Samalaisia kokemuksia minullakin. Tuo torjunta/rikkominen eli siis jokainen torjunta on jo tavallaan vastahyökkäys on melko brutaalia ja tosiaan vasta ehkä hatavarjelutilaneessa järkevä (tosin FMA-lajithan ovat taistelulajeja eiväkä oikeastaan kamppailu-urheilua joten tämän ymmärtää), mutta melko moni teknikkaa on myös sellainen että sen voi tehdä rikkomatta/pehmeämmin.Rawson kirjoitti: Eilen oli Hipkolla aiheesta 2 h ilmaisseminaari. Kivasti oli porukkaa. Tässä omaa analyysiani harjoitteista, joita ei vähäisen kokemukseni takia kannata ottaa liian vakavasti:
Niistä lajeista, joita olen kokeillut, harjoitteissa oli eniten piirteitä Combat Hapkidosta ja Streetwisesta. Lyönnit, torjunnat ja lähietäisyydelle pyrkiminen oli sellaista yhtenäistä flowta. Torjunnat tehtiin Streetwisesta tutuilla kämmen pään sivuun ja kyynärpää eteen (destroy-torjunta). Tavoitteena siis että vastustaja lyö nyrkkinsä rikki kyynärpäähän. Tavoitteena oli päästä clinchiin joko jommalle kummalle sivulle/suoraan edestä, jonka jälkeen polvia nivusiin ja viimeistely kyynärpääiskuilla päähän molemmin puolin. Varsin brutaalia meininkiä siis ja itse käyttäisin tuollaisia tekniikoita vasta ip-tilanteen ollessa todella paha.
Esim kyynärpää päänsivuun sijasta kämmenpohjalla pään sivuun, liikerata on hyvin saman tyyppinen.