Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti. :)

Haku löysi 11 tulosta

ka1
kesä 7, 2023, 12.02
Keskustelualue: Arot ja aavikot
Aihe: Lengailu - Suomen romanien puukkotaito
Vastaukset: 163
Luettu: 58041

Lengailu - Suomen romanien puukkotaito

Niin, tässä tultaneen siihen, että veitsi on veitsi kaikkialla päin maailmaa.
Lengailusta minulle tulevat monella tapaa mieleen erityisesti Sisilian ja Etelä-Italian perinnetyylit:




Mutten epäile etteikö esimerkiksi espanjalaisen maailman navaja & facon -tyyleistä vastaavaa rennompaa otetta olisi löytynyt. Tai eiköhän häjyjenkin puukolla "ilmaan kuviointi" ole näyttänyt saman suuntaiselta. :)
ka1
maalis 18, 2021, 15.04
Keskustelualue: Arot ja aavikot
Aihe: Lengailu - Suomen romanien puukkotaito
Vastaukset: 163
Luettu: 58041

Lengailu - Suomen romanien puukkotaito

Kappas, tässä naispuolisen henkilön lengailua:

ka1
maalis 12, 2021, 23.19
Keskustelualue: Arot ja aavikot
Aihe: Lengailu - Suomen romanien puukkotaito
Vastaukset: 163
Luettu: 58041

Lengailu - Suomen romanien puukkotaito

Tuo ensimmäinen video tuli sattumalta vastaan, niin kukaan ei onneksi ollut kieltämässä sen jakamista. :D

Periytymät puukkotyylissä vuosituhannen takaa Intiasta ovat aikamoinen oletus, vaikkeivät ehkä mahdottomuus. Yhteistä, eli hyvin vanhaa, kulttuuriahan eri maailmankolkkien romaneilla kuitenkin käsittääkseni on. Olisikin muuten mielenkiintoista nähdä videoita muiden maiden romanien puukonkäsittelystä. Missä määrin olisi nähtävissä yhteneväisyyksiä Suomen romanien tyyliin, missä määrin kyseessä on oma kansallinen tyylinsä? Googlettelu ei äkkiseltään tuottanut tällaisia videoita muista maista.

Puukkovaikutteiden ajattelisin, tai huvikseni kevyesti spekuloin, Suomessa virranneen yleisemmin romaneilta valtaväestölle, esimerkiksi nyt häjyille, päin. ”Lengailu” ei mitä ilmeisimmin ole moderni ilmiö, vaan vanhaa perinnettä, joka siten lienee ollut vielä verevimmissä voimissaan puukkojunkkarikaudella. Joidenkin häjyjen, kuten Rannanjärven, kerrotaan harrastaneen tappelutanssia, johon kuului puukolla ilmaan kuvioiminen. Tässä on helppo kuvitella mahdollinen romanikulttuurin vaikutus. Olihan eräskin aikalaisteoria, että koko puukonkäyttö pohjalaisten keskuudessa yleistyi johtuen tappeluista romaniväestön kanssa. Tuskin pitää paikkansa, mutta kertoo kuitenkin vuorovaikutuksesta tällä saralla.

Voi myös olla että tässä pohdinnassa ei ole mitään perää.

Rytkypolkasta, sehän ei välttämättä ollut tappelutanssi, eikä tappelutanssi välttämättä ollut rytkypolkkaa. Näitä on jossain määrin kyllä synonymisoitu, ja usein se mitä ilmeisimmin olikin rytkypolkka, joka tappelua esimerkiksi häissä edelsi. Täytyypä kaivaa tänne näyte alkuperäisen, jo varmasti unholaan vaipuneen härmäläisen rytkypolkan sävelmästä eräältä arkistotallenteelta.
ka1
maalis 11, 2021, 18.28
Keskustelualue: Arot ja aavikot
Aihe: Lengailu - Suomen romanien puukkotaito
Vastaukset: 163
Luettu: 58041

Lengailu - Suomen romanien puukkotaito

Näissä on muuten huomionarvoista musiikin rooli ja suorituksen tanssinomaisuus; ei liene ihan typerä arvaus hakea esimerkiksi häjyjen rytkypolkalle puukkokuviointeineen verrokkia näistä, kun kulttuurinsa mustalaiskulttuurin kanssa tiiviissä vuorovaikutuksessa sekä tappelun, tanssin että musiikin saralla Etelä-Pohjanmaalla eli.
ka1
maalis 11, 2021, 18.14
Keskustelualue: Arot ja aavikot
Aihe: Lengailu - Suomen romanien puukkotaito
Vastaukset: 163
Luettu: 58041

Lengailu - Suomen romanien puukkotaito

Pari uutta videota:



ka1
heinä 28, 2020, 13.45
Keskustelualue: Arot ja aavikot
Aihe: Lengailu - Suomen romanien puukkotaito
Vastaukset: 163
Luettu: 58041

Lengailu - Suomen romanien puukkotaito

ka1 kirjoitti: elo 22, 2019, 10.33 Muutama video aiheesta:





Tyyleissä on nähtävissä yhteneväisyyksiä tämän vanhan videon suoritukseen:



Sitten on vielä yksi video, jossa pieni lapsi pyörittelee puukkoa, mutta koska kyseessä tosiaan on lapsi, en viitsi sitä tähän laittaa. Selvästi kyse on myös vailla kummoista teknistä sisältöä olevasta leikinomaisesta touhusta, mutta pointtina on se, että ilmaan kuviointi on selvästi kuitenkin vanhemmilta opittua toimintaa.
Tässä vielä nuorison puukkoleikittelyä:





Yhdessä nämä kaikki videoesimerkit piirtävät kuvan aika yhteneväisestä tyylistä. Itse en puukkokamppailusta mitään ymmärrä. Mutta silmiin pistävää on tuo vapaan käden pitäminen tuolla tavoin ylhäällä, vielä valtimo esillä. Mikä funktio sillä voisi olla? Tai no, miten taistelullista ylipäätään tuo pyörittely nyt on / yrittääkään olla... Eli liekö kyseessä vain kulttuurinen konventio vailla kamppailunäkökulmaa, vai liekö idea, että käsi on valmiina torjuntoihin tms.
ka1
elo 22, 2019, 10.33
Keskustelualue: Arot ja aavikot
Aihe: Lengailu - Suomen romanien puukkotaito
Vastaukset: 163
Luettu: 58041

Lengailu - Suomen romanien puukkotaito

Muutama video aiheesta:





Tyyleissä on nähtävissä yhteneväisyyksiä tämän vanhan videon suoritukseen:



Sitten on vielä yksi video, jossa pieni lapsi pyörittelee puukkoa, mutta koska kyseessä tosiaan on lapsi, en viitsi sitä tähän laittaa. Selvästi kyse on myös vailla kummoista teknistä sisältöä olevasta leikinomaisesta touhusta, mutta pointtina on se, että ilmaan kuviointi on selvästi kuitenkin vanhemmilta opittua toimintaa.
ka1
kesä 19, 2017, 15.49
Keskustelualue: Arot ja aavikot
Aihe: Lengailu - Suomen romanien puukkotaito
Vastaukset: 163
Luettu: 58041

Lengailu - Suomen romanien puukkotaito

Tällaisia 1800-luvun loppupuolelta peräisin olevia mainintoja mustalaisten puukonkäytöstä löytyi:

“He lähestyivät toisiaan kahdessa joukossa. Vaihdettuaan muutamia sanoja yksi miehistä löi toista ruoskalla ja kohta perästä puukolla. Samassa kaikki muutkin puoluelaiset vetivät esiin puukkonsa. Eräs läsnäolija kertoi, että puukot otettiin, mikä hihasta, mikä povesta, mikä housujen sisäpuolelta vasemmalta reideltä, mikä liivin alta selän takaa. Puukkoa mustalaiset pitävät kourassaan niin, että vain vähän puukon terää on esillä, peukalon kynnestä vähän kärkeä, jolla pistelevät. Senpä vuoksi voi sellaisessa tappelussa paita tulla täyteen reikiä. Puukottelemista pitävätkin mustalaiset parhaasta päästä “akkain työnä”. Mustalaismiestä ja kahta akkaa kuljetettaessa Hämeenkyröstä Ikaalisiin ryhtyi mies tappeluun ajajan kanssa ja löi häntä ruoskanvarrella. Akat puolestaan sill'aikaa hakkasivat ajajaa hartioihin – 17 puukonhaavaa. Harvoin, sanotaan, jos koskaan ovat mustalaisten lyömät puukonhaavat tuumaa syvemmät.”

“Hausjärvellä ennen kiertelevästä Kaisan joukosta kerrotaan myöskin, että sen keskinäisissä tappeluissa tuikittiin puukoilla vain sen verran, että saatiin veri vuotamaan. “Sen on tarkka työ, sanos mustalainen kun puukkonyhkällä tappelee.” Mustalaiset ovatkin usein koko ruumiiltaan täynnä haavoja. He ovat sitkeänahkaisia eivätkä vähistä haavoista kuole.”

Lähde: Unholan aitta 2 (1994), toim. Harry Halén: J. R. Aspelin: Suomen mustalaiset – kirjoitussarja Uudessa Suomettaressa 1894-95 H. A. Reinholmin aineiston pohjalta.

Nämä nyt tietysti ovat mahdollisesti aika värittyneitä kertomuksia.

Muistakin aseista samaisessa aineistossa on mainintoja. Liimaan nyt tähän, vaikka ei ihan ketjun aiheeseen enää osukaan.

“Mustalaisten tärkein ase on ruoska, (hopo l. hopoja Mouhijärvellä), jota hän kantaa, kuten sotilas olkavyötään, vasemmalla olallansa, varsi rinta- ja nahkasiima selkäpuolella. Varsi on usein tehty pyssynpiipusta, johon on pistetty pihlajakeppi taikka jonka kumpaankin päähän on valettu lyijyä. Se on tavallisesti nahalla päällystetty, joskus vielä messinki- taikka rautaponnella varustettu ja voi painaa liki 3 naulaa. Siimasta on Hauhossa sananparsi: “Nöyrä kuin mustalaisen piiska”. Puukkoja on mustalaisilla sekä pitkiä että lyhyitä. Myöskin pistooli on tavallinen ase. Lohtajalla tavattiin heillä soukkateräinen pitkä keihäs ja tolkki eli partuska. Yliopiston museossakin on Saarijärven mustalaisilta otettu puolikuun muotoinen sotakirves.”

“Mustan-Kallen joukko kierteli Lohtajalla. Johtaja oli varreltaan iso ja häntä seurasi tavallisesti noin 20 miestä, paitsi naisia ja lapsia, joita oli yhtä paljon. Joukkoa pelättiin ja sen jäsenet tappelivat hirveästi keskenään. Miehillä riippui aina patukoitu ruoskansiima vasemmalla olalla, varsi rinnalla. Vähimmästäkin syystä oli ruoskanisku valmis.”

Ruoskan keskeisyyden romanien aseena vahvistavat useat muutkin lähteet (sekä tietty maalaisjärki), esim:

“Ruoskat olivat yleensä koristeelliset. Niissä oli pitkä siima, jonka juuressa oli nahkatupsut. Varren päässä ja keskellä oli hopeahelat. Sen aineksena oli rottinki, joten sitä kutsuttiin läpiruokovarreksi. Ns. kurkijokelainen ruoska oli vaatimattomampaa tekoa, lyhyempi ja vähemmän koristeellinen. Ruoska oli kuitenkin jokaisella tummalla miehellä.” Schoultz, Karl von: Huoleton heimo (1955)

Ruoskan käytöstä sen verran, että taappeluaseena sitä on käytetty niin, että on lyöty varrella, ei siis suinkaan siimalla, joka on ollut hevosia varten. Varren päässä on tyypillisesti ollut jokin metallinen paino. Pohjanmaallahan tämä ase, eli toisesta päästä tappeluominaisuuksien parantamisesksi painotettu ratsupiiska, tunnettiin knuppiruoskan nimellä. Moskulaksi ja malmariksikin, joskus kaiketi myös kalmariksi, näitä voitiin nimittää, joskin näillä nimillä voitiin viitata myös muihin hieman notkeisiin, toisesta päästä painotettuihin pamppuihin – joka asetyyppinä on ollut oikeastaan selvästi kansallisaseemme.
ka1
touko 26, 2017, 22.40
Keskustelualue: Arot ja aavikot
Aihe: Lengailu - Suomen romanien puukkotaito
Vastaukset: 163
Luettu: 58041

Lengailu - Suomen romanien puukkotaito.

Jasse kirjoitti:Laitan kuvan otteesta kunhan saan uuden kameran/puhelimen. Ice-pick oli toinen ote jonka opettaj näytti, tosin niin että terävä puoli on itseen päin. Kohteista sen verran että joka puolelle isketään ja itse pyritään pysyä koskemattomana. Toisella kädellä voi blokkailla ja hämätä ja sen voi joskus jopa uhrata jos täten saa paremman osuman kaveriin. Nämä ovat siis opettajani näkemyksiä.

Kirjoitan tänne sitä mukaa kun opin lisää ja saan luvan kertoa. Nyt on vasta yksi tapaaminen alla.

Ok, tattista, mielenkiintoista on!
tohtorismies kirjoitti:Ja näin kas-pinin historia ei näytäkkään enää läheskään niin keksityltä.
Ei nyt jatketa ainakaan tässä ketjussa sen pidemmälti, mutta se on pakko selvyyden vuoksi todeta, ettei tästä ketjusta mitään tuon suuntaisia johtopäätöksiä Kas-pinin suhteen voi kyllä vetää. Romanien puukkotappelukulttuurin olemassaolo ja (ainakin osittainen) periytyminen nykypäivään kun eivät ole olleet kiistanalaisia asioita, eikä romanien puukkojutuilla hirveän merkittävää yhteyttä Kas-pinin väitettyyn historiaan ole.
ka1
touko 26, 2017, 18.10
Keskustelualue: Arot ja aavikot
Aihe: Lengailu - Suomen romanien puukkotaito
Vastaukset: 163
Luettu: 58041

Lengailu - Suomen romanien puukkotaito.

Jasse kirjoitti: Emme ole vielä muista aseista puhuneet. Voi tietysti olla että on kielletty puhua ulkopuolisille. Oman kokemukseni mukaan koko aiheesta ei hevillä puhuta ulkopuolisille, mutta oma opetajani sanoi että hän ottaa tämän kunnia asiana kun kerran olen oikeasti kiinnostunut.

PS: Yritän päästä vankilaan haastattelemaan vankejä asian tiimoilta. Katsotaan mitä selviää. Vai selviääkö mitään.

:peukku:

Noista puukko-otteista; minun on vähän vaikea hahmottaa, millainen on tuo ote, jossa perä tukeutuu kämmeneen? Sanallisesti varmaan tietty vaikea enempi avata, mutta en oikein saa tunnu saavan tukevaa otetta, jos koitan perän tukea kämmeneen.
Onko peukalokontrollia viiltämisessä tullut esille, entä kuuluuko terä alaspäin eli icepick tyyppinen ote repertuaariin?
Kantopaikatkin olisivat kiinnostava juttu, vieläkö on esim. niskatuppia...

edit. Ai niin ja yksi keskeinen juttu, eli anatomian tuntemus ja iskujen kohteet lengailussa... Pyritäänkö viiltämään/pistämään johonkin tiettyihin kohtiin, suojaamaan joitakin kohtia yms... Pahoittelen kysymystulvaa. brushteeth Mutta kuten totesitkin, tästä aiheesta ei juurikaan tietoa noin vaan saa.
ka1
touko 26, 2017, 15.30
Keskustelualue: Arot ja aavikot
Aihe: Lengailu - Suomen romanien puukkotaito
Vastaukset: 163
Luettu: 58041

Lengailu - Suomen romanien puukkotaito.

Hienoa ja kiitos jakamisesta! :tiphat:
Oletko muista aseista kysellyt, esim. ratsupiiskahan oli perinteinen romaniase.
Jasse kirjoitti:Ilmeisesti lengailu opitaan katsomalla ja tekemällä. Ei niin että vahemmat opettaisivat erityisiä temppuja tai tekniikoita. Nuorena lengailu on suosittua ajanvietettä, mutta vanhempana oma tyyli pidetään salassa siltä varalta että taito tulee tarpeeseen.

Tämä kuulostaa uskottavalta ja yleisimmältä skenaariolta, mutta tietysti mieleen tulee sekin, että jos jotain joskus opetetaankin, niistä opeista ulkopuolisille kertominen voi olla kiellettyä?