Voit luoda tilin myös sosiaalisen median tunnuksillasi. Klikkaa alta. :)

Kuva

Haku löysi 1 tuloksen

Eizei
syys 18, 2018, 12.01
Keskustelualue: Arot ja aavikot
Aihe: Systema
Vastaukset: 236
Luettu: 76629

Systema

Kaveri laitto vähän aikaa sitten mulle saman videon. Tosta hitaasta punnerruksesta tuli kaks asiaa mieleen: kaspin videolla esitelty pitkä kädenojennus-palautus ja meillä hanskissa jumin poistaminen lihasväsytyksen kautta. Erilaisia kehontuntemusharjoituksia. Meillä tosiaa tehdään näitä satojen ja tuhansien toistojen lihaskuntoja ja neljän tunnin takapotkutestejä syystä, että turhat lihakset poistuisivat pelistä ja saa tunnekokemuksen, että homman voi hoitaa ilman niitä. Tämän jälkeen liikettä voi kylmiltään kokeilla pienemmällä puristuksella kun on ensin kokemus siitä. Kuntoharjoitus on oikeastaan toissijainen asia. Siihen olisi varmasti parempiakin menetelmiä.

Tuo että lyöminen perustuu "healingiin" herätti kans ajatuksia. En tiedä mikä näkökulma hänellä tässä siihen on mutta mä nään asian sillai omassa tekemisessä, että. Jos tyyppi hakee sitä läpivetoajatusta ymmärtämättä kokemuksellisesti miten voima lähtee maasta, kulkee kehossa, osuu, kimmahtaa takaisin ja palaa maahan, hän ei lyö itseään, eikä toista ajatellen terveellisesti. Ranteita menee ja kroppa ottaa turhia tärskyjä. Kaveriin päin kontrolli ei ole hyvällä tasolla. Luulisin, että systeman ajatuksella lyödä liike ja impakti on terveellistä omalle keholle, se perustuu hallintaan, ei murskavoimaan. Ja vastustaja saa tilannesidonnaisesti kontrolloidumpia tällejä, lähes terveellistä :D

Tällasessa liikekeskeisessä lyöntitavassa pitää päästä turhista machohöyryistä irti. Se ei vaan toimi jos siellä on sitä höyryveturiosastoa puskemassa kaverista liiakseen läpi. Silloin liikkeessä korostuu yksi asia ylitse muiden. Mä en tykkää jämähtää tasolle: vedetään läpi ja rakenne kuntoon. Sellasta kestävää rakennetta ei ole. On mun mielestä parempi keskittyä kokonaisuuteen. Riittävään voimaan siten ettei se ole pois valmiudesta ennen tai jälkeen. Höyryveturiosasto hyvin usein on. Sehän kyllä toimii, muttei ole minusta kestävä tapa. Elämän kannalta. Keho kyllä kertoo joka iskulla ihan siinä impaktissa minkä verran käsi kestää, jos kehoa kuuntelee. Siksi voisi säkkiä lyödessään joskus perustaa tekemisen lyömiseen hitaalla tempolla, niinkuin tuo äijä mallaa, vain kontaktihetki on merkityksellinen, matkalla tunnustellaan liikettä. Ja kosketellen ja kosketuksen kovuutta lisäten pitäen sen kimmoisana myös kohteesta poispäin. Ei aina yksipuolisesti säkistä läpi.