Niin asiat pitää aina nähdä siinä viitekehyksessä missä ne on syntynyt. Aasiassa on pakonomainen tarve hierariolle. Japanin kielessä on useita sinä sanoja joista joitan voi kättää vain kun toinen on hierarkiassa alempana (kuten vaimo tai kakarat). Siellä välttämättä syntyy hierarkkiset rakenteet asioihin joissa niitä ei tarvita ja ovat sitten osa sitä kulttuuria ja sitä kautta osa lajia.

Mutta on puhtaan länskärilajeihin tehty tasot. Osin oppilaiden oman kehityksen seurantaan. Osin opettjien sertifiointiin ja sitä kautta lajin laadun valvontaan. Nyrkkeilyssä salin laadunvalvonta on helppoa kun kattoo saako omat aina pataansa. puhtaassa IP lajissa toi on hieman vaarallinen varmenne
Ja osassa lajeissa on paljon asteita, jotta voidaan veloittaa vyökokeista ja leireistä.

Harva maajoukkuetason judoka suorittaa kakkos dania, koska kokevat sen turhaksi. kv kisoihin tarvitaan 1dan ja jälkeisillä daneilla ei matsaajalle ole väliä.

Lasse Candé kirjoitti: ↑joulu 11, 2020, 18.38 Esim Putinin kunniadanit judossa tuskin nakertavat ihan hirveästi judon järjestelmän uskottavuutta.

En pitäis Putinin dania minään kunnia dan. On kuitenkin voittanut pietarin mestaruuden ja saanut neuvostoliitons "urheilu mestari" arvon. Kodokan sitten jossain vaiheessa antoi 6 danin. Mutta isot danit on ylipäätänsä palkkiota Judon eteen tehdydtä työstä. Toki joka maalla on omat vaatimukset. Vaikka vanha gubbe on en ihan suurella innolla ottais randori haastetta vastaan.

Ile kirjoitti:
En toisaalta oikein usko mihinkään graduoitsijoiden mystiseen kykyyn arvioida jotenkin ihan eri levelillä sitä osaamista. Ja on sitten taas ihan pelleilyä, jos on jotain "salaisia" kriteereitä.

.

Miksi ne olisi mystisä kykyjä tai salaisia kriteereitä. Vaikkapa judoliitonkriteerit löytyy wepistä, mutta suusanalliset kuvaukset ovat aina epätarkkoja joten sitä varten on erilliset koulutukset joissa opastetaan graduoitsijoita siihen mitä katsotaan ja millainen virhe on miten merkittävä. EN tiedä mitään muuta systeemiä miten tuon voisi tehdä. Judossa tietty kisamenestys on se todellinen mittari ja sen osaa kaikki arvioida

Ile kirjoitti:(Lasse ehti väliin mutta laitetaan tällaisenaan)

Kai tuossa on sitten lajikohtaisia eroja.

Itse ajattelen melkein lajissa kuin lajissa edistymiseen kuuluvan sen, että oppii myös analysoimaan omaa tekemistään ja suhteuttamaan omaa osaamistaan muiden osaamiseen.

Tässä mielessä on hieman kysymyksiä herättävää jos korkeahkoja vöitä suoritettaessa tulee paljon hylkyjä. Kun periaatteessa niiden ei pitäisi ainakaan kovin suurena yllätyksenä tulla jos kokeiden arvostelu on johdonmukaista.

Toki isolle hylkäysprosentille voi lajikohtaisesti olla joku hyväkin selityksensä.

Miten analysoit vasten graduointi vaatimuksia kun et itse ole graduoitsija. Isoissa lajeissa väistämättä on hylsyjä.

Lasse Candé kirjoitti: Olisikohan judossa vyödeflaatio vielä Wadoakin pahempaa täälläpäin? Eikös Suomessa mene aika kauan saada musta vyö judossa ja eikös sitä varten vaadita melko paljon?

Judossa vyö deflaation on todella iso. Kodokanin sivuilta alkeiskurssista. Käymällä alkeiskurssin ei saa mustaa vyötä pitää käydä myös jatkokurssi. Japanissa ei tunneta sellaista kuin aikuinen judonharjoittelija jolla ei ole mustaa vyötä ja Suomessa valtaosalle harrastajia mustavyö on melko mahdoton tavoite. "Helppoa" se on lähinnä niille jotka kisoissa pärjäävät joka ihan määritelmällisesti on pienehköosa harrastajista.

Suomessa on paljon lisävaatimuksia osaamisen lisäksi. 1Kyu kokeeseen taidetaan nykyään vaatia tuomarikurssi. 1Dan (kilpalijat erikseen taas) vaaditaan EU1 tason valmentajakoulutus, joka nyt ei hirveän montaa kurssia vaasi mutta oli niissäkin läpi kahlaaminen. Nää olis Japanissa aivan vieraita ajatuksia. 1 Dan on alkeet oppinut, joka ei missään nimessä kelpaisi tuomariksi tai valmentajaksi.

Njor kirjoitti:Useassa lajissa mustaa vyötä pidetään jossain määrin ensimmäisenä, jos ei opettaja-, niin ei-enää-oppilas -asteena. Toki jokainen laji määrittelee itse arvojärjestelmänsä, mutta puhun nyt tavallisimmasta kyu-dan -järjestelmästä.

No useassa se on noin ja useassa toisin. Japanissa Judon musta vyö on tyypillisesti teini. Aikuisella menee siihen kolmisen vuotta jossa ajassa Judon kurrikulumia ei normaaliharjoitusmäärillä opi. Ja Judo on se joka kamppailulajeissa kyu-dan asteikon otti käyttöön.

Vyöjärjestelmä on vain lajin/liiton oma kannustejärjestelmä ja ei siihen kannata muita konnotaatiota liittää

halmehe kirjoitti:

JanneM kirjoitti:Palatakseni aiheeseen helpoimmat danit, niin tuossa juttelin erään kaverin kanssa ja hänellä on tavoitteena BJJ musta vyö ennen kuin täyttää 50v. Se olisi hänelle neljäs musta vyö eri kamppailulajeista. Minulla on vain kolmessa lajissa musta vyö. Nyt pitäisikin keksiä mikä on se laji missä saan mustan vyön ihan todella pienellä treenillä n. 3-5 vuodessa, että pysyn ko. herran kanssa samassa mustien vöiden määrässä?

Ihan vakavasti puhuen aikido vois tuoda jotain tuohon aiempaan repertuaariin. Olet ilmeisen isokokoinen joten kommentteja voimalla tekemisestä ja rentoudesta voi tulla vaikka tekisit rennosti ja ilman turhaa voimaa. Toisaalta uskon sun jo löytäneen ne perusasiat moneen lajiin mitä 1.dan vaaditaan. Liikkeet on varmaan osin uusia ja suoritustavoissa eroja. En jaksa uskoa aikidon, judon tai karaten olevan sulle ongelma tuon tavoitteen suhteen.

Paitsi että lajeissa on kaikenlaisia vaatimuksia. Jos judossa meinaa saada 5 vuodessa mustan tarttis harjoitella sellainen4 kertaa viikossa ja olla kansallisella tasolla menestyvä ottelija. Se on hieman vaikeaa jos ikää on lasissa. Kilpailemattomalle 10 vuotta on varmaan ihan minimi missä mustan voi saada. Valtaosa ei pysty siihenkään.

Epäilisin että monessakin karate-tyylisuunnassa on minimiaika ja harjoitusmäärä vaatimuksia-

Kari Aittomäki kirjoitti: Tuo go-pelinippelitieto oli uusi. Kiitos.

Go:ssa eri asteikot Dan arvoista ammattilaisille ja amatööreille. Ja amatööreille ne on puhtaasti käytännnöllinen asia. 6 Dan antaa 2 kiveä tasoitusta 4 Dan pelaajalle ja silloin peli on suurinpiirtein tasainen. Kamppailulajeissa vastaavia hyötyjä ei taida olla