Miten Apinavaarasta tuli Apinavaara?

Nellimön eteläpuolisen järviylängön keskellä könöttää maisemaa hallitseva terävälakinen Apinavaara. Suomalainen matkailija saattaa hymähtää nimelle, mutta harva vaivautuu miettimään nimen sisältöä.

Paikan alkuperäinen nimi on inarinsaamelainen Ca’ha’ligvääri. Vääri on vaara, mutta mikä on tuo alkuosa? Oheinen tarina kertoo miten nimet muuttuvat. Tarina saattaa olla pelkkä tarina, ja siitä lienee useita versioita.

Suomalainen karttakomissio saapui viime vuosisadan alussa piirtämään Inaria maailmankartalle. Geodeettien kulkiessa edellä, tuli perässä nimistönkerääjät. Suomalaisuusaatteen valaisema ylioppilas kyseli paikallisilta luonnossa liikkujilta paikkojen nimiä, ja inarinsaamelaiset nimet suomennettiin sitä mukaa. Korkean vaaran juurella ylioppilas kysyi sen nimeä. Mies vastasi, mutta ei osannut sanoa mikä se on suomeksi.

– No se on semmoinen olento.
– Voinet kertoa kuitenkin minkälainen olento. Kuvaile! Onko se iso?
– Naa, mie luulen että se on kuiten enempi pieni.
– Vain niin. Mahtaako se olla karvainen?
– Saattaa sillä olla tieten karvat, miksi ei olisi?
– No, onkos sillä häntä?
– Jo vain sillä saattaa olla häntäkin.
– No kiipeileekö se puissa?
– Kyllä se tieten saattaa puissakin kiipeillä.
– Jaha. Tämä taitaa olla sitten ratkaistu. Pannaan karttaan että Apinavaara.

Niin, mikäs se ca’ ha’lig sitten oikeasti on?

Sehän on maahinen, tuo mytologinen metsien aarteenvartija.

luupää kirjoitti: ↑helmi 27, 2019, 07.49 Ja muutenkin jokainen suomen rannikolla ja saaristossa vähänkään veneillyt tietää että se on erittäin lähestymisepäystävällistä. Erityisen totta tämä oli aikana ennen kompassia, merikortteja, geepeeässää, tutkaa, monitoimiplottereita, radiosuuntimia, viittoja, kummeleita jne....

Risto R kirjoitti: Olikos ne metsäpeurat kotieläimiä silloin?

Wikipedia kirjoitti: Niitä esiintyi muuallakin Euroopassa, esimerkiksi Puolasta metsäpeura hävisi vasta 1500-luvulla.