Ôarin viestin lähtökohdassa on sisäänleivottuna validi pointti tilanteeseen. Elikkäs se että kun, Jussi, puhut ettet saa tarvittavaa nopeutta, suuri kysymys on, onko laji silloin nimenomaan hyvin valittu? Että riittää haastetta?

En oikein tiedä minkälaista funktiota lajille haetaan, mutta heittäisin arvauksen että enemmän Shotokan edellyttää äärimmäisyyksiä kuin Wado, josta uuteen Wadokain kirjaan osuvasti tokaistiin että Wadon liikkuminen on arkisen liikkumisen jatke.

Eikä se ole ihme jos nopeus on huonompi kuin esim joillain muilla, kun et ole vielä kovin kauan harrastanut lajia. Muistan itse samat fiilikset kun leireillä näki nopeita mustia vöitä. Ihan niinkuin jengi olisi hidastunut ja nykyään olisi vain mestarit nopeita ja nekin hitaampia. Tai sitten jotakin on tapahtunut ja treeni ei olekaan mennyt hukkaan.



Sen verran täytyy sanoa, että kehitys on tuntunut tapahtuvan harppauksittain, aina sen jälkeen kun on tajunnut jotain. Ja sekin pitää sanoa että voihan sekin olla vain fiilis. Ilman mittauksia fiilikset johtavat suht isolla todennäköisyydellä harhaan. Mitäs jos sinäkin olet kehittynyt vaikka miten paljon, muttet tajua sitä?

Se joku ei välttämättä puhunut ihan totta... Huvittaisiko avata tuota tuolla tyylin ketjussa laajemmalle keskustelulle? Siellä saattaisi joku muukin tunnistaa noita juttuja ja sitten "diskuteerattaisiin" asiat halki.

Tsemppiä treeniin!

Onnittelut 3. kyusta!

Jussi*M kirjoitti: Nyt kaikkien pinanien wadomainen suoritustapa on tiedossa. Meinaan siis että tiedän yksityiskohtia myöten kuinka liikkeet pitäisi tehdä. Se miten mie ne saan tehtyä onkin toinen juttu

Eipäs intoilla!
Uskaltaisin väittää että on aika montakin yksityiskohtaa joita et tiedä. En siis puhu pelkästä osaamisesta vaan ihan tietämisestä. Ne tulee vuorotellen. Joitain asioita ei voi edes tietää ellei osaaminen ole niiden tietämiseen riittävällä tasolla. Ei ole tarkoitus kuullostaa mystiseltä. Meillä vaan kun kata on niin syvä analyysin kohde ja jengi oppii joitain juttuja vasta vuosikymmenten jälkeen huippuopetuksessa, jotka ovat ihan opetustavaraa mikä on läsnä kaikilla kovilla opettajilla, niin täytyy ymmärtää että vajaan puolen vuoden tuttavuus on siihen nähden aika pinnallinen.

Onni on siinä että syveneminen tarkoittaa käyttökelpoisuuden lisääntymistä eikä sitä Yoda-juttua miten monet syvällisyyden usein tulkitsevat.

Wadomainen suoritustapa alkaa kuitenkin tuntua jo luonnolliselta, vaikkakin "aikaisempi elämä" puskee monissa perustekniikoissa vielä näkyviin.

Tee itsellesi palvelus ja unohda vanhat perusteet. Niissä ei ole mitään ylpeilemistä ja se kannattaa tajuta. (Ei syytös.) Kehosi on silti saanut tehdystä työstä hyödyn ja myöhemmin sitten huomaa millä tavalla on kyse aina samasta setistä, mutta karkeasuoritustasolla pitää vain unohtaa ja antaa opin imeytyä. Mitä enemmän yrittää sitä enemmän tulee oivalluksia ja koko setti aukeaa. Muiden tyylien perusteet eivät tietenkään sovi Wadoon yhtä hyvin kuin Wadon omat. Jos kengässä on kivi, ota se pois.

Wadossa kyu-arvot on siis 5.-1. kyu.

Tähän vielä tarkennus että näin siis Suomen karateliiton Wadossa. Voisi sanoa että aika poikkeuksellista, mutta systeemi on hyvä jos sitä opettaja ja oppilas hyvin käyttää. Ei noilla oikeasti ole väliä. Se on se opettaja ja oppilas millä on väliä, mikä nyt onkin ihan itsestäänselvää.


Pahoittelen pätemissävytteistä viestiä. Ilahduin vain niin kovasti Wadoaiheisesta päivyristä enkä osannut pitää turpaani kiinni. Meitä on täällä potkussa valitettavan vähän ja sitä tarttuu heti tilaisuuteen jutella asiasta. Varsinkin muutaman robbarista halvalla ostetun Kozelin jälkeen.