tapsaattori kirjoitti: ↑huhti 4, 2024, 22.25 Eikös kroppa pysty tarpeen tullen hyödyntämään energiaksi hiilihydraatin lisäksi rasvaa ja jopa proteiineja. Sinällään ei siis kai niin kauhistuttavaa vaikka makro vaihtelisi isostikin rasva/hiilihydraatti välillä? Minä olen kyllä huomannut kohdallani että harjoitukset sujuvat hyvin kun syö alle hiilaria. Ja sitten on hiilihydraattirikkaita ruokia kuten marjat, hedelmät ja tällaiset jotka sisältää kuitua, vitamiineja ym terveellistä, mistä ne saadaan jos hiilihydratit aikoo pitää jostain syystä ihan minimissä?

Sinällään kehon vararasvan (=läskin) polton suhteen nautitun ruoan koostumus on aika sekundäärinen tekijä kalorivajeeseen nähden. Helpoimmin poltto sujuu kuitenkin kun jaksaa nostaa kaloritarvetgaan l. liikkuu, jolloin hiilihydraatteja fiksuun aikaan nauttimalla voidaan nostaa kokonaiskulutusta aika hyvin. Ketoosi itsessään ei ole pitkäaikaiseksi ratkaisuksi kovinkaan hyvä, etenkin jos meinaa elää normaalia elämääkin. Hiilihydraattien fiksu syöminen siis käytännössä parantaa rasvanpolttokykyä (eli aktiivisuuspotentiaalia).

On myös harvinaista, että syötäisiin pelkästään hiilihydraattia, rasvaa tai proteiinia. Lautasmalli, etenkin urheilijan lautasmalli, on käytännöllinen ja painonhallinnassa hyvin toimiva lähtökohta, tietenkin muun seurannan ohella. Hiilihydraateissa on hyvä muistaa sekin, että jako pitkä- ja lyhytketjuisten välillä ei tosielämässä ole jyrkkä vaan pikemminkin liukuma. Ketoilijat pakkaavat laskemaan pitkäketjuiset "ei-hiilareiksi", koska ohjelmat ja taulukot niin sanovat.

Kroppa tosiaan polttelee ilolla ravinnoksi kaikenlaista, mukaanlukien omia lihaksiaan.

Jos ketoa haluaa larpata, sitä ei kannata tehdä sokkona. Kaikki "voi syödä rasvaa ja proteiinia loputtomasti ja silti laihtuu" -väitteet ovat huuhaata - lihoa voi myös ketolla, nopeastikin, rasvan ollessa hiilihydraatteja energiapitoisempaa. Myös ketossa ainoa laihduttaa tekijä on kalorivaje.

Ja myös ketossa alun nopea painonpudotus on lähinnä nestettä ja sen aktiivisuuden kannalta tarpeellisen glykogeenivarannon katoamista.

Ketolla paljon haittoja, vähän hyötyjä mutta äänekäs seurakunta. Vähän kuin muillakin uskonnoilla.

flammee kirjoitti: ↑huhti 4, 2024, 15.40eikä hiilihydraattien vähäinen syöminen haittaa rasvanpolttokykyä..

Hiilihydraattien syöminen ei ylipäätään haittaa rasvanpolttokykyä, mikäli pidetään syödyt kalorit alempana kuin kulutetut kalorit.

Sellaista magiaa taas ei ole, että keho polttaisi itsestään rasvaa merkittävissä määrin silloin, kun syödyt kalorit ylittävät kulutetut kalorit.

Tutkimusten kirsikanpoiminta on tietenkin hauska tapa vahvistaa omaa uskoa, mutta se ei ole kokonaisuudessaan kovin edullista, mikäli haluaa saada muutakin kuin uskomusvaikutusta.

Eli siis meinaat, että tasapainoinen sekaruokavalio, jossa energia-ajoitusta ja -määrää funtsitaan, on just hyvä?

Ullatus.

Keto tosiaan alkaa olla aika laajalle levinnyt ja uskontotiede varmasti ottaa kiinni kohta.

flammee kirjoitti: ↑heinä 20, 2021, 16.57. On sitä kuitenkin verrattu siihen että miten se toimii suhteessa normaaliin diabeteshoitoon - paremmin.

Tätä johtopäätöstä ei voi vetää.

Voi olla, että sillä otannalla, niillä kysymyksenasetteluilla ja sillä tutkimustavalla "paremmin". Mutta tämän takia tuollainen tutkimus on ilman vertaisarviointia eli sitä tiedettä todiatusarvoltaan aika tavalla nolla ja korkeintaan anekdotaalinen.

Sinällään tiede ei ole kovin hidasta. Esimerkkinä lääketieteen h3lv3tin nopeasta reagoinnista ja tutkimuksesta voidaan käyttää vaikkapa koronarokotteiden kehitystä. Äärettömän nopeasti saatiin markkinoille useita, jopa eri metodein toimivia rokotteita.

Diabetes on valtava juttu. Jos siihen löytyy tepsivä ruokavalio, sitä käytetään hyvin äkkiä laajalti. Nykyisin, kuitenkin, paras hoitomuoto on yleisesti laihtuminen eli kokonaiskalorien rajoittaminen. PTFD-dieetti ei petä.

* Put The Fork Down

Yhden puolustavan tutkimuksen löytää mistä tahansa. Muutoin ketoosiruokavalion etuja ylistävät ravintotieteilijät ovat kuin ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen kieltävät ilmastotieteilijät - eivät kestä vertaisarviointia eikä käytännössä minkäänlaisia perusteita väitteille ole.

Hiilihydraattien vähentäminen diabeetikoille taas on ihan loogista - mikä tahansa rajoittava ruokavalio edesauttaa painonhallintaa ja koska ylipaino on diabeteksen osalta johtavia syitä, lihomista hidastava = hyvä. Se ei silti ole "parempi kuin".

luupää kirjoitti: Noin niiq nyrkkisääntönä viittaan kintaalla lähes kaikkeen laihduttamiseen liittyvään höttöön kun se on pohjimmiltaan aika suoraviivaista matematiikkaa.

Näin on. Ruokavalioilla voi toki tökkiä näläntunnetta kauemmas ja ylipäätään funtsia, mistä masu saa mukavaa massaa, jossa ei kuitenkaan ole hemmetisti energiaa, mutta lopputulema on kuitenkin aina siinä peruskuviossa - pitää kalorit n. 500 kulutuksen alla (lepokaloreista laskemalla tehokkaimmin).

Oma päätös on sitten se, vetääkö kalorinsa karkista vai muusta. Toki kannattaa pähkätä, mitä kroppa tarvitsee, mutta energiaa ei olemattomasta synny.

Vaikka eskimoiden ruokavalio on perinteisesti huomattavan proteiini- ja rasvarikasta (n. 50-75% energiasta on tullut rasvasta), on siihen kuulunut aina myös kasviksia. Merilevät, marjat, juurekset, jäkälät, mukulat ja erilaiset syötävät ruohokasvit ovat - sekä tuoreina että säilöttynä - osa historiallista(kin) eskimoruokavaliota.

Ummetusta eskimot välttänevät myös sillä, ettei ruokaa syödä runsaasti - vain silloin, kun on nälkä.

Mika kirjoitti: Olen samaa mieltä siitä, ettei 1-2 kg viikossa olen mikään mahdoton urakka. Uskoisin suurimman pystyvän pudottamaan tuon verran painoa muutaman viikon ajan, jos motivaatio tukee projektia.

Näin. Miklu muuten missasi tuossa "puoli kiloa/viikko" -pähkäilyssään sen, että teen laskentani lepokaloreista. Lisäksi pudotuksessa - jos se on tavoitteellista - kaloreiden laskeminen on erittäin tärkeää, jopa välttämätöntä. Äkkiä siihen vaakaan ruoanlaittopöydällä tottuu.

Nyt taas tosiaan nykäisy edessä. Lopullinen pudotusmäärä pitää vain päättää. Kuulemma ei saa napata liikaa pois... naiset...

Miklu kirjoitti: Vaikka eikai moiselle liene tarvetta jos ei harrasta esim. lajia joissa tarvii painoluokkien kanssa säätää -> onko väliä tapahtuuko tuo pudotus kuukaudessa vai kolmessa kunhan se on pysyvä.

No, esteettisistä syistä tapahtuva pudotus on ihan yhtä validi tarve kuin painoluokkapudotuskin. Lisäksi pysyvyys, toki, on aina suhteellista.

Nesteleikkeihin ei tarvitse ryhtyä, päinvastoin - vesi on painonpudottajan paras ystävä myös nälän kevyessä hillitsemisessä. Nälkä, silti, tulee kun miinuksilla ajetaan.

Yleisenä sitten käyttäjille notta mites, onko nämä ruokavaliot sitten sellaisia mitä syödään loppuelämän ajan? Vai onko nämä kuureja?

Minulla käytännössä jatkuvana (lipsumisesta huolimatta). Painonpudotus menee näteimmin siten, että ensin pudotetaan tavoitepainoon -500kcal/päivä (lepokulutuksesta laskettuna) "kuurilla" ja sitten pidetään tavoitepainon lepokaloritaso +200kcal - näin paino ei juurikaan heilu.

Miklu kirjoitti: Tiivistetysti siis lienee kysymys siitä, että painoa pitäisi saada alemmas ja mielellään rasvoja pois. Niinku kaikilla muillakin ruokavalioilla...

No ei. On ihan sama, onko vähähiilihydraattisella vai ei, mikäli kaloreita saa enemmän kuin kuluttaa. Silloin, yksinkertaisesti, lihoo.

Matalahiilarisen/pitkähiilarisen etuja itselleni ovat parempi vointi, kevyempi olo ja jaksaminen. Leipä-peruna-pastaruokavaliossa kun tuntuu, että kroppa suorastaan huutaa nälässä - vähähiilarisella taas näläntunne on kevyempi ja mukavampi, jolloin se laihduttelukin on mukavampaa.

5kg (jonkun painonpudotustavoite) vetää iisisti pois kuukaudessa, aika tavalla ruokavaliosta riippumatta.

Mika kirjoitti: Onko tuorepastakin vihollisleirissä? Entäs sitten couscous (omnomnom)?

Ovathan nuo, sekä tuorepasta että kuskus. Toisaalta, eipä noihin kuolle jos muu ruokavalio on OK.

Olen vähän lipsunut vähähiilarisesta. Edessä tiukka dieettisyksy. Pentele.

Aaaargggh...

Voitaizko nyt palata huu & haasta siihen vähähiilariseen settiin?