Tässä kiihottava kirja kaikille aiheesta kiinnostuneille, mutta ei yksityiskohdista turhan tarkoille esihistoriafiilistelijöille:
https://www.goodreads.com/book/show/398 ... eren-kansa
Tällaista enemmän tai vähemmän löyhästi tutkimukseen perustuvaa esihistoriafiktiota olisi mukava löytää enemmänkin.
Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti.
Haku löysi 15 tulosta
Palaa sivulle Pohjoismaiden historiaa
- touko 13, 2022, 10.29
- Keskustelualue: Kahvila
- Aihe: Pohjoismaiden historiaa
- Vastaukset: 551
- Luettu: 100099
- joulu 17, 2021, 11.20
- Keskustelualue: Kahvila
- Aihe: Pohjoismaiden historiaa
- Vastaukset: 551
- Luettu: 100099
Pohjoismaisen historian spekulointia
^ Paschkalampia ja Hevonperseenmukkia siis tarkoitin...
- joulu 17, 2021, 11.08
- Keskustelualue: Kahvila
- Aihe: Pohjoismaiden historiaa
- Vastaukset: 551
- Luettu: 100099
Pohjoismaisen historian spekulointia
Kun tuota Apinavaaran tarinaa tänne aloin linkkailemaan, niin minulla oli muistikuva, että tarinan kartoittaja olisi ollut Ruotsin kruunun porukkaa, ei ylioppilas. En nyt sellaista versiota ainakaan nopealla kuukkeloinnilla löytänyt ja saattaahan olla, että muistan vain väärin. Mutta monenlaista versiota ilmeisesti on liikkeellä. Ehkä on joku ripaus totuuttakin mukana.
Minusta ei olisi kovin kaukaa haettua, että paikalliset asukkaat olisivat joskus ihan piruuttaankin heittäneet noita tårta på tårta ja Hevonperseenmukkia paikoille, joille ei yksinkertaisesti mitään nimeä ole ollut.
Minusta ei olisi kovin kaukaa haettua, että paikalliset asukkaat olisivat joskus ihan piruuttaankin heittäneet noita tårta på tårta ja Hevonperseenmukkia paikoille, joille ei yksinkertaisesti mitään nimeä ole ollut.
- joulu 16, 2021, 14.44
- Keskustelualue: Kahvila
- Aihe: Pohjoismaiden historiaa
- Vastaukset: 551
- Luettu: 100099
Skandinaavisen historian spekulointia
Onko pakko pilata hyvä spekulointiketju tylsillä faktoilla?
Lisää vaihtoehtoista totuutta:
Nellimin Apinavaara -nimen syntytarina
Lisää vaihtoehtoista totuutta:
Nellimin Apinavaara -nimen syntytarina
- joulu 16, 2021, 10.24
- Keskustelualue: Kahvila
- Aihe: Pohjoismaiden historiaa
- Vastaukset: 551
- Luettu: 100099
Skandinaavisen historian spekulointia
Kartoittajan ja paikallisen asiantuntijan välinen kielimuurikin on vaikuttanut paikannimiin.
https://www.saariselansanomat.fi/kulttu ... 683098a7abMiten Apinavaarasta tuli Apinavaara?
Nellimön eteläpuolisen järviylängön keskellä könöttää maisemaa hallitseva terävälakinen Apinavaara. Suomalainen matkailija saattaa hymähtää nimelle, mutta harva vaivautuu miettimään nimen sisältöä.
Paikan alkuperäinen nimi on inarinsaamelainen Ca’ha’ligvääri. Vääri on vaara, mutta mikä on tuo alkuosa? Oheinen tarina kertoo miten nimet muuttuvat. Tarina saattaa olla pelkkä tarina, ja siitä lienee useita versioita.
Suomalainen karttakomissio saapui viime vuosisadan alussa piirtämään Inaria maailmankartalle. Geodeettien kulkiessa edellä, tuli perässä nimistönkerääjät. Suomalaisuusaatteen valaisema ylioppilas kyseli paikallisilta luonnossa liikkujilta paikkojen nimiä, ja inarinsaamelaiset nimet suomennettiin sitä mukaa. Korkean vaaran juurella ylioppilas kysyi sen nimeä. Mies vastasi, mutta ei osannut sanoa mikä se on suomeksi.
– No se on semmoinen olento.
– Voinet kertoa kuitenkin minkälainen olento. Kuvaile! Onko se iso?
– Naa, mie luulen että se on kuiten enempi pieni.
– Vain niin. Mahtaako se olla karvainen?
– Saattaa sillä olla tieten karvat, miksi ei olisi?
– No, onkos sillä häntä?
– Jo vain sillä saattaa olla häntäkin.
– No kiipeileekö se puissa?
– Kyllä se tieten saattaa puissakin kiipeillä.
– Jaha. Tämä taitaa olla sitten ratkaistu. Pannaan karttaan että Apinavaara.
Niin, mikäs se ca’ ha’lig sitten oikeasti on?
Sehän on maahinen, tuo mytologinen metsien aarteenvartija.
- heinä 23, 2019, 09.53
- Keskustelualue: Kahvila
- Aihe: Pohjoismaiden historiaa
- Vastaukset: 551
- Luettu: 100099
Skandinaavisen historian spekulointia
Minkäs verran ketjun spekuloijat harrastavat muinaissuomalaisten mestoilla fiilistelyä?
Itse vähintään ohi kulkiessa, joskus ihan asiaksenikin, käyn katsomassa esihistorialliset asuin- ja hautapaikat, kalliomaalaukset ynnä muut. Tämän kesän vaikuttavin kohde oli Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue Raumalla. Tosin 8-vuotiaan nälkäraivari kesken reissun hankaloitti sfääreihin pääsyä. Välissä käytiin parkkiksella keittelemässä hernekeitot ja uusi yritys. Kivien koko ja valtava määrä hämmästyttää. Millainen mahtihenkilö on ansainnut moisen hautauksen? Alueelle on haudattu ihmisiä 1000 vuoden ajan. Onko siinä ollut tuhatvuotinen katkeamaton perinne? Tästä tuhat vuotta taaksepäin, eikä oikein edes tiedetä, mitä täällä on tapahtunut.
Astuvansalmen kalliomaalaukset on kestosuosikki. Maalauksethan ovat varmaankin Suomen hienoimmat, mutta paikkakin on feng shuiltaan/viboiltaan mukavan leppoisa. Samaa ei voi sanoa Koloveden Ukonvuoren kalliomaalauspaikasta, joka sijaitsee louhikkoisessa luolassa valtavan kallionmöhkäleen kyljessä. Luolassa kysyin seuralaiselta, tuntuuko kuin olisi turvassa äiti Maan kohdussa, vai siltä että Ukko kohta jauhaa meidät muussiksi kivisillä hampaillaan? Olimme molemmat jälkimmäisen kannalla.
Itse vähintään ohi kulkiessa, joskus ihan asiaksenikin, käyn katsomassa esihistorialliset asuin- ja hautapaikat, kalliomaalaukset ynnä muut. Tämän kesän vaikuttavin kohde oli Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue Raumalla. Tosin 8-vuotiaan nälkäraivari kesken reissun hankaloitti sfääreihin pääsyä. Välissä käytiin parkkiksella keittelemässä hernekeitot ja uusi yritys. Kivien koko ja valtava määrä hämmästyttää. Millainen mahtihenkilö on ansainnut moisen hautauksen? Alueelle on haudattu ihmisiä 1000 vuoden ajan. Onko siinä ollut tuhatvuotinen katkeamaton perinne? Tästä tuhat vuotta taaksepäin, eikä oikein edes tiedetä, mitä täällä on tapahtunut.
Astuvansalmen kalliomaalaukset on kestosuosikki. Maalauksethan ovat varmaankin Suomen hienoimmat, mutta paikkakin on feng shuiltaan/viboiltaan mukavan leppoisa. Samaa ei voi sanoa Koloveden Ukonvuoren kalliomaalauspaikasta, joka sijaitsee louhikkoisessa luolassa valtavan kallionmöhkäleen kyljessä. Luolassa kysyin seuralaiselta, tuntuuko kuin olisi turvassa äiti Maan kohdussa, vai siltä että Ukko kohta jauhaa meidät muussiksi kivisillä hampaillaan? Olimme molemmat jälkimmäisen kannalla.
- helmi 27, 2019, 08.12
- Keskustelualue: Kahvila
- Aihe: Pohjoismaiden historiaa
- Vastaukset: 551
- Luettu: 100099
Skandinaavisen historian spekulointia
Niin, eikö Helsinki ole aika väkinäisesti Tallinnan kanssa kilpailemaan perustettu kylä? Asukkaita pakkosiirrettiin vähän sieltä sun täältä, eli ei se tienoo kai niin hirveän houkuttelevaa ole ollut.
Tämä. En ajatellutkaan, että se saaristo mitenkään mahdoton viikingeille olisi ollut purjehtia. Mutta taas jotain semmoista panos-tuotto-ajattelua tässäkin. Eli, että jos ne Lounais-Suomen kiinnostavat (viljavat) paikat on jo varattu -> sinne asettuakseen joutuisi aboriginaalien kanssa tappelemaan JA sieltä merelle lähtö ja paluu vaatisi aina ärsyttävän tarkkaa kivikkoisessa saaristossa luovimista/soutamista JA ehkä niistä saarista vihaiset alkuasukkaat heittelisivät vielä kivillä jne... Tätä kun vertaa vaikka Viron rannikkoon, josta sen kuin tönäisee paatin liikkeelle, niin käytännössä heti on avomerellä. Voi vain nostaa purjeet, ottaa mukavan takanojan ja sihauttaa simatölkin auki.luupää kirjoitti: ↑helmi 27, 2019, 07.49 Ja muutenkin jokainen suomen rannikolla ja saaristossa vähänkään veneillyt tietää että se on erittäin lähestymisepäystävällistä. Erityisen totta tämä oli aikana ennen kompassia, merikortteja, geepeeässää, tutkaa, monitoimiplottereita, radiosuuntimia, viittoja, kummeleita jne....
- helmi 25, 2019, 09.58
- Keskustelualue: Kahvila
- Aihe: Pohjoismaiden historiaa
- Vastaukset: 551
- Luettu: 100099
Skandinaavisen historian spekulointia
Tuossa ylempänä oli lainauksessa mainittu Lounais-Suomea suojaava sokkeloinen saaristo. Mitenköhän tärkeää viikingeille on ollut asuinpaikan valinnassa helppo kulku merelle? Lounaassahan ne eteläisen Suomen viljavat seudut ovat. Uudenmaan paikkeilla saaristoa ei sillä lailla ole, mutta ei paljon tarvitse Uudenmaan (maastoltaan paikoin suorastaan vihamielisissä) metsissä pyöriä ymmärtääkseen, ettei tämä nyt ihan ykkösluokan viljelysmaata ole. Saman voi todeta, kun zuumailee karttaa Helsingistä itään päin. Peltotilkku siellä, toinen täällä.
- helmi 19, 2019, 09.43
- Keskustelualue: Kahvila
- Aihe: Pohjoismaiden historiaa
- Vastaukset: 551
- Luettu: 100099
Aselaji: nyrkkitaistelija
Tuosta viikinkien Hämeeseen suuntautuneesta turpaanottoreissusta löytyy tällainen viihdyttävä ja kansallistuntoiset kyynelet silmäkulmiin nostattava kuvaus:
http://blog.kansanperinne.net/2011/11/v ... uonna.html
Ajatuksissa on ollut käydä fiilistelemässä tuo Puujoki-Mustijoki -pakoreitti kanootilla, mutta saapa nähdä. Ilmeisesti tuhat vuotta sitten on joissa vesi ollut aika paljonkin korkeammalla, kun tuo Mustijoen alku on aika surkea ojapahainen nykyään.
http://blog.kansanperinne.net/2011/11/v ... uonna.html
Ajatuksissa on ollut käydä fiilistelemässä tuo Puujoki-Mustijoki -pakoreitti kanootilla, mutta saapa nähdä. Ilmeisesti tuhat vuotta sitten on joissa vesi ollut aika paljonkin korkeammalla, kun tuo Mustijoen alku on aika surkea ojapahainen nykyään.
- touko 18, 2015, 09.15
- Keskustelualue: Kahvila
- Aihe: Pohjoismaiden historiaa
- Vastaukset: 551
- Luettu: 100099
Viikinkisoturit
Tämä varmaankin selviäisi kuukkelilta kysymällä, mutta kysytään nyt näin vanhanaikaisesti: Mistä termi "viikingit" on peräisin? Tiesivätkö viikingit olevansa viikinkejä?
- helmi 7, 2015, 11.53
- Keskustelualue: Kahvila
- Aihe: Pohjoismaiden historiaa
- Vastaukset: 551
- Luettu: 100099
Viikinkisoturit
Katsojien aliarviointi on tietty aina mälsää. Tuossa aiemmin oli lainaus Michael Hirstiltä siitä, kuinka valintoja on tehty siltä pohjalta, että katsojia saadaan tuhansien sijasta miljoonia. Sitä kautta ymmärrän kyllä tämän ajatuksen, että viikingeistä on yritetty tehdä bad assempiä niiteillä ja nahkalla. Minusta tuollaiset hippipellavavaatteet vain alleviivaisivat sitä bad assyyttä.
Mites se saksalta kuulostava kieli, jota englesmannien kanssa puhuttiin. Jotain alkuenglantia vissiin? Menikö sen suhteen putkeen?
Mites se saksalta kuulostava kieli, jota englesmannien kanssa puhuttiin. Jotain alkuenglantia vissiin? Menikö sen suhteen putkeen?
- helmi 5, 2015, 13.34
- Keskustelualue: Kahvila
- Aihe: Pohjoismaiden historiaa
- Vastaukset: 551
- Luettu: 100099
Viikinkisoturit
En edes muistanut tuota porokohtausta, mutta eivät kai ne tuossakaan VÄLTTÄMÄTTÄ kotieläiminä esiinny?Risto R kirjoitti: Olikos ne metsäpeurat kotieläimiä silloin?
Joo, kunhan lämpimikseni länkytän. Vielä ei ole yhtään totaalisen turnoff -virhettä tuotu esille. Mielenkiintoista juttua silti, kiitoksia osallistujille.
- helmi 5, 2015, 10.42
- Keskustelualue: Kahvila
- Aihe: Pohjoismaiden historiaa
- Vastaukset: 551
- Luettu: 100099
Viikinkisoturit
Metsäpeura:Wikipedia kirjoitti: Niitä esiintyi muuallakin Euroopassa, esimerkiksi Puolasta metsäpeura hävisi vasta 1500-luvulla.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Metsäpeura ... dults).jpg
Poro:
http://www.vastavalo.fi/lappi-luonto-tu ... 94848.html
En pidä repeilyä aiheuttavan vakavana virheenä käyttää poroja metsäpeurojen sijaisnäyttelijöinä viihteellisessä TV-sarjassa.
- helmi 5, 2015, 09.07
- Keskustelualue: Kahvila
- Aihe: Pohjoismaiden historiaa
- Vastaukset: 551
- Luettu: 100099
Viikinkisoturit
Itse asiassa toivoin, että ne nörttilasit pidettäisiin päässä. Sarjan viihdyttävyydessä ei ole mitään epäselvää.
Ykköskaudella lahdattiin se joku pääjehu poikineen samaan monttuun. Siinä tuli mieleen, että olisiko taustalla esim. joku hautalöytö. Samoin ne ensimmäiset retket Englantiin. Menivätkö nykytiedon mukaan ns. oikealle seudulle? Ja niin edelleen. Tällainen historian tutkimuksen kanssa flirttailu olisi hienoa, mutta ehkä se sitten on liikaa vaadittu.
Ne porot... Eikös metsäpeuraa ole aikoinaan ollut etelämmässäkin? En kyllä löytänyt levinneisyyskarttoja, joista olisi voinut tarkistaa, oliko ihan Kattegatilla.
Ykköskaudella lahdattiin se joku pääjehu poikineen samaan monttuun. Siinä tuli mieleen, että olisiko taustalla esim. joku hautalöytö. Samoin ne ensimmäiset retket Englantiin. Menivätkö nykytiedon mukaan ns. oikealle seudulle? Ja niin edelleen. Tällainen historian tutkimuksen kanssa flirttailu olisi hienoa, mutta ehkä se sitten on liikaa vaadittu.
Ne porot... Eikös metsäpeuraa ole aikoinaan ollut etelämmässäkin? En kyllä löytänyt levinneisyyskarttoja, joista olisi voinut tarkistaa, oliko ihan Kattegatilla.
- helmi 4, 2015, 20.08
- Keskustelualue: Kahvila
- Aihe: Pohjoismaiden historiaa
- Vastaukset: 551
- Luettu: 100099
Viikinkisoturit
Minkäslaisia arvosanoja Potkun viikinkiasiantuntijat antavat Viikingit-telkkarisarjalle?