouspoliittista liikkumavaraa, mahdollistaa velkojen maksamatta jättämisen ja työllisyyden edistämistä. Toisaalta erosta seuraisi melko varmasti sosiaalinen kaaos tuontihyödykkeiden hintojen kuten sähkön noustessa merkittävästi, ja jo heikossa asemassa olevien tilanteen vaikeutuessa entisestään. Suomelle tämä vaihtoehto saattaisi tuoda suurimmat taloudelliset tappiot, koska tässä tilanteessa Kreikka saattaisi yksinkertaisesti ilmoittaa, ettei aio maksaa velkoja takaisin. Syriza tämä vaihtoehto olisi todennäköisesti vähintään yhtä vaikea kuin edellinen.

Mitä pitäisi tehdä?

Kreikan kriisissä ei ole enää kyse Kreikan talouden kuntoon laittamisesta suomalaisten rahojen takaisin saamiseksi tai euroalueen taloudesta. Kyse on puhtaasti ideologiasta ja talouskuriin perustuvan talouspoliittisen linjan aseman pelastamisesta. Kuten tässä kirjoituksessa todetaan, on kyse “äärimmäisestä tulonjakopolitiikasta, jonka laaja hyväksyminen eurooppalaisten poliitikoiden, talousviisaiden ja erityisesti toimittajien ja median keskuudessa kertoo karua kieltä eurooppalaisesta arvoyhteisöstä”.

Talouskuria ajavat poliitikot pitävät kiinni vaatimuksistaan Kreikan talouskurin jatkamisesta siitä huolimatta, että se todistetusti ei ole aiheuttanut kuin vakavaa haittaa maalle, siitä huolimatta, että se uhkaa ajaa Kreikan ulos euroyhteistyöstä ja siitä huolimatta, että he siten vaarantavat koko EU:n poliittisen projektin.

Tarvitaan

1. Suomeen laaja talouskuria vastustava liike, joka myös kytkee kehityksen Kreikassa siihen, mitä Suomessa tulevien neljän vuoden aikana tullaan näkemään. Kevään suuret mielenosoitukset varhaiskasvatuksen ja koulutuksen leikkauksia vastaan osoittavat, että tilausta sellaiselle on. Eduskunnan sisällä on ensimmäistä kertaa punavihreä oppositio, joka pystyy toimimaan kansalaisliikkeiden kanssa yhteistyössä. Suomessa on alettava kokoamaan kansalaisliikkeitä yhteistyöhön leikkauspolitiikan haastamiseen, osoittamalla, kuinka kuripolitiikka vaikuttaa kielteisesti laajasti eri ihmisryhmien asemaan.

2. Kreikka tarvitsee velkajärjestelyn ja vapautta keskittyä rakenteellisiin uudistuksiin. Se tarkoittaa maan hallitsemattoman suureksi kasvaneen velkataakan pienentämistä, ja talouskuriin pakottavista ehdoista luopumista. Syriza voitti vaalit pitkällä listalla omista reformeista, joiden toteuttaminen kasvattaa työllisyyttä ja verokertymää. Niin Suomen kuin koko euroalueen etu on ennen kaikkea se, että Kreikka saa taloutensa ja yhteiskuntansa kuntoon.

3. Demokratiaa. Mikäli se ei ole mahdollista rahaliitossa, tiedän ainakin itse kumman valitsen.

[Mjölnir]

Li Andersson on eri mieltä

http://liandersson.fi/myytteja-ja-vastauksia-kreikasta/" onclick="window.open(this.href);return false;

Mutta Mikko Virta on eri mieltä...

Kukaan ei ole pakottanut kreikkalaisia rikkaiden laivanvarustajien verottamisen ja sotilasmenoista leikkaamisen sijaan puolittamaan eläkkeitä, kirjoittaa Iltalehden toimittaja Mikko Virta.

Tämä on Kreikan suuri rahareikä - suhteessa EU:n isoimmat menot

Olin vuonna 2008 opiskelijajärjestön mukana työelämävierailulla ulkoministeriössä. Tuolloin ei Kreikan velkakriisistä ollut vielä mitään tietoa. Jossain vaiheessa puhe kääntyi palkkoihin. Ministeriötä esitellyt diplomaatti kertoi oman palkkansa olevan siinä neljän tonnin hujakoilla, jonka päälle tulee lisää ulkomailla ollessa.

Hän kertoi myös, että myös muiden maiden diplomaattien palkat ovat suunnilleen samalla tasolla kuin suomalaisten. Kreikkalaiset olivat ainoa poikkeus. Hänen mukaansa kreikkalaisten diplomaattien palkat ovat moninkertaiset - he kulkevat Rolexit käsissä ja ajavat Rolls-Roycella.

Muistan ajatelleeni, että miten ihmeessä Kreikalla on varaa moiseen. Maa ei kuitenkaan ollut Euroopan rikkaimpia.

Vajaan vuoden sisällä selvisi, ettei sillä olekaan varaa.

On väärin syyttää Euroopan unionia ja Euroopan keskuspankkia siitä, että sen takia köyhimpien kreikkalaisten elämä on kurjistunut ja eläkkeet puolittuneet. Kreikan leikkaukset ovat kreikkalaisten omia poliittisia päätöksiä. Kukaan ei ole pakottanut rikkaiden laivanvarustajien verottamisen ja sotilasmenoista leikkaamisen sijaan puolittamaan eläkkeitä.

[Point]

Kreikan sotilasmenoja on arvosteltu liian suuriksi, mutta onko havaintoa mihin se raha sitten menee? Kreikka on Nato maa ja sillä on ollut pientö kismaa toisen Naton maa Turkin kanssa, mutta käsittääkseni sillä ei ole juurikaan "muuttuvia sotilaalisia kuluja" vaan sotilasmenot vertautuvat julkisen sektorin suuriin kuluihin. Eikös armeija ole melko tärkeä työlistäjä siellä, niinkuin monessa muussakin "kommarimaassa" (vrt Pohjois-Korea)

[Mjölnir]

Eikös armeija ole melko tärkeä työlistäjä siellä, niinkuin monessa muussakin "kommarimaassa" (vrt Pohjois-Korea)

Kreikalla on väkilukuun suhteutettuna erittäin suuret asevoimat. Nato-maista Kreikka on käyttänyt vielä 10 vuotta sitten toiseksi eniten (heti Yhdysvaltojen jälkeen) rahaa asevoimansa ylläpitoon, tosin tämä osuus BKT:sta on puolittunut nyt säästökuurilla. Edelleen Kreikan puolustusmenot ovat BKT:seen suhteutettuna melkein kaksinkertaiset esim Suomeen verrattuna.

Tiettyjä kuluja nostavia tekijöitä on mm. Kreikkalaisten sotilaseläkkeet, esimerksi Suomessa, korkein saavutettava taso sotilaseläkkeelle on 60% palkasta, niin kuuleman mukaan Kreikassa se on 80% palkasta, paitsi kenraaleilla, joilla se on 100% palkasta..

[Point]

Eikös armeija ole melko tärkeä työlistäjä siellä, niinkuin monessa muussakin "kommarimaassa" (vrt Pohjois-Korea)

Kreikalla on väkilukuun suhteutettuna erittäin suuret asevoimat. Nato-maista Kreikka on käyttänyt vielä 10 vuotta sitten toiseksi eniten (heti Yhdysvaltojen jälkeen) rahaa asevoimansa ylläpitoon, tosin tämä osuus BKT:sta on puolittunut nyt säästökuurilla. Edelleen Kreikan puolustusmenot ovat BKT:seen suhteutettuna melkein kaksinkertaiset esim Suomeen verrattuna.

Tiettyjä kuluja nostavia tekijöitä on mm. Kreikkalaisten sotilaseläkkeet, esimerksi Suomessa, korkein saavutettava taso sotilaseläkkeelle on 60% palkasta, niin kuuleman mukaan Kreikassa se on 80% palkasta, paitsi kenraaleilla, joilla se on 100% palkasta..

Onko btw. tietoa tai valistunutta arviota onko tämä mennyt materiaaliehin (eli uudempaa aseistusta yms) vai onko siellä kuinka paljon rakenteellista tehottomuutta?

Ja vähän offtopic.. lasketaanko Suomessa (ja ylipäätänsä) sotilaseläkkeet puolustusmenoihin?

[Mjölnir]

Ja vähän offtopic.. lasketaanko Suomessa (ja ylipäätänsä) sotilaseläkkeet puolustusmenoihin?

Ei, vaan ne ovat muita julkisia menoja, samoin kuin muutkin julkisten alojen eläkkeet.

[Mjölnir]

Onko btw. tietoa tai valistunutta arviota onko tämä mennyt materiaaliehin (eli uudempaa aseistusta yms) vai onko siellä kuinka paljon rakenteellista tehottomuutta?

Kreikka on käyttänyt vuoteen 2009 asti keskimäärin 10 miljardia euroa vuodessa asehankintoihin, sittemmin on vähän leikattu, ja siitä alkaen määrä on ollut suunnilleen 7 miljardia euroa vuodessa. Vertailukohtana Suomen viimeisin hävittäjähankinta, joka oli suuruudeltaan 10 miljardia markkaa, ja se jakautui vuosille 1995-2001 (muistaakseni?)

Kreikka on jatkuvasti uusinut kalustoaan ja hankkinut muunmuassa sukellusveneitä jne.

[Andy]

Vastikään luin että Kreikan sotilasmenoista reilu 70% menee palkkoihin. Sitä en tiedä onko nuo sotilaseläkkeet laskettu mukaan. En myöskään sitä onko tuo iso vai pieni määrä. Kuinka suuri esim. Suomen armeijan palkkojen osuus on verrattuna asehankintoihin?

[Mjölnir]

Vastikään luin että Kreikan sotilasmenoista reilu 70% menee palkkoihin. Sitä en tiedä onko nuo sotilaseläkkeet laskettu mukaan. En myöskään sitä onko tuo iso vai pieni määrä. Kuinka suuri esim. Suomen armeijan palkkojen osuus on verrattuna asehankintoihin?

30% ammattilaisten palkat, 25% varusmiesten kulut, 25% toimintamenot ja loput parikymppiä kiinteistöihin, hallintoon ja hankintoihin (noin 17%)

[Mjölnir]

By Connor D. Wolf

Greece is in the financial equivalent of complete and total panic right now, and the rest of the European Union is trying to figure out what to do with them.

Though Greece has been facing financial trouble for a while, it wasn’t until 2009 when things got really bad. The Friedrich Ebert Foundation (FES) reports that in that year Greece went from a fiscal crisis to a sovereign debt crisis before finally going into a recession. The International Monetary Fund (IMF) and European Commission have tried to help Greece out of the crisis by encouraging reforms in exchange for financial assistance. Negotiations, however, have stalled.

1. Political Favors And Corruption

Greek politicians and officials take much of the blame for their country falling into a crisis. According to FES, politicians used civil services and other public sector agencies to exchange political favors for votes and influence.

2. Growing Unemployment

There are many reasons Greece now faces such troublesome economics. Growing unemployment is a major contributor to why the country has struggled to get out of trouble. As the report from FES noted, the rise of unemployment is contributing to national poverty while also putting stress on an already struggling welfare system.

The British Journal of Industrial Relations found government benefits play a huge role on unemployment. As Greeks rely more on welfare benefits, funded with payroll taxes, demand for labor falls resulting in less job opportunities

In June, Market Watch reported that the unemployment rate was at 25.6 percent in Greece.

3. Even The Dead Receive Welfare Benefits

In 2012 the Greek government cutoff welfare and pension payments to 200,000 people found to not actually qualify for benefits. The crackdown was do in large part to pressure from the European Union and IMF to fix the welfare system. According to deVere Group, many of the disqualified welfare payments were going to dead people.

The crackdown only shrunk the welfare state by a small percentage. As FES noted, the crackdown also was unlikely to catch most cases of abuse.

4. Most Greeks Enjoy Early Retirement

Back in December Greek Labor Minister Yiannis Vroutsis presented data to the country’s parliament showing that most citizens seek early retirement. The Greek Reporter notes that according to the data, almost 75 percent of Greek pensioners retire before the age of 61.

Additionally FES found that the statutory retirement age for men ranges from 45 to 65 years. Public sector employees and professionals like judges, lawyers, doctors and engineers tend to receive the best retirement benefits.

5. Greek Leaders Are Stubborn

The European Commission and the IMF have put considerable demands on Greece in return for assistance. Though they have implemented some reforms, overall Greek officials have done little to actually fix their troubled economy and failing welfare system. Yanis Varoufakis, the finance minister of Greece, wrote in April that despite the problems, Greece knows better and the rest of the world should listen.

“The Greek government wants a fiscal-consolidation path that makes sense, and we want reforms that all sides believe are important,” Varoufakis wrote on Project Syndicate. “Our task is to convince our partners that our undertakings are strategic, rather than tactical, and that our logic is sound. Their task is to let go of an approach that has failed.”
Jean-Claude Juncker, president of the European Commission, in June criticized Greece for its unwillingness to work with other European nations. Greece has rejected several reform proposals from the commission.

6. Reforms Were Not Well Implemented

Many of the reforms country officials actually implemented have been misguided or inadequate. FES found that though welfare reform did produce some improvements most cuts were indiscriminate and caused hardship for many citizens.

The IMF noted in a 2014 report that the progressive cuts since 2010 did help to contain the long-term increase in pension spending.

7. Greek Unions Define Stubborn

Pensions and other costly benefits are well protected by unions in the country. As the British Journal of Industrial Relations noted, even when the government tries to do something to rein in benefits, unions have the ability to mobilize workers, hold rallies and put significant political pressure to stop such reforms.

8. Pensions Are Too Costly

According to the IMF, pensions account for around 17 percent of the country’s GDP. The spending on pensions is among the highest in the European Union. The pensions require very large state subsidies.

Additionally the population age is rising, according to a report by the Organisation for Economic Co-operation and Development. The aging population along with the effect of the economic crisis have put pension financing under severe stress. Essentially there are too many retirees and not enough younger workers to offset the costs.

9. Declining Labor Standards

The long-term use of political systems for personal gain had major repercussions throughout the greater economy. FES found that political interference undermined earlier aspirations of professionalism, integrity and merit. As a result the culture changed resulting in declined standards for both public and private sector employees.

[Kristian Hyvärinen]

Li Andersson on eri mieltä

http://liandersson.fi/myytteja-ja-vastauksia-kreikasta/" onclick="window.open(this.href);return false;

Mutta Mikko Virta on eri mieltä...

On muuten vaikea sanoa, onko Mikko Lin kanssa eri mieltä, koska ainakaan tuossa tekstissä (mistä se on muuten peräisin?) ei - sikäli kuin näen - esitetä yhtäkään ajatusta jota ei olisi käsitelty Anderssonin tekstissä.

Jan Hurri on Li Anderssonin kanssa samoilla linjoilla.

Saksa, Suomi ja muut euromaat ovat pian viisi vuotta olleet pelastavinaan Kreikkaa kriisistä, joka "auttajien" mukaan on pääosin Kreikan eli "autettavan" omaa syytä. Tämä mutkikasta kriisiä karkeasti pelkistävä kuva ei ole kuitenkaan vain mustavalkoinen vaan se on myös vakavasti vääristynyt.

Viime viikkoina jyrkkä vastakkainasettelu "vastuuttoman" Kreikan ja "vastuullisten" Saksan, Suomen ja muiden velkojamaiden välillä on jyrkentynyt entisestään. Samalla muiden syyttävät sormet ovat osoittaneet entistäkin yksipuolisemmin Kreikan suuntaan.

MUOKKAUS: Tämä kohta pistää erityisesti silmään. Tästä on puhuttu ennenkin, mutta oma ymmärrykseni on liian rajallinen kokonaisuuden käsittelemiseen.

paljastus:

Sekavien ja monipolvisten kriisitoimien melskeessä Saksa, Suomi ja muut euromaat ovat suoraan ja eri mutkien kautta rahoittaneet Kreikkaa yhdessä Kansainvälisen valuuttarahaston ja EKP:n kanssa yhteensä noin 250 miljardin euron luotoin.

Tuosta summasta arviolta 90 prosenttia eli noin 225 miljardia euroa on käynyt Ateenassa vain kääntymässä, ja raha on kulunut Kreikan valtion vanhojen velkojen maksamiseen ja erilaisiin rahoittajapankkien tukiaisiin. Kriisin alussa Kreikan suurimpia velkojia olivat Saksan ja Ranskan pankit, mutta eivät ole enää.

Suurin osa "pelastuspakettien" miljardeista on poistunut Kreikasta kansanvälisiin rahakeskuksiin samaa tahtia kuin "pelastajat" ovat toimittaneet "apurahaa" maahan.

Tämä ei kuitenkaan ollut Kreikan kavala juoni vaan ennemmin Saksan, Ranskan ja EKP:n tahto. Niille ei käynyt, että Kreikkaa uhkarohkein luotoin rahoittaneet pankit olisivat itse kärsineet tappionsa.

Saksan ja Ranskan päättäjät pelkäsivät omien äänestäjiensä raivoa, jos rämäpäiset pankit olisivat pian finanssikriisin ensimmäisten miljarditukien jälkeen taas kaatuneet omien kotivaltioidensa syliin – niin kuin EU:n sopimusten perusteella olisi pitänyt käydä.

[nassesetä]

Niin. Kyllähän tuo Kreikan luototus on ollut holtitonta ja kyllä itsekin mutuilen, että yks ja toinenkin pankki on päässyt seikkailuistaan liian vähällä. Toisaalta hyvä myös muistaa, että Kreikan kriisiä edeltäneet hallitukset ovat tietoisesti vääristelleet taloustilastojaan. Eli euroalueen yhden valtion populistipoliitikot ovat tietoisesti vaarantaneet koko rahaliiton kuilun partaalle vain ajaakseen omia poliittisia ja taloudellisia etujaan. Tällaisen sikamaisen röyhkeyden olemassaoloon ei ehkä uskottu sellaisen valtion kohdalla, joka nyt kuitenkin on pitkäaikainen EU-maa ja euroalueeseen hyväksytty. Käytännössä vähän sama kuin joku Nato-maa jäisi siitä kiinni, että sen yhteiseen puolustukseen sovittua joukko-osastoa, ei ole lainkaan olemassa.

Sääliksi käy monia harhaanjohdettuja kreikkalaisia, mutta itsepähän ovat äänensä antaneet. Vieläkin siellä voi voittaa vaaleja lupaamalla kultaisen kuun taivaalta.

Sinänsä olisin kyllä erittäin kiinnostunut tietämään mihin Varoufakis ja Tsipras tällä hetkellä sijoittavat varojaan, jotka oletettavasti ovat näiden palopuheiden ja nyrkinheristelyjen aikana ihan kivasti päässeet karttumaan. Veikkaan ettei ainakaan kreikkalaisiin oliiviplantaaseihin.

[flammee]

Kreikan tyhmä kansa äänesti taas väärin. Viesti muulle Euroopalle lienee selvä - raha kelpaa vain, jos sen saa törsätä oman mielen mukaan, eli ei kannata tukea, maan pitää käydä ihan pohjalla ennenkuin kansa oppii elämän realiteetit.

http://yle.fi/uutiset/ei-aanet_selvaan_ ... sa/8131076" onclick="window.open(this.href);return false;

Ei-äänet selvään voittoon Kreikan kansanäänestyksessä
Reilut 61 prosenttia kreikkalaisista äänesti sunnuntaina maan lainaohjelmaa vastaan. Ei-leirin tukijat juhlivat äänestystulosta Ateenan keskustassa sunnuntai-iltana.

[Point]

Kreikan tyhmä kansa äänesti taas väärin. Viesti muulle Euroopalle lienee selvä - raha kelpaa vain, jos sen saa törsätä oman mielen mukaan, eli ei kannata tukea, maan pitää käydä ihan pohjalla ennenkuin kansa oppii elämän realiteetit.

http://yle.fi/uutiset/ei-aanet_selvaan_ ... sa/8131076" onclick="window.open(this.href);return false;

Ei-äänet selvään voittoon Kreikan kansanäänestyksessä
Reilut 61 prosenttia kreikkalaisista äänesti sunnuntaina maan lainaohjelmaa vastaan. Ei-leirin tukijat juhlivat äänestystulosta Ateenan keskustassa sunnuntai-iltana.

Luulen, että suurin osa kreikkalaisista ei periaatteessa edes tiennyt mistä äänestää ja mitä se merkitsee. Sen verran ohjailtua tuo keskustelu on.

Osa äänesti ei Natseille, osa kyllä demokratialle, osa vaan halusi olla voittajan veneessä...

No, tietääpä miksi katsoa uutisia