Se on totta, että japseilla on arvojärjestelmiä ja vielä omansa dojohierarkiassa on aloitusajankohta, mikä määrittää senpai-kohai -suhteita. Monissa yhteyksissä sitä saatetaan pitää oleellisempana rankkaajana kuin taitotason ilmoittavaa järjestelmää. On kuulemani mukaan tyypillistä myös että jos aloittaa uudessa salissa, niin ensimmäinen vuosi pidetään valkoista vyötä, oli arvo mikä tahansa.

Länsimaissa taas senpai-kohai -asetelmaa ei juurikaan kytätä ja sen sijaan saavutetuista arvoista ollaan ylpeitä ja ne ilmoitetaan usein. Siinä mielessä en lähtisi tässä ratkomaan kelle arvot ovat tärkeämpiä vastatakseni ketjun kysymykseen. Sen sijaan siihen tulisi vastata ihan suoraan ja kysymykseen itseensä rajoittuen. PetriP:n laittama sitaatti tekee tämän. Sitä en tiedä onko sen info miten totta, kun "...is generally regarded as..." on vähän huono vastausmuoto kamppailulajien historiakysymyksissä, joissa sanotut ja kirjoitetut ovat usein olleet väärin, vaikka yleistä hyväksyntää olisikin ollut.

Ja siinä taas olen oletettavasti samoilla linjoilla Andyn kanssa, että kun värivöiden implementointia käsiteltäessä aletaan puhua länsimaalaisten luonteesta, ollaan siirrytty faktoista tulkintoihin. Ja että ilman minkäänlaista faktatukea taas tälle tulkinnalle, melko lennokkaasiin tulkintoihin. Uskon motiivien olleen paljon pragmaattisempia ja sanottakoon että jo Kano näki vöillä yhteisö-, motivaattori- ja standardointimerkitykset. Värien lisääminen saattoikin kenties olla yksinomaan järkevää ja looginen seuraava askel Kanon jalanjäljissä.