Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti. :)

Haku löysi 136 tulosta

ka1
loka 14, 2019, 20.38
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Viimeisin katsomasi elokuva
Vastaukset: 10911
Luettu: 778095

Viimeisin katsomasi elokuva

Katsoin Ad Astran uudemman kerran ja olin yhä vaikuttunut. Se on taival seka sisä- että ulkoavaruuteen, kiehtova ensisekunnistaan lähtien; jo introteksti esillepanoineen vakuuttaa.

THE NEAR FUTURE.

A TIME OF BOTH HOPE AND CONFLICT.

HUMANITY LOOKS TO THE STARS FOR INTELLIGENT LIFE AND
THE PROMISE OF PROGRESS.


Kerronan keinot ovat heti moninaiset ja tyyli tyylikästä. Kuva, kertojaääni ja musiikki muodostavat vahvan virran, jonka vietäväksi antautua.

"A film is - or should be - more like music than like fiction. It should be a progression of moods and feelings. The theme, what's behind the emotion, the meaning, all that comes later." -Stanley Kubrick

Tarinan kokija ja introspektinen kertoja on Pittin esittämä sulkeutunut astronautti, joka saa tehtäväkseen etsiä aurinkokunnan laitamailta kuolleeksi luulemansa, Tommy Lee Jonesin esittämän isänsä. Tämä avaruustutkimuksen pioneeri uhkaa mahdollisesti koko sivilisaatiota.

Elokuva rakentaa klassikkojen varaan, muttei jää pastissiksi. Samalla tavalla lähteensä tiedostavan, hallitun hienon genre-elokuvan olen nähnyt viimeksi viitisen vuotta sitten: A Most Violent Year.

Tieteellisessä realismissa ei aivan pitäydytä, mutta scifi-maailmanrakennus sisältää kiinnostavaa havainnointia. Esimerkiksi valtiottomassa kuussa vallitsee pysyvä konfliktitila isompien ja pienempien toimijoiden taistellessa luonnonvaroista, turva-alueiden ollessa kaupallisia helvettejä.

"All the hopes we ever had for space travel, covered up by drink stands and t-shirt vendors. Just a re-creation of what we're running from on Earth. We are world eaters."

Ad Astra ei pröystäile kuvillaan, mutta tiettyä eleganssia niissä on. Mise-en-scene on ylimääräisestä riisuttu. Visuaalinen ilme kehittyy avaruusmatkan edetessä kohti unenomaisempaa. Kuvaaja Hoyte Van Hoytema kuvasi myös Nolanin Interstellarin, johon tämä elokuva saattaa joitain mielleyhtymiä herättää. Vaikka Nolan-fani olenkin, niin Interstellar, kuten hänen elokuvansa yleensäkin, on hieman yksioikoinen ja lapsekas. Ad Astra maistuu kypsältä. Huippukohdat kouraisevat syvältä.

Pittin sisäänpäin kääntynyt, hillitty roolityö lukeutuu hänen uransa parhaimpiin. Oscar olisi ollut mahdollinen ilman Joaquin Phoenixin Jokeria (jota en ole nähnyt). Pääasiassa videoviestien välityksellä nähtävä Tommy Lee Jones on väkevä päätepisteessä odottelevana kurtzina.

Elokuva käsittelee spesifiä isä-poika-suhdetta, mutta sen kautta laajemminkin ihmisten välistä yhteyttä tai yhteyden puutetta. Kuten hyvään käsikirjoitukseen kuuluu, tematiikka aukeaa luontevasti juonitason välityksellä. Kosmisessa tyhjiössä kohtaa vain itsensä, ja elämän etsinnän tulema on "We've all we got."

Tämä on silti suurin kritiikinkin paikka. Suhtautuminen ihmisen pyrkimyksiin kartoittaa tuntematonta vaikuttaa hieman pessimistiseltä. Lie totta, että lopulta läheisten katseesta mitataan asioiden merkitys ja arvo, mutta... samoin ihmisyyteen kuuluu tähtiin kurottaminen.

Joka tapauksessa Ad Astra on tänä tv-sarjojen aikakautena osoitus siitä miksi Elokuva on edelleen kuningaslaji. Muoto ja sisältö kättelevät koherentissa, alusta loppuun hiotussa elämyksessä.
ka1
loka 6, 2019, 13.41
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Viimeisin katsomasi elokuva
Vastaukset: 10911
Luettu: 778095

Viimeisin katsomasi elokuva

Ad Astra

Unenomainen avaruusodysseia. Kosminen kuilu kurkkii takaisin.

James Gray on laatuohjaaja ja Ad Astra hänen magnum opuksensa.

Se on näkemistäni scifi-elokuvista kenties paras.

Elokuva on tyylikäs, mutta ei päällekäyvän ilmeisellä, saatika tyhjänpäiväisellä tavalla. Estetiikka ja sisältö ovat sopusoinnussa.
Ainoa töksähdys oli lopetuksen lievä pateettisuus.

Pittin jälki amerikkalaiseen (tai ylipäätään) elokuvaan alkaa olla jättiläismäinen.

Lisäjäsentelyä ehkä toisen katsomiskerran jälkeen.

Tähtiin; :star::star::star::star::star:


ka1
heinä 13, 2019, 21.33
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Viimeisin katsomasi elokuva
Vastaukset: 10911
Luettu: 778095

Viimeisin katsomasi elokuva

The Beach Bum

Häiriintyneen neron Harmony Korinen uutuus on sekoitus edeltäjäänsä (mielestäni vuosikymmenen merkittävimpiin amerikkalaiselokuviin lukeutuvaa) Spring Breakersia ja Hunter S. Thompsonia.

Matthew McConaughey pääsee revittelemään päihteiden ja irtosuhteiden täyteistä jouteneloa viettävänä floridalaisena runoilija Moondogina. Spring Breakersin ahdistavan nihilismin sijaan The Beach Bum tarjoilee (pääasiassa) hyvänmielen komediaa. Audiovisuaalinen ilotulitus on Korinelle tuttuun tapaan taukoamatonta ja laadultaan aika ylittämätöntä.

Kokonaisuus on siis pitkälti sitä mitä odottaa saattaakin. Onnistunut elokuva.





Midsommar

Tämä olikin sitten kovin leffaleka pitkään aikaan – tosin harmillisen vähän on viime aikoina mitään tullut katseltua. Hyvä leffa(teatterikäynti) on kyllä vahva päihde. Ajatukset ja oleminen kohoavat arkisen yläpuolelle, aistit terävöityvät tunneiksi.

Eittämättä kyseessä on folkhorrorin uusi klassikkoteos. Pohjimmiltaan elokuva käsittelee epäsymmetristä parisuhdetta ja sellaisen erästä mahdollista, ehkä aika yleistä loppua. Tämä kuvataan taiten genre-elokuvan ja houreiseksi tripiksi äityvän makaaberin kuvaston keinoin. Ehkä aiheen henkilökohtaisuuden vuoksi kokemus oli melkeinpä turhankin väkevä.

Little Drummer Girlin jälkeen pidin selvänä, että Florence Pugh nousee isoksi nimeksi, ja Midsommar sinetöi tämän. Ohjaaja Ari Aster vakiinnuttaa vasta toisella elokuvallaan itsensä aikamme kiinnostavimmaksi kauhuohjaajaksi.

ka1
huhti 28, 2019, 17.54
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Viimeisin katsomasi elokuva
Vastaukset: 10911
Luettu: 778095

Viimeisin katsomasi elokuva

Tuossa Hell or High Waterissa on muuten Nick Caven & Warren Ellisin säveltämät musiikit. Näiden yhteistyö Taylor Sheridanin kanssa jatkui tämän debyyttiohjaus Wind Riverissä, joka kannattanee katsoa jos Hell or High Water upposi. Monin tavoin vähän liian alleviivattua kamaa, mutta kokonaisuutena silti ihan mukiinmenevä pätkä sekin.
ka1
syys 10, 2018, 12.16
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Viimeisin katsomasi elokuva
Vastaukset: 10911
Luettu: 778095

Viimeisin katsomasi elokuva

Kari Aittomäki kirjoitti: Miksi Bond mellastaa ja tappaa?
Tässä se vastaus annetaan: Eng-land.
"So was it all for England, then?’ he resumed. ‘There was a time, of course there was. But whose England? Which England? England all alone, a citizen of nowhere? I’m a European, Peter. If I had a mission – if I was ever aware of one beyond our business with the enemy, it was to Europe. If I was heartless, I was heartless for Europe. If I had an unattainable ideal, it was of leading Europe out of her darkness towards a new age of reason. I have it still."

Näin tiivistää motiivinsa se toinen fiktiivinen brittiagentti, George Smiley, juuri hetki sitten lukemani le Carrén uusimman, Legacy of Spiesin, lopussa. Huvittavasti kuin suora kommentti tuohon Skyfallista kiinnostavasti kaivamaasi. Leffaketjuun tämä liittyy muutoin aika löyhästi, paitsi että tietty Smiley on tasokkain myös valkokankaalla; Tinker, Tailor, Soldier, Spy lienee kaikkien aikojen agenttielokuva.

Skyfall pitäisi kyllä katsoa uudestaan. Mutta silti yhä liputan Casino Royalea parhaana Bondina.

Spectre oli huti, jota vielä korosti se, että samana vuonna Mission Impossible: Rogue Nation rakensi samankaltaisista juonielementeistä (viihteellisemmän, mutta) toimivamman leffan. Sääli että tuore MI: Fallout hylkää kiinnostuksen juoneen ja Hawken hahmokin alkaa maistua joltain Batman-pastissilta. En ymmärrä kyseisen elokuvan osakseen saamaa suitsutusta, sillä minusta se oli varsin keskinkertainen.
ka1
huhti 30, 2018, 12.35
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Viimeisin katsomasi elokuva
Vastaukset: 10911
Luettu: 778095

Viimeisin katsomasi elokuva

Hostiles

Asetelmaltaan klassinen "kuljeta vihamiehesi paikasta a paikkaan b" -länkkäri. Christian Bale esittää jo toisiinsa sulautuneiden sotavuosien raaistamaa kapteeni Blockeria, ja Wes Studi on tämän yhtä pahamaineinen opponentti Yellow Hawk.

Elokuva pyrkii olemaan jälleen yksi kommentaari alkuperäiskansojen sorrosta ja laajemmin ajateltuna eri kansanryhmien vastakkainasettelusta. Raja-aitojen yli löytyvä yhteys on elokuvan selkeä viesti, mutta minusta kiinnostavammaksi ja rohkeammaksi elementiksi muodostuu vähemmän ilmeiseksi jäävä kuoleman ja väkivallan teemojen pyörittely. Cooperin länsi on turmeleva tappotanner, joka likaa tavalla tai toisella jokaisen elokuvan hahmon. Rosamunde Piken hahmo edustaa sotajoukolle inhimillisyyden pilkahdusta, mutta sekin on rikki revitty. "We both know this could just as easily be you sitting here in these chains" toteaa puolestaan Ben Fosterin maneerisesti, mutta toimivasti tulkitsema, kirvesmurhien takia vangittu vanha aseveli Blockerille, ja poikkeuksellista kyllä, elokuvan sisäisessä maailmassa näin itseasiassa vaikuttaa olevan.

Balen ja Studin hahmojen sielunveljeyden syttymisen kuvaus lienee näkökannasta riippuen joko vajavaista tai tehokkaan virtaviivaista. Intiaanihahmot itsessään jäävät kuitenkin mielestäni joka tapauksessa ohuiksi. Studin hahmon ainoa ulottuvuus on lähinnä toimia peilinä Balelle.

Elokuvan loppu heijastelee Cooperin ja Balen edellisen elokuvan, Out of the Furnacen, loppua. Tällä kertaa Cooper tosin kaivaa vielä enemmän atavistista tyydytystä Hollywoodin synkimmästä katseesta. Hienoa nähdä Bale jälleen sysimustassa roolissa. Hänen shownsa tämä onkin.

Hostiles on pinnaltaan vähän ilmeinen ja osan potentiaalistaan hukkaava, mutta pohjavirroiltaan yllättävänkin armoton näkemys, jonka muutamat erittäin hienot kohtaukset nostavat lopulta vahvaksi kokemukseksi.
ka1
loka 14, 2017, 11.19
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Viimeisin katsomasi elokuva
Vastaukset: 10911
Luettu: 778095

Viimeisin katsomasi elokuva

Lasse Candé kirjoitti:Harmi, ettei ka1 tykännyt BL:sta. Yleisesti ottaen kuitenkin juuri esim ka1:en arviot ovat tässä ketjussa painaneet muutamien muiden hyvien vakiokirjoittajien ohella ja vastanneet omia näkökulmiani.
Kiva kuulla! Ehkä vähän liioiteltua sanoa, etten tykännyt uudesta Blade Runnerista. Keskityin tuossa pienissä pettymyshuuruissa tosiaan vain lähinnä siihen, miksei se sentään mestariteos mielestäni ollut, ja mikä siinä hyvin subjektiivisesta näkökulmasta häiritsi. Mutta kuten todettua, kyllä se melkeinpä neljän tähden leffa silti oli. Ja toki valtava arvostus siitä, että vajaan parin sadan miljoonan tentpole-elokuva kanavoi tyylissään ja hengessään pikemminkin Tarkovskia kuin nykyrymistelyjä. Esimerkiksi eräs melko selvä nyökkäys tälle kohtaukselle oli toismaallisuudessaan elokuvan mieleenpainuvimpia kuvia:



Ja kun nämä soinnut taas lopussa soivat, meinasihan siinä liikuttua:



Lippuluukulla uuden Blade Runnerin kunnianhimoisuus näyttää nyt ikävä kyllä kostautuneen. Joten suosittelen kyllä jälleen Elokuvan ystäville, että käykää katsomassa.
ka1
loka 10, 2017, 11.57
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Viimeisin katsomasi elokuva
Vastaukset: 10911
Luettu: 778095

Viimeisin katsomasi elokuva

Blade Runner 2049

Tämä kyberpunkin perusteoksen jatko ei tarvinne sen enempiä esittelyjä. Yleinen mielipide on ollut, että kyseessä on liki mestariteos. Näin ollen vähän petyin. Keskityn nyt lähinnä siihen, miksi.

Toki kyseessä on laatuelokuva.

En vain sitten kaiketi ikinä opi aivan täysin nauttimaan Villeneuven tyylistä. Pyrkimys painostavaan tunnelmaan, ja nyt Blade Runnerin kohdalla suureelliseen esillepanoon, sekä käytety keinot ovat jotenkin ilmeisiä. Ensiksi mainittua luodaan musiikin lisäksi tasaisella, verkkaisella rytmillä. Sicariossa toimintakohtaukset olivat toimivia rytminvaihdoksia. Kyseinen elokuva on mielestäni muutenkin Villeneuven paras. Blade Runnerin kuvat ovat hienoja, mistä tietysti kiitos myös Deakinsille, mutta vähän oppikirjamaisia.

Muutamana onnistuneena tunnelmoinnin hetkenä elokuva on vaikuttavimmillaan. Hirvittävän syvällisenä kokonaisuus ei silti ainakaan ensimmäisellä katselukerralla minulle auennut. Ensinnäkin hahmot ovat ohuita. Antagonistit ovat suorastaan täysin mielenkiinnottomia karikatyyrejä. Leton pääpahiksen parissa vietetyt hetket luisuvat tahattoman komiikan puolelle. Keinoälyn ja ihmisyyden sekä vähemmistöjen oikeuksien käsittely on peruskauraa. Dekkarijuoni on onneksi ihan vetävä.

Villeneuven Arrival on viime vuosien parasta ison rahan scifiä (joskin sen kuperkeikka täydeksi fantasiaksi lopussaan oli harmillinen). Tämän joukon jatkoksi Blade Runner 2049 eittämättä liittyy. Ehkä elokuvan suurin rasite olikin lopulta sen osakseen saama ylitsevuotava suitsutus. Jos tähteyttää pitäisi, neljä olisi ehkä ylärajoilla, kolme kuitenkin selvästi liian vähän.
ka1
kesä 27, 2017, 18.28
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Viimeisin katsomasi elokuva
Vastaukset: 10911
Luettu: 778095

Viimeisin katsomasi elokuva

Jos sitä pitkästä aikaa tähänkin ketjuun päivittelisi.

A Most Violent Year tuli katsottua.

Kyseessä on mielestäni kuluvan vuosikymmenen toistaiseksi paras rikosepookki. Genrevalioille kumarretaan, mutta teos seisoo tukevasti omilla jaloillaan. Virheetöntä elokuvaa ja korostetun hiottua muotoa, mikä natsaa laskelmoivan kontrollin tematiikkaan.

80-luvun alun New Yorkissa on menossa vuosista väkivaltaisin. Elokuva kertoo puolirikollisesta öljybisneksestä, jonka mustissa virroissa kunnianhimoinen päähenkilö Abel Morales (nimen symboliikka ei kovin hienovaraista) välttelee polulta oikealta poikkeamista. Vaan onko taustalla moraali, vai nihilistinen hyötyajattelu?

Elokuva on loistavasti kirjoitettu. Henkilöhahmot ovat täyteläisiä omine motiiveineen, menneisyyksineen ja luonteenpiirteineen. Oscar Isaac tekee järkälemäisen roolisuorituksen: Moralesin hahmo huokuu liki costellomaisessa stoalaisuudessaan ja määrätietoisuudessaan auktoriteettia sekä vaikeasti määriteltävää uhkaa.

Tunnelmaa luodaan taiten. Esimerkiksi soundtrackin voimakas kaikuefekti eli tilan tuntu saa koko tarinan vaikuttamaan mittakaavaansa majesteetillisemmalta. Suureellisuuden tunteesta huolimatta häiritsevää patetiaa elokuvassa ei ole; iso kokonaisuus rakentuu pienistä, uskottavista ja tarkkaan harkituista palasista.

Dialogi on niin rikasta ja juovikuvio kaikkine yksityiskohtineen niin koherentti kaari, johon esimerkiksi nietzscheläistä nihilismin ja yli-ihmisyyden pyörittelyä on niin luontevasti sisäänrakennettu, että ajattelin elokuvan pohjautuvan johonkin laaturomaaniin. Näin ei ole, vaan ohjaaja Chandor on käsikirjoittanut sen itse.

Toiminnalista rikospätkää odottaville realistinen ote ja maltillinen tempo voivat tulla negatiivisina yllätyksinä, mutta Elokuvan ystäville voin A Most Violent Yearia suositella.

Kyseessä on merkkiteos ja oppitunti kurinalaisuudesta. J.C. Chandorista kuullaan vielä. Nykyajan valtaisimpaan virtaan hän on silti selvästi liian taitava ja kunnianhimoinen.
ka1
kesä 9, 2017, 15.49
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Viimeisin katsomasi elokuva
Vastaukset: 10911
Luettu: 778095

Viimeisin katsomasi elokuva

Lasse Candé kirjoitti:Miami Vice.

Ja olikin hemmetin hyvä! Jotenkin pelkäsin pahinta, mutta tämähän olikin paras toimintaleffa mitä olen nähnyt pitkään aikaan. Ja juonikin pelitti todella hyvin. Toteutus lisäksi sellainen että elokuvan maailma heräsi henkiin.

Kyllä tuo oli viisi tähteä!

Sanoisin, että 2000-luvun paras toimintaelokuva. Voin seistä yhä yllättävissä määrin tämän seitsemisen vuotta sitten raapustamani arvion takana. Pidän Miami Vicea Mannin digikauden (Ali/Collateral ->) ultratyylikkäänä epitoomina.

Veikkaan, että tuohon fiilikseen elokuvan maailman henkiin heräämisestä vaikuttaa hyvin vahvasti myös juurikin digikuva - ja dynaaminen käsivarakameran käyttö. Kuvan tekstuuri on aivan erilainen kuin filmissä, huimasti parempi erottelukyky pimeässä piirtää näkyviin esimerkiksi öiset myrskypilvet tai muskeliveneet kaupunkien valosilhuetteja vasten... On positiivista, että esim. Nolan pitää filmikuvausta elossa, mutta yksisilmäiset väitteet siitä, että digi pilaa elokuvan, ovat aika väsyneitä. Sen digikuvauksen pioneeri Mann on osoittanut:

ka1
elo 20, 2016, 01.45
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Viimeisin katsomasi elokuva
Vastaukset: 10911
Luettu: 778095

Viimeisin katsomasi elokuva

Joo, Bournessa ei minusta ollut kliseiden lisäksi oikein mitään. Huonoakin vain vähän. Viihdyttävämpi kuin pimeä valkokangas, ainakin paikoitellen, mutta siinäpä se.
ka1
elo 20, 2016, 00.42
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Viimeisin katsomasi elokuva
Vastaukset: 10911
Luettu: 778095

Viimeisin katsomasi elokuva

Il deserto dei Tartari, Valerio Zurlinin ohjaama italialainen elokuva vuodelta 1976. Pohjautuu samannimiseen romaaniin. Nimi kääntyy suomeksi tataarien aavikoksi. Huomionarvoista on, että muuttamalla vain yksi kirjain saadaan Tartaro (eng. Tartarus, suom. Tartaros), kreikkalaisen mytologian manalan alin taso, joka Wikipedian mukaan on "deep abyss that is used as a dungeon of torment and suffering for the wicked and as the prison for the Titans". Tällaisesta loukosta elokuva kertoo.

Uraansa aloitteleva upseeri Drogo saa vasten tahtoaan komennuksen kaukaiseen rajavartiolinnoitukseen, jossa ei koskaan tapahdu mitään - uran ja mainetekojen kannalta katastrofi. Nuorena ja innokkaana hän toivoo saavansa pikaisesti siirron toisaalle, mutta kuten arvata saattaa, tämä ei onnistu.

Seurataan siis kaksi ja puoli tuntia pienen, suljetun ja omalaatuisen yhteisön eloa eli elottomuutta aavikon eristyksissä. Linnakkeen salaisuus paljastuu hiljalleen Drogolle ja katsojalle: miehet vartovat vakaumuksellisesti tuntemattoman vihollisen hyökkäystä, varmana siitä että se pian koittaa ja he pääsevät lopultakin toimimaan. Vuodet vierivät. Vanhan linnoituksen ilma sairastuttaa miehiä, pysähtyneisyys mieliä.

Tässä seisahtuneisuudessa pienetkin tapahtumat saavat painoarvoa. Hienoksi hetkeksi nousee esimerkiksi yksinkertainen keskustelu, jossa hiljattain linnaan saapunut Drogo kuulee hämyisellä muurinharjalla vanhemmalta kollegaltaan ensimmäisen kerran legendan aikoinaan aavikolta ilmaantuneista tunnistamattomista, aavemaisista ratsastajista - suuresta vaietusta uhasta. Tunnelman luomisesta vastaa pitkälti Ennio Morricone:



Elokuva on kuvattu Arg-é Bamin muinaisessa linnoituksessa Iranissa. Miljöö on osuvan surrealistinen. Kuvat siitä ovat myös visuaalisesti vaikuttavia. Maailmanperintökohteena ollut linnoitus tuhoutui täysin maanjäristyksessä 2003, joten elokuva on tässä mielessä kulttuurihistoriallisesti arvokas.

Psykologisia ja vertauskuvallisia aspekteja sisältävä Il deserto dei Tartari vie jumalan hylkäämään asemapaikkaan, jossa toivo taantuu houreiseksi epätoivoksi. Voisi ehkä kuvitella, että verkkainen elokuva, joka kertoo siitä, kun mitään ei tapahdu, olisi tylsä. Näin ei kuitenkaan ole, vaan manala-aavikko vangitsee paitsi leffan hahmot, myös katsojan.
ka1
tammi 24, 2016, 21.37
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Viimeisin katsomasi elokuva
Vastaukset: 10911
Luettu: 778095

Viimeisin katsomasi elokuva

La battaglia di Algeri - The Battle of Algiers (1966)

Tuotannoltaan italialais-algerialainen elokuva, joka kertoo itsenäisyyttä havitelleen Algerian kansallisen vapausrintaman (FLN) terrorista ja Ranskan armeijan vastatoimista Algerian pääkaupunki Algerissa 50-luvun puolivälissä. Tapahtumat olivat osa Algerian sotaa.

Ihmettelen, että näin kaunistelematon kuvaus saatettiin toteuttaa vain muutama vuosi sodan loppumisen jälkeen. Elokuvan suurimpia vahvuuksia on sen pyrkimys objektiivisuuteen. Molempien osapuolten raakuudet näytetään, samoin inhimilliset vaikuttimet niiden taustalla. Lopputulos on paitsi moniulotteinen ja älykäs, myös emotionaalisesti koskettava.

Urbaanin sissisodankäynnin tutkielmana The Battle of Algiers on säilynyt valitettavan ajankohtaisena läpi vuosikymmenten. Esimerkiksi vuonna 2003 se nousi julkisuuteen Pentagonin esittäessä sitä lisätäkseen ymmärrystä Irakin tilanteesta. Ja vieläkin monet aiheet ovat päivänpolttavia: etnisten jännitteiden eskaloituminen, radikalisoituminen, kidutus kuulustelumetodina, terroristisolujen taktiikat...

Painavan sisällön lisäksi The Battle of Algiers on elokuvallisesti mestarillinen. Ohjaaja Gillo Pontecorvo mukailee dokumentaarista tyyliä. Kuvausryhmä pääsi aidoille tapahtumapaikoille ja ekstroiksi saatiin niiden oikeita asukkaita. Aikoinaan elokuvaa esitettäessä sen alkuun nähtiin tarpeelliseksi liittää maininta, ettei mukana ole lainkaan uutis- tai dokumenttimateriaalia. Esimerkiksi mellakat ja pommi-iskut ovatkin paikoin hyvin realistisen oloisia. Mustavalkoisuus jopa väkevöittää kokonaisuutta, visuaalisessa ilmeessä on klassisten sotavalokuvien voimaa. Ennio Morricone on säveltänyt hienot musiikit.

Epäröimättä täydet viisi tähteä.

Kuva
ka1
marras 8, 2015, 21.32
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Viimeisin katsomasi elokuva
Vastaukset: 10911
Luettu: 778095

Viimeisin katsomasi elokuva

Minusta Spectre oli aika keskinkertainen, mitäänsanomaton elokuva. Suurimpia ongelmia oli vähän puolitiehen jäänyt ja kömpelösti Bondin menneisyyteen sidottu pääpahis. Tarinan asetelma oli myös varsin kliseinen; viimeeksi sama kuvio nähtiin uusimmassa Mission Impossiblessa (jonka toteutus oli kyllä mielestäni huomattavasti onnistuneempi).

Jotenkin tökkivää oli meno tämän tästä. Bondilla esimerkiksi tuntui olevan taktiikkana kävellä suoraan vastustajien syliin ilman yhtään mitään suunnitelmaa, ja luottaa vain tuuriinsa. Se tietysti lopulta toimi aina ihan hyvin. Kun itse toimintaosiotkin kävivät usein puuduttamaan, ei tuo kaksi ja puoli tuntia varsinaisesti mitenkään siivillä mennyt.

Olihan tässä tietysti monia hyviäkin hetkiä, mutta, no, ne jäivät vain hyviksi hetkiksi. Casino Royale on yhä selvästi paras Bond.
ka1
loka 14, 2015, 08.31
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Viimeisin katsomasi elokuva
Vastaukset: 10911
Luettu: 778095

Viimeisin katsomasi elokuva

Mika kirjoitti: Interstellar (2014)

Vaikka leffaa on pääosin tässäkin ketjussa kehuttu, itse jaksoin katsella vain puoli tuntia. Aika harvoin jätän elokuvia kesken, mutta olen mustasukkainen ajastani, joten en uhraa sitä tällaisille taide-elokuville, jotka eivät anna minulle mitään.

Matthew Mäkjne. ei tosin ole suosikkinäyttelijöitäni, mutta kesken tämä olisi jäänyt ilman häntäkin.

En vain ymmärrä korkeamman luokan taidetta.
Mielenkiintoista! Oli Interstellarista mitä mieltä tahansa, niin taide-elokuvaksi kutsuminen on nimittäin mielestäni kyllä melko yllättävää, kun kyseessä on kuitenkin suurimmalle mahdolliselle yleisölle suunnattu blockbuster. Olisi hauska kuulla, mikä siinä jo puolessa tunnissa ehti kyllästyttää? :D Kerrontakin on kuitenkin nähdäkseni verrattain jouhevaa ja nopeatempoista.