Venäjällä ei ollut puutetta miehistä. Tuommoisen rynnäkön olis voinut torjua yksi KK. Hyökkääjien rohkeutta monesti kohensi takana oleva politrukki joka ampui perääntyjät.
Tosin onko se pisti edes massa hyökkäyksessä hyvä? Tekee aseesta hankalamman käsitellä. Ampumalla ne käsikähmätkin varmasti pääosin ratkottiin. Paitsi kansataisteli lehdessä jossa muistini mukaan ¨puukoilla oli iso rooli
Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti.
Haku löysi 7 tulosta
Palaa sivulle Pistimet ja pistintaistelu
- maalis 21, 2020, 08.56
- Keskustelualue: Asehuone
- Aihe: Pistimet ja pistintaistelu
- Vastaukset: 451
- Luettu: 92787
- tammi 28, 2020, 20.44
- Keskustelualue: Asehuone
- Aihe: Pistimet ja pistintaistelu
- Vastaukset: 451
- Luettu: 92787
Pistimet ja pistintaistelu
pistin on hyvä sana kun se selkeesti kuvaa mihin se on tarkoitettu ja vielä lyhyt/napakka. Pajunettia sanoessa väsyy jo puolessavälin
- tammi 21, 2020, 13.24
- Keskustelualue: Asehuone
- Aihe: Pistimet ja pistintaistelu
- Vastaukset: 451
- Luettu: 92787
Pistimet ja pistintaistelu
Noista harjoitteluista. Mun isä oli skappari kuuskytluvun alkupuolella ja muistan hänen kertoilleen sotilasmestaruuskisoista joissa yksi laji oli pistin ottelu. Mutta siitä kun hän tuon mainitso on aikaa joten sen tarkemmin en muista, mutta ainakin -60luvulla jonkinlaista harjoittelua on jossain ollut
- tammi 19, 2020, 10.57
- Keskustelualue: Asehuone
- Aihe: Pistimet ja pistintaistelu
- Vastaukset: 451
- Luettu: 92787
Pistimet ja pistintaistelu
Also Nadinin syöksyssä toi takajalka ei ole enää kun ainavan minimaalisesti maassa lähinnä vakauttaen. Enkä ymmärrä koko jala pitäisikään pysyä maassa? Voima tuotetaan alussa ja sen jälkeen kun painopiste on siirtynyt etummaisella jalalle ei taaimmaisella jalalla ole enää mahdolista tuottaa voimaa. Tasapainoon sillä on tietysti merkitys.
Sinänssä tuollaisessa taistelutilanteessa, jossa tappamine menee noin henkilöhtaiseksi tuskin kauheasti on tekniikkaa mukana. Sillka raivo taitaa olla paras tekniikka. Ja sitähön noissa brittiarmeijan videoissa tunnuttiin hakevan. Tosin oikso kaiken lähitaistelukoulutuksen tarkoitus luoda taisteluasenneta enemmän lähitaistelutaitoa?
Sinänssä tuollaisessa taistelutilanteessa, jossa tappamine menee noin henkilöhtaiseksi tuskin kauheasti on tekniikkaa mukana. Sillka raivo taitaa olla paras tekniikka. Ja sitähön noissa brittiarmeijan videoissa tunnuttiin hakevan. Tosin oikso kaiken lähitaistelukoulutuksen tarkoitus luoda taisteluasenneta enemmän lähitaistelutaitoa?
- tammi 9, 2020, 08.23
- Keskustelualue: Asehuone
- Aihe: Pistimet ja pistintaistelu
- Vastaukset: 451
- Luettu: 92787
Pistimet ja pistintaistelu
SA-joukot on Natsien öykkärilauma. SA ekassa maailmansodassa sinänsä viittasi iskuryhmiin ei varsinaisiin erityisiin joukkoihin. Iskuryhmillä pyrittiin ratkomaan asemasotaa muutoin kuin juoksemalla rivissä.Antti kirjoitti: ↑tammi 8, 2020, 23.02
Kyllähän se historiastaan huolimatta joka tapauksessa viittaa käyttöön, siis ennemmin kuin vaikka toimintaperiaatteeseen tai patruunan laatuun?
Sturm oli jo ennen Hitlerin valtaannousua sotilaskäytössä ollut tavallinen sana, ja myös Sturmabteilung on SA-joukkoja vanhempi sotilastermi
SS joukkojen upseeri nimikkeistä poimittu:
Obersturmbannführe , sturmbannführer, Hauptsturmführer, Obersturmführer, Untersturmführer
Olettaen nuokin joukot tekivät muutakin kuin rynnäköivät. Natsien kielenkäytössä rynnäkkö etuliite oli jonkinlainen voimasana.
Ja rynnäkkökiväärissä ei ole mitään erityistä rynnäkköhyötyä. Modernissa jalkaväen rynnäkössä rynnäkön pitää olla lyhyt. Siinä riittäisi konepistooli. RK on tulivoimainen ja kevyt kertatuliase, jolla voi ampua myös sarjaa. Edut liittyvät keveytyyn, isompaan lippaaseen ja halvempiin patruunoihin. Ja haittana pienempi kantama.
- tammi 9, 2020, 07.22
- Keskustelualue: Asehuone
- Aihe: Pistimet ja pistintaistelu
- Vastaukset: 451
- Luettu: 92787
Pistimet ja pistintaistelu
vaikee uskoa. Pistin on kiinnitettynä kivääriin on vaan lyhyt keihäs ja ehkä painavan puoleinen. Jos siinä olis tuollaista ongelmaa olisi se kyllä päätynyt jo antiikin aikaisiin lähteisiin. Kreikkalaiset kovasti paljon työnty keihäitä käyttivät. Olettaenkin siinä joutuu kiertämään jotta saa tehtyä ilmarakoa ja sitten vetämään? Onnistuneessa hyökkäyksessä hyökkääjiä on tyypillisesti kolminkertainen määrä puolustautujiin joten pääsääntöisesti tuommoisessa tilanteessa sitä pistintiä on käytetty 0-1 kertaanTimpa kirjoitti: ↑tammi 9, 2020, 02.35 Aseseppäkoulukaveri väitti, että syvälle lyötyä pistintä ei saa muutoin irti kuin laukaisemalla ase. Pidin tätä aika outona, koska sittenhän ei kannata lyödä ollenkaan, vain ampua. Vai päteekö se vain veriurattomiin pistimiin; vai onko sellaisia olemassakaan? Pistin on kuitenkin pääasiassa tarpeen vasta kun tuliannos on käytetty.
- tammi 8, 2020, 12.45
- Keskustelualue: Asehuone
- Aihe: Pistimet ja pistintaistelu
- Vastaukset: 451
- Luettu: 92787
Pistimet ja pistintaistelu
Off topic mutta rynnäkkökiväärin nimi ei viittaa käyttötapaan tai tekniikkaan vaan se liittyy Hitlerin mieltymykseen rynnäkkö sanaan. StürmGevär 44 alkuperäinen nimi on MP43/43. Ja kun ase sai Hitlerin hyväksynnän 44
"once Hitler saw the MP 44 being demonstrated, he was impressed and gave it the title Sturmgewehr. " wikipedian lainaus tuosta tilanteest
Strürm sanaa on natsi-saksan sanastossa varsin paljon. Oikeampi nimi olisi ollut varmasti konekarabiini, automaattikarabiini. Mutta tuo nimitys nyt jäi elämään. Aseen tarpeellisuushan perustuu havaintoon .että on erittäin harvinaista taistelukentällä joutua tilanteeseen jossa pitäis pystyä ampuvaan kovin pitkälle. Suomen peitteisessä maastossa OV perus ampumakoulutus etäisyys 150m on jo varsin pitkä matka