jarkko kirjoitti: ↑helmi 18, 2020, 10.32 Neljä kuudesta Nikon sarjan suoraan Rankingin perusteella Tokioon menneistä on Euroopasta. Muut maat ovat mukana ja kahden parhaan joukkoon pitää päästä Euroopan karsintaturnauksessa huhtikuussa.

Kun maat eivät joka sarjaan saa asettaa urheilijoita, niin millaisen uskot sarjoittaisen jakauman olevan? Keskisarjoissa on normaalisti eniten ottelijoita, mutta millaisista määristä puhutaan sarjakohtaisesti Euroopan karsintaturnauksessa?

jarkko kirjoitti: ↑helmi 18, 2020, 06.32Iranissa, Venäjällä, Koreassa, Kiinassa ja jopa Turkissa on todennäköisesti satoja Nikon kokoisia kovia otteijoita muodostamassa sitä laajaa kansallista pyramidia, jonka terävintä kärkeä nähdään ulkomailla.

Tämä on oikeastaan minusta se ydin (en tosin nyt halua tämän henkilöityvän Nikoon tai kehenkään muuhunkaan urheilijaan). Pyramidin tarpeellisuudesta puhuttiin toisaalla, rankinghan tässä tapauksessa osoittaa se pyramidin kärjen paikan. Suurien maiden kanssa emme pyramidin pohjan koon kanssa pysty kilpailemaan, mutta nykyistä suurempaan pohjaan pitäisi kyetä. On kyetty ennenkin. Pyramidin korkeuttakin pitäisi kyetä parantamaan jollain tavalla. Kun kehittyminen alkaa lähestyä platoota tarvitaisiin jotain uutta.

OLYMPIALISÄYS:
Tokion olympialaisten yhdistelmärankingissa Nikon painoluokassa (-58 kg) on 1808 nimeä listalla. Kaikkiin miesten neljään olympiapainoluokkaan näyttää olevan listattuna yhteensä 5972 urheilijaa ja naisten neljään olympiapainoluokkaan 3364 urheilijaa. Näistä listoilla olevista yli 9000 kansainvälisesti esiintyneistä urheilijoista noin yksi prosentti eli tarkkaan ottaen 128 urheilijaa nähdään Tokiossa (jaettuna kahdeksaan 16 urheilijan painoluokkaan).

Toivotaan, että joku suomalaisista onnistuu. Paljonko odotat Nikon ja muiden suomalaisten sarjoihin väkeä Euroopan karsintoihin? Osa kovista maistahan on ilmeisesti jo päässyt suoraan rankingpisteiden avulla olympialaisiin. Oletan, että sarjat on jo katsottu ja vastustajat analysoitu.

jarkko kirjoitti: ↑helmi 17, 2020, 20.02 Jos Puni tarkoittaa perseilyllä sitä, että Taekwondon valmennuskeskukseen ei ole uskallettu/tahdottu panostaa ihan niin paljon kuin olisi pitänyt, niin saan kiinni ajatuksen juoksusta

Ei tainnut olla ihan sama perspektiivi mielessä. Ja jos olisi tuollainen ollutkin, niin perustuisi ilmeiseen tietämättömyyteen asioiden tilasta (oletuksena wt taekwondo). Huono on jakaa sellaisia resursseja, joita ei ole.

Tuhansien tosissaan yrittävien aikuisurheilijoiden joukossa sekään sijoitus ei ole ihan vahingossa tullut, vaikka 19 vuotiaan matka on luonnollisesti vasta alussa.

Nyt tietämättömyyttäni paikatakseni on pakko kysyä, että onko yksittäisten painoluokkien ranking-kisoja säännöllisesti kiertävien urheilijoiden määrä tuhansissa? Ranking-sijoitushan on kuitenkin painoluokkakohtainen.

Urheiluun kannattaa panostaa, samoin kannattaa panostaa seurojen perustoimintaan, jotta potentiaaliset uudet harrastajat vakuuttuvat toiminnasta.

Samaa mieltä.

Puni kirjoitti: ↑helmi 11, 2020, 11.05 Nyt tuli huti, puhe oli ITF-maajoukkueesta.

Edit: toki on sanottava, että mitalit ei henk koht ole minkään arvoinen motivaattori, ehkä pitäisi pitäytyä kommentoimasta turhailuasioita noin yleisesti.

Seison korjattuna ja voin kyllä todeta, että itsekään en näe mitaleja ja urheilumenestystä minään ainokaisina autuaaksi tekevinä asioina, mutta niiden (ja kilpailemisen) suoranaista ja välillistä merkitystä liikuntaharrastuksille ei silti pidä väheksymän. On tietynlaista elitismiä ikäänkuin nostaa itsensä urheilun yläpuolella, vaikka sen nurjapuoli saa välillä itsenikin ajattelemaan, että ilmankin pärjättäisiin vallan hyvin.

Puni kirjoitti: ↑helmi 10, 2020, 20.00 edustamaan valitaan vain "varmoja"

On tietysti totta, että mitä tiukemmat kriteerit ovat, sen pienempi on maajoukkue. Jälkimmäinen lause on tietysti ihan hevonkukkua, meillä ei ole koskaan ollut joukkueessa varmoja mitalisteja ja aniharvoin mitalisteja ylipäätään. Jos kohta SM kisoissa kärjen ja muun osaston piste-erot olivat isoja, niin jotain kertoo lajin tilasta se, että kun meidän huiput lähtevät maailmalle piste-erot myöskin venähtävät, tosin suomalaisille epäedulliseen suuntaan. Toki nykyisin pisteitä tulee enemmän, mutta pelkästään sääntömuutoksista ei ole kyse. Aika pitkä matka on kärkeen ja itse olen sitä mieltä edelleen, että kisaturismilla tätä välimatkaa ei kurota umpeen. Erimieltä saa tietysti olla ja tämän hetken valmennusjohto onkin, aika näyttää miten heidän metodinsa toimivat. Urheilu on onneksi siitä helppo taiteenlaji, että tulokset kertovat missä milloinkin mennään. Suomessa on menty melkolailla samansuuntaisin tuloksin vuosikymmeniä, syytkin on ilmeiset. Onneksi aina joskus joku menestyjäkin joukkoon osunut.

Puni kirjoitti: ↑helmi 9, 2020, 16.42Strategia että tuetaan vaan "niitä ketkä pärjäävät" vähentää tehokkaasti paikallissankareita, joka johtaa yleisesti harrastaja/kilpailijamäärien laskuun.

Tämä taitaa olla lausuttu mutulla? Muistan itse nähneeni takavuosina tutkimuksen, jonka mukaan huipulla menestyvien määrän vaikutus urheiijoiden kokonaismäärään olisi positiivinen, mikä ihan maalaisjärjellä ajatellenkin tuntuu loogiselta. Jotenkin tuntuisi kummalliselta, että huippujen taloudellinen tukeminen edellisestä poiketen tappaisi jonkin lajin. Toki pienissä lajeissa kateus voi viedä tuhkatkin pesästä ja omaan napaan tuijottelemisella on fataalimmat vaikutukset kuin isoissa lajeissa, mutta siitä huolimatta en todellisten huippujen tukemista osaa pitää meidän lajimme kompastuskivenä tällä hetkellä.

Valmennuskeskuksilla on jatkona mielettömyyttä keskittyä myös, toki resursseja siihen on nuukasti, muttei ne koskaan lisäänny, jos otetaan mahdollisuus kasvattaa niitä pois.

Ei nyt ihan auennut mielettömyys.

Puni kirjoitti: ↑helmi 5, 2020, 12.24 Eli vertaat tuplan kokonaiskilpailijamäärää ITF:n aikuiskilpailijamäärään?

Surullista kyllä, tuplan "yhden urheilijan tukeminen" ja valmennuskeskusperseily on näemmä toiminut vähän eri tavalla mitä odotettiin, mutta nythän siellä on kuohunut huolella, josko tilanne parantuisi. Toivossa ja Uskossa hyvä elää.

Puhutko nyt WTF taekwondosta ja Suomen Taekwondoliitosta?

Aika hyvin asioista perillä olevana hieman ihmettelen tätä kommenttia kokonaisuudessaan. Jos yhden urheilijan tukemisella viitataan Suvi Mikkoseen, niin hän on näkyvyyden kannalta parasta, mitä lajille on sen lähihistorian aikana urheilullisesti Suomessa tapahtunut. Suvin menestys on ollut Suomi-taekwondon osalta poikkeuksellista, olkoonkin pitkälle hänen henkilökohtaisen panostuksensa ja valmennuksen ansiota, joten taloudellinen tukeminenkin on ollut täysin perusteltua. Tuki on lisäksi ollut olympiakomitea johtoista, joten lajin sisäisillä arvotuksilla ei ole edes erityisen suurta merkitystä ollut asian kannalta. Selväähän on, että aina kun jaossa on taloudellista tukea, löytyy useampia mielipiteitä siitä, kenelle se kuuluisi ohjata. Tämä pohjimmiltaan on syynä myös eritasoisiin kahnauksiin, vaikka ne miten esiteltäisiin julkisuudessa.

Olisi mielenkiintoista kuulla myös, mitä tuo termi "valmennuskeskusperseily" pitää sisällään? Vaikka itsekin olen ollut ja olen valmennuksesta ja siihen liittyvistä nyansseista enemmän tai vähemmän eri mieltä, niin perseilyksi en toimintaa kuitenkaan kuvailisi. Perusajatus on oikea, vaikka siitä ei resursseista johtuen täyttä hyötyä irti saadakaan. Siitä toki olen samaa mieltä, että kaikki vaikuttaa kaikkeen ja kokonaistilanne näkyy mm. pienempinä osallistujamäärinä kisoissa ja tason laskuna laajemmassa mittakaavassa tarkasteltuna.