Suomalaisuus

[Lasse Candé]

Joo, kyllä tämä on ihan selkeästi tapaus jonka johdosta tulee hävetä suomalaisuuttaan ja pyytää omastakin puolesta koko veljeskansalta anteeksi.
"Suomalaisuutemme kautta olemme osavastuullisia." Jne

[Antti]

I summon @Antti!

Pitäisikö tämän maininnan näkyä minulla jossain? No, onneksi tulit lauantaina maininneeksi asiasta, ja onneksi muistin asian...

Mikään äkkiseltään YouTubesta löytämäni turkulainen murrenäyte ei näyttäisi tukevan teoriaa painotuksesta toisella tavulla, eikä sitä mainitse turkulainen grammaatikko Kalevi Wiikkään (joka tosin löytyy hyllystäni Wettenhovi-Aspan vierestä muistakin kuin aakkosjärjestyksellisistä syistä). Voisiko joku toista tavua painottavaksi natiivi-informantiksi itsensä kokeva tarjota ääninäytteen luonnollisen rennosta turunkielisestä juttelusta? Siitä voisi kuulostella, onko kyse todella sanapainosta vai jostain muusta piirteestä, joka tekee toisesta tavusta prominentin. On sinänsä ihan mahdollista, että jossain kielimuodossa ajatellaan olevan joku piirre, vaikka siitä ei foneettisessa mielessä olisikaan mitään erityistä näyttöä, vrt. myytillinen "stadilais-ässä".

Kalevalamitan iskusta ja suomen kielen ensitavun painotuksesta tuli mieleen sen verran, että Lönnrotin mukaan hyvissä runoissa kaksi kolmasosaa säkeistä on ns. murrettuja kuten "tie-tä-|jä i-|än i-|kui-nen", jossa sanan painollinen ensitavu ei toisessa ja kolmannessa jalassa osu iskuun eli runojalan nousuun vaan laskuun. Kalevalamitassa on vielä sellainen piirre, että laskuun osuvan ensitavun on pääsääntöisesti oltava lyhyt, ts. lyhyen vokaalin sisältävä avotavu, kun taas nousuun sijoittuvan ensitavun tulee olla pitkä (säkeen ensimmäinen tavu voi olla kumpi vaan). Veepeen linkittämässä "Kun mun kultani tulisi" -laulussa äkkiä laskettuna 61% säkeistä on murrettuja, ja ensitavusäännöstä on vain yksi poikkeus, "vaan-p' ei | o-le | kul-lal-|la-ni". Pokemon-tunnarikin varioi mittaa vaihtaen yhdessä kohdassa jambien tilalle trokeet ("Í will trável" eikä "I wíll travél").

Mutta en ainakaan toistaiseksi voi väittää ymmärtäneeni, millä mekanismilla jo unohtuneen kansanmusiikin rytmi mahdollisesti vaikuttaa taputustottumuksiin, kun noissa jambibiiseissäkin painollinen tavu näyttäisi seuraavan musiikin iskua..?

Armeijassa opetellaan astumaan vasemmalla jalalla ykkösellä ja kolmosella, joten voisi kuvitella, että sillä on oma vaikutuksensa ainakin asevelvollisten taputukseen. Jos lauletaan marssilauluja, komennetaan LAULUA, (LAULUN NIMI), YKSI, KAKSI - KOLME, jossa YKSI, KAKSI, KOLME lasketaan sen jalan osuessa maahan, jolla laulunkin kuuluu alkaa, esim. Porilaisten marssissa ja Pioneerien taistelulaulussa vasemmalla, Jääkärimarssissa ja Sillanpään marssilaulussa oikealla, eli vasen jalka tulee ykköselle.

En silti osaa arvioida, onko kyseessä erityisesti suomalainen ilmiö. "Väärin" taputtamisesta käydään tai on käyty keskustelua myös ainakin Itävallassa, jossa muuten joka vuosi taputetaan Radetzky-marssin tahtiin uudenvuodenkonsertissa: tässä tässä Herbert von Karajan johtaa 1987. Yleisöä voi tietysti johdatella taputtamaan oikein muutenkin kuin heitä aktiivisesti johtamalla: tällä videolla kohdassa 0:40 Harry Connick korjaa väärin taputtavan yleisön oikeaan tahtiin. Kuten jo joku totesi, kyse lienee siitä, mikä sopii tietynlaiseen musiikkiin. Vaimoni valittaa sitä, että suomalaiset eivät ylipäänsä taputa kuin sen aikaa, kun joku lavalla näyttää mallia.

(Pahoittelen terminologista epäselvyyttä, en ole suorittanut erityisiä musiikillisia opintoja ja peilaan asiat helposti klassisen metriikan kautta. Toivon muusikoiden korjaavan, jos kirjoitin ylempänä aivan puuta heinää.)

[Mika]

I summon @Antti!

Pitäisikö tämän maininnan näkyä minulla jossain? No, onneksi tulit lauantaina maininneeksi asiasta, ja onneksi muistin asian...

Siitä pitäisi lähteä yksityisviesti, mutta joskus on käynyt toisinkin.

Tuo Harry Connickin oikaisu oli ihan mahtava löytö.

[DeusVult]

Pakko myöntää että en alkuunkaan ymmärrä millä perusteella yleisö tuossa taputtaa väärin, ja miten asia korjataan. Minusta se biitti kuulostaa ihan samalta koko ajan. Haluaisin uskoa etten ole ainut. Ehkä musiikin opetusta pitäisi peruskoulutasolla lisätä radikaalisti, niin saataisiin suomalaiset taputtamaan oikeaan tahtiin?

[Lasse Candé]

I summon @Antti!

Pitäisikö tämän maininnan näkyä minulla jossain? No, onneksi tulit lauantaina maininneeksi asiasta, ja onneksi muistin asian...

Siitä pitäisi lähteä yksityisviesti, mutta joskus on käynyt toisinkin.

Tuo Harry Connickin oikaisu oli ihan mahtava löytö.

Kyllä! Mistä muistista /tietopankista sä Antti revit näitä juttuja ja minkälaisella hakumekanismilla?

DV, ero on vähän sama kuin jos taputtaisi
UK-koo NOO-aa UK-koo NOO-aa vs että taputtaisi
uk-KOO noo-AA uk-KOO noo-AA
ja pianisti tekee jotain mikä on verrattavissa siihen että kun huomaa että kaikki muut kävelevät väärässä tahdissa tahtimarssissa, muuttaa omansakin vääräksi siten että korvaa askeleen yhdellä kinkkaushypyllä. Eli pianisti muuttaa oman musansa vastaamaan mitä ilmeisimmin suomalaista yleisöä. Tai sitten on niinkuin jo aiemmin sanoin, ettemme ole yksin asiassa. Olinkin kiinnittänyt tuohon uudenvuodenbiisiin joskus teininä huomiota, mutta oli mennyt juuri sinne unohdettujen laariin.

En sinänsä usko että musiikinopetuksen lisääminen olisi oikea tie. Siinä onkin jännä opetusaine ryhmänhallinnan kannalta. Ihan aiheesta toiseen silleen vähän, tietääkö Mika tai joku muu liikunnan (tai musiikin) opetusta tunteva missä määrin nämä aineet integroituvat periaatteessa tai käytännössä? Ilmeisesti ainakin liikunnassa käytetään musiikkia ihan tietoisestikin, mutta kun ryhmämusisointi kaipaa jonkinasteista harmonisointia aikalailla elinehtona, voisi kuvitella että liikunta (kuten intin sulkeiset) ovat yksi hyvä tapa myös toteuttaa musiikin opetusta, rytmin ollessa musiikin selkäranka. Itse olen käyttänyt musiikkia (rytmiä askelluksissa ja tapautuksissa tms) varsinkin fudisvalmennuksessa mutta myös jonkin verran karatessa. Näkisin ehdottomasti musiikin oppimisen sisältävän liikunnallisen komponentin, heti jos tehdään jotain muuta kuin passiivista tai paperimeininkiä. Ja kun nyt hypitään edestakaisin musiikin ja liikunnan välillä, itse opin paljon askelluksista ja niiden laatimisesta kun opettelin rummunsoiton alkeet. Ei tietenkään mikään ihme. Yksi sivuraide olisi vielä musiikin ja fysiikan integroiminen, mutta olen jo niin kaukana suomalaisuudesta että en taida edes aloittaa.

[Mika]

Kuten Veepee sanoi, kuuntelee vain sitä virveliä. Tuo Harry Connickin biisi alkoi olla jo vaikeampaa siinä vaiheessa, kun rummut eivät vielä olleet mukana. Olisihan se melko vaativaa taputtaa koko ajan oikeassa tahdissa vaikka tämän biisin aikana. Tämä on helpompi.

Uusi OPS tarjoaa ainakin teoriassa kaikenlaisia mahdollisuuksia liikunnassakin. Nykyään yläasteella tytöt jumppaavat muutaman kerran vuodessa musiikin tahtiin, mutta pojilla paritanssitunnit lienevät monissa kouluissa ainoita, jolloin musiikilla ja sen tahdilla on oikeasti merkitystä. Ala-asteella opetetaan jonkinlaista rytmiikkaa joissakin kouluissa.

[Ralle Ryökäle]

Kas kummaa! Se taxi-video on poistettu youtubesta muka "tekijänoikeuksiin" vedoten. Alkoi ilmeisesti näytelmäkerholaisilla polttaa.
Vielä yksi huomio tuli tuosta mieleen. Miksi räyhääjän ääni kuuluu monin verroin kovempana kuin kuljettajan? Siksi että räyhääjä on itse nauhoittanut tuon tekeleensä. Taxikuski saattoi kyllä olemassa ja kyyti aito, asiakas ei.

[L.K.]

Niinno...voi olla feikkikin, mutta en miä nyt mitenään tavattomana pitäis tuollaista purkausta.

Tähän aikaan vuodesta on kyllä sellaista ruudinkeksijää liikenteessä "ilmaisen viinan" voimin ettei mitään rajaa.

Jos jonain päivinä sitä kaipailee pokehommiiin satunnaisesti niin pokehommiiin pikkujouluaikaan ei ikinä..

[Mika]

Suomalaisuudessa on ongelmansakin.



http://www.iltasanomat.fi/terveys/art-1 ... 52467.html" onclick="window.open(this.href);return false;

[Dojon Jäykin]

Toi Lieksa-Kuusamo seudun ongelma onkin ollut jo elämänkokemuksella vähän niin kuin tiedossakin.... Ei ole sukua sieltä kuitenkaan. Polkupyörä on muuten keksinnöistä parhaita.
Tuli vaan 200 vuotta myöhässä suomalaisen geeniperimän kannalta.

Onko niin ettei saaristossa ole ongelmia ollenkaan? Vai eikö ole tilastollisesti todettavissa?

[Ile]

En kyllä tiedä, mutta olisko saaristossa voinut olla niin, että yhteisöt on olleet tavallaan liian pieniä vuosikymmenestä tai -sadasta toiseen jatkuvaan "itseriittoisuuteen" ja toisaalta sen verran paljon kaupankäynnistä yms. kanssakäymisestä riippuvaisia, että puolisot on tarpeeksi usein haettu suvun ulkopuolelta?

[Mika]

Linus Torvalds on tuonut esiin vähän toisenlaista suomalaisuutta tuolla maailmalla.

"Uusi Gnome-terminaalin oletusteema näyttää siirtyneen "emo-moodiin" (liian tumma). En tiedä kenen mielestä oli hyvä idea laittaa oletukseksi masentavan musta teema, joka eroaa kaikkien muiden sovellusten ulkonäöstä, mutta todennäköisesti he käyttävät päivänsä viiltelemällä itseään ja kuuntelemalla death metallia luullen olevansa "cool"", Torvalds lataa Google+-palvelussa.

http://www.mbnet.fi/artikkeli/tietokone ... h_metallia" onclick="window.open(this.href);return false;

Torvalds sanaili Applen hfs+:sta näin värikkäästi: "Suoraan sanottuna HFS+ on todennäköisesti surkein tiedostojärjestelmä koskaan. Jeesus, mitä ***** se on. NTFS:llä oli samanlaisia ongelmia, mutta ne lienee nyt korjattu. Sen sijaan OS X:n ongelma tuntuu olevan perustavaa laatua."
Torvalds päättää pohdintansa siihen johtopäätökseen, että Apple on todennäköisesti antanut "apinoiden suunnitella hfs+-tiedostojärjestelmän".

http://www.mbnet.fi/artikkeli/tietokone ... nnittelema" onclick="window.open(this.href);return false;

"En ole mikään mukava ihminen. En välitä teistä tippaakaan, välitän vain teknologiasta ja [Linux-]kernelistä. Ne ovat minulle tärkeitä asioita", Torvalds vastasi kysymykseen persoonastaan.

http://www.mbnet.fi/artikkeli/tietokone ... nologiasta" onclick="window.open(this.href);return false;

[MtJ]

Loistava äijä

Sanoo mitä ajattelee, eikä säästele ja sipistele jossain nurkassa, miten kaikki on kivaa. Pärjäisin ihan varmasti noin lujaa v***tuilevan ihmisen kanssa töissä.

[Mika]

Joskus kuulee sanottavan, että suomalaiset ovat liian vaatimattomia. Vaikka tässä on varmasti peränsä, on siinä vaatimattomuudessa myös hyvät puolensa. Uskoisin alla olevan kuvan todistavan tämän puolesta.



http://www.episodi.fi/uutiset/finnish-sniper/" onclick="window.open(this.href);return false;

[Mika]

Point jakoi WhatsAppissa kivan linkin.

Sadat ihmiset rynnivät hakemaan ilmaisia ämpäreitä – video | Yle Uutiset | yle.fi
http://yle.fi/uutiset/sadat_ihmiset_ryn ... eo/8343339" onclick="window.open(this.href);return false;