Jep! Vaatekangas ja petrokemian muovien korvikkeet ovat nimenomaan iso tutkimusalue. Molempia osataan labratasolla jo hyvinkin tehdä, skaalaaminen on tällä hetkellä isoin haaste.

Tässä tulee tosiaan erottaa sellu ja selluloosa. Edellinen on metsätehtaan tuottama paperimassa, toinen on bipolymeeri. Uutinen on merkittävä siltä kannalta, että Suomessa etsitään jatkuvasti arvolisää metsätehtaiden tuotteille, koska pelkän halvan jalosteen (sellun) myynti alkaa pitkällä tähtäimell...

Tuo on hyvä uutinen, joskin toimittajan otsikointi vie harhaan. Startup on siis kehittänyt ympäristöystävällisemmän prosessin mikrokiteisen selluloosan valmistamiseksi. MCC on pitkään olemassa ollut materiaali.

<r><QUOTE author="flammee" post_id="993429" time="1713441937" user_id="26"><s>[quote=flammee post_id=993429 time=1713441937 user_id=26]</s> <QUOTE author="Mänzy" post_id="993408" time="1713393026" user_id="207"><s>[quote=Mänzy post_id=993408 time=1713393026 user_id=207]</s> <QUOTE author="flamm...

Pienikin tutkimus kertoo sen verran että mikä on mahdollista ja millä periaatteella homma toimii. Kommentoisin ylläolevaa virkettä: noista tuloksista ei pienellä tulosmäärällä voida päätellä mitään. Jos jokin onkin toiminut pienellä koe-erällä yhden kerran, ei se takaa toimimista uudelleen edes sam...

Piikkien (boshuriken meillä) heittely on kivaa puuhaa!

Geologian näkökulmasta Suomi eroaa fyysisesti Skandinaviasta, koska kallioperämme on (pitkälti) huomattavasti vanhempaa ja näin ollen erilaista kuin käytännössä yhtenäinen Skandinavia. Tuo virke vetää mutkia kovasti suoriksi, mutta peruslähtökohta on solid ( :smt003 ). Jään ennalleni, jos rapakon ta...

Ohessa on pdf-muotoinen kannanotto, josta Erick puhuu yllä.

Toimin välikätenä teknisten hankaluuksien vuoksi.

Eipä tuo varmaan minkään yhdistyksen taloutta kaataisi, jos vaikka sitoutuisivat maksamaan treeninvetäjien tai muussa auktoriteettiasemassa olevien dokkarihaut.

Rooman valtakuntaa ei näy missään...



(Nettimeemi: miehet ajattelevat koko ajan Rooman valtakuntaa)

Luin nyt lävitse flammeen linkkaaman katsauksen. En siis edelleenkään ole solubiologian, liikuntalääketieteen tms. osuvan alan asiantuntija, mutta luen tieteellistä (luonnontieteellistä) tekstiä edelleen melko sujuvasti. Revarissa näytetään, että n. puolessa tapauksista (17/35 tutkimuksista) saavute...

Terssi, :) :jepa: Tapsaattorin linkaama blogikirjoitus tosiaan sisältää ketjun aiheeseen liittyvän osan ja se olikin mielenkiintoinen. Lainaan pätkän: Anaerobisissa ”happolajeissa” natrium-bikarbonaatti eli käytännössä ruokasooda on ollut jo pitkään käytössä toimien erittäin tehokkaana happopuskurin...

Joskushan tosiaan teoriana oli, että se puskuroisi tai auttaisi sietämään maitohappoa - silloin kun joskus vielä ajateltiin, että maitohappoa lihakset tuottaisivat. Nykyään teoria tosiaan lienee että se puskuroi tosiaan niitä vetyioneja, jotka ovat osasyyllisiä happamoitumiseen kovassa urheilusuori...

Voit flammee lukiokemian ekan kurssin tietojen pohjalta laskea kuinka paljon ruokasoodaa (NaHCO3/Na2CO3) tarvitaan muuttamaan vetykloridihapon (HCl) pH 1:stä vaikka pH 2:een. Voidaan olettaa vatsalaukun tilavuudeksi vaikka 50 g happoa. Joo, ei ole tilavuus, mutta säästyt yhdeltä laskutoimitukselta. ...

Tuo on minusta hyvinkin mahdollista. Kalkkiahan noihin keittimiin kerääntyy, joskin aika tiukkaan. Mutta kyllä se makuun jossain vaiheessa alkaa vaikuttaa. Yleinen Niksi-pirkkavinkki: kalkista keittimessä (tai muuallakin) pääsee eroon sitruunahapolla, jota voi ostaa apteekista. Jos on hapoista enemm...