Yksittäisen ottelun sisällä tuommoisia korrelaatiota varmasti. Varsinkin jos ottelussa on hyvin vähän pisteitä. Judo-ottelussa kaksi mitä tahansa heittoa viimeistään lopettaa ottelun niin yksikin onnistunut suoritus pakottaa vastustajan hyökkäämään aktiviisemmin. Saman on varoitukssissa kun kolmesta varoituksesta tulee diskaus niin jo yhden passiivisuuvaroituksen jälkeen pitää avata peliä ja hyökätä heikommista paikoista. Mutta tuo liittyy enempi vastustajaan kuin siihen suorituksen saajaan.

Lajeissa jossa pisteitä on enemmän luulisi vaikutuksen olevan oleellisisesti vähäisempi.

Muista yksilälajeista voi olla tilastoja mutta ei välttämättä. Isoin mielenkiinto lajeihin joita seurataan eniten eli varmaan jenkki-futis, baseball ja koripallo on parhaita kohteita tuommoisilla analyyseille.

Maalimäärä noudattaa poisson jakaumaa kun maalimäärät ovat poissonjakautuneita. Eli todennäkoysyys kotijoukkuueen kahdelle maalille on suht tarkasti se mikä saadaan poisson jakaumasta kun odotusarvoksi laitetaan 1.1 (ulkomuistita heitetty luku valioliigan kotijoukkueen maalimäärälle)

Ennustetu versus toteutunut on tyypillesesti tuota luokkaa
https://dashee87.github.io/images/home_ ... python.png

Lasse Candé kirjoitti: ↑marras 28, 2019, 18.20 Asiaan löyhästi liittyen, joskus oli sellainen myytti tai fakta (?) levityksessä, että fudiksessa maalin jälkeisinä minuutteina tulee todennäköisemmin maali kuin noin muuten. Ja siis muotoilu sellainen, että myös se on todennäköisempää että eri päässä soi verkot. En ole varma onko tulos vahvistettu jollakin sopivalla matematiikalla, mutta syyksi on arvattu hyvää fiilistä (hyvässä ja pahassa) sekä fiiliksen latistumista (ainakin pahassa). Olettaisin että näissä pallopeleissä on paljon helpompaa määritellä raamit sille kuinka ilmiö todennetaan joko todeksi tai myytiksi.

Ottaen huomioon kuinka hyvin maalimäärä noudattaa Poisson jakaumaa ei ole syytä olettaa että olisi tekijöitä jotka oleellisesti poikkeuttavaisit oletusta että maali voi syntyä millä hetkellä hyvänsä ja perättäiset maalit ovat toisistaan riippumattoa. Fudiksen vähämaalisuus tekee tohon tietty liikkumavaraa

Lieto kirjoitti: ↑marras 27, 2019, 15.08 hyökkäyksen merkitystä MMA-ottelussa. Teoreettisena frameworkina on käytetty momentum-ilmiötä, josta esim. hot hand -ilmiö koripallossa on yksi

menee off topiciksi mutta kun gradusta puhutaan. Varmaan on olemanssa jonkin asteinen momentum ilmiö mutta varmasti pienempi kuin uskot. Monesti tuollaiset (humanisti puolen) teoriat kun perustuu pohdiskeluun ja anekdootteihin eikä analyysiin. Baseballissa erimerkikis on tutkitty on joku urheiluselostajine hehkuttamilla kuumilla lyöntiputkilla pohjaa ja vastaus on että ei. Kun vaikkuttaa, että pelaajalla on poikkeukseslline putki onnistumisa takanaan tehdään oletus että, pelaaja on "kuuma" ja vaikka motivoituntu. tutkimus ei tätä tue. Kun tutkittiin lyöjien lyöntiosumien putkien pituutta ja tiheyttä ja verrattiin sitä siihe mikä tulee sattuman avulla ei eroa ole. Ihmiset uskoo tälläisiin momentumeihin koska
- ihmisten kyky hahmottaa tilastollisia ilmiötä on todella heikko
- vielä heikompi on kyky hahmottaa miltä satunnaisuus näyttää
- Ja ihmisillä on käsittämätän halu sille, että asioille on syy. "no nyt vaan tuli 29 osumaa peräkkäin" ei tunnu hyvältä. Pitää olla poikkeuksellista motivaatiota tms.. jota varmasti on mutta sen ajallinen vaihtelu ammattiurheiljan tapauksessa on suhteellisen pieni.

Tuossa yksi esimerkki
https://www.jstor.org/stable/2291254?seq=1

Tuo halutaan löytää syy jostain muusta kuin sattumasta löytyy paljon business kirjallisuudesta,joista kuuluisin esimerkki lienee "in search of excellece" https://en.wikipedia.org/wiki/In_Search ... Criticisms kirjan ollessa 4 vuotta vanha osa upeista firmoista teki huonoja tuloksia. Ei estänyt kirjan nousemista hitiksi

Kamppailullisessa tilanteessa (siis yhden kamppailun sisällä) ensimmäisella osumalla on ihan biologisia vaikutuksia ja siksi se varmasti vaikuttaa loppu otteluun/hätävarjelutilanteeseen