Tämä on selvää ja itsekin jo siihen viittasin aiemmassa viestissäni. Ei se silti tarkoita, että kypärät suunniteltiin sellaiseen toimintaan.Kari Aittomäki kirjoitti: ↑loka 18, 2019, 06.16 Olen juup sitä mieltä että kypärää on käytetty aseena kovinkin, olen myös sitä mieltä että Rooman legioonan yms taistelujärjestyksen harkittu rakenne pitää toiminnan kohdennettuna niin pitkään kuin se mahdollista oli.
Mutta ne varsinaiset verikekkerit alko sitte kun peli sekoittui ja paketointi alko.
Tämä seikka tuntuis yleisessä hahmottamisessa aina unohtuvan kun keskitytään niihin muodostelmiin ja kurinalaisuuksiin unohtaen, että aina jotain menee pieleen ja sitte pitää vaan pelata korvakuulolta.
Lopulta survoen sitä astaloa vihun tajoamiin maaleihin, toivoen ettei taakke ilmesty ketään vihamielistä.
Siellä taistelukentällä oli kuitenkin kaatuneiden vihollisten ja omien aseita ns. läjäpäin. Mieluummin ottaisi todennäköisesti sellaisen. Koulutuskin tukee sen sijaan, että lähdetään vaistonvaraisempaan (eläimellisempään?) puskumeininkiin.Kari Aittomäki kirjoitti:Ja silloin se yksittäisen taistelijan innovointi käy tärkeäksi, kun miekka murtuu ja kilpikin on särki niin kypärä saa toimia tälliäisten jakajana kunnes muuta löytyy.
Olen lukenut kuvauksia kypärinreunan terottelusta ja semmosista riittävän paljon.
Minä olen lukenut aika paljon antiikin ajan sodankäynnistä, myös aikalaislähteitä (joskin käännettyjä) enkä ole törmännyt minkään koulutetun särmän porukan ollessa kyseessä tuollaisiin terotteluihin. Kiinnostaisi kyllä lukea.
Barbaarit sitten erikseen, nehän nyt käyttivät housujakin.