Voit luoda tilin myös sosiaalisen median tunnuksillasi. Klikkaa alta. :)

Kuva

Haku löysi 10 tulosta

Jussi Ekholm
elo 26, 2018, 08.25
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Kaunein/hienoin ase
Vastaukset: 1177
Luettu: 157161

Kaunein/hienoin ase

Kiitos linkityksestä Andy. Mikko esiintyi minusta oikein hyvin, ja samalla sain tietää hänen julkaisseen tuon kirjan, meni tilaukseen samantien. Jotenkin itselläkin sydän sykkii yhdenkäden eurooppalaisista miekoista juurikin viikinkimiekoille. :D
Jussi Ekholm
helmi 4, 2017, 12.26
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Kaunein/hienoin ase
Vastaukset: 1177
Luettu: 157161

Kaunein/hienoin ase

Noita shaskoja on montaa tyyppiä. Minä en ole koskaan tykännyt noista virallisista sotilasmalleista. Tosiaan niinkuin Risto sanoi niin noita sotilasmalleja löytää suomalaisista huutokaupoista ihan kelpo hintoihin.

Minä itse tykkään shaskoissa näistä tälläisistä vähän vanhemmista malleista. En tykkää näissäkään noista paljon koristelluista.

Kuva

Minun oma venäjän taitoni on aivan perusteissa, mutta Venäjältä löytyy useampia hyvännäköisiä uustuotanto shaskoja. En ole kyllä ostanut koskaan mitään Venäjältä niin en tiedä kuinka kätevästi se käy.
Jussi Ekholm
elo 12, 2013, 15.49
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Kaunein/hienoin ase
Vastaukset: 1177
Luettu: 157161

Kaunein/hienoin ase

AlexMachine kirjoitti: Jossain, olisikohan ollut Taloussanomat tms oli artikkeli missä rahan arvo säilyy, aseet ja arvokellot olivat top 10 mukana.
Täytyy sanoa että tuo aseisiin sijoittaminen ei ole mitään helppoa hommaa. Voin kokemuksesta sanoa että siinä tarvitaan todella paljon tietotaitoa kyseiseltä alalta. Itse olen jo vuosia tutkinut tätä aihepiiriä japanilaisten miekkojen osalta, ja teenpähän siitä nyt opparinkin. Tutkiessa on tullut ilmi että eihän sitä oikeasti itse tiedä yhtään mitään... :)

Kun tämä kerran on kauneimmat aseet ketju niin laitetaanpas katar. Minä olen jotenkin vähän ihastunut näihin, tekisi mieli ostaa toinenkin itselle, mutta kun aina kaikki muiden maiden aseisiin laitettu raha on pois japanilaisiin säästöstä.

Kuva
Jussi Ekholm
elo 1, 2013, 14.17
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Kaunein/hienoin ase
Vastaukset: 1177
Luettu: 157161

Kaunein/hienoin ase

Komeat on koristelut, mutta kyllä on aika suolainen hinta pyssyillä. :)

Pariin kertaan on tullut tieto Moilasen luennoimassa olosta päivän varoitusajalla, etten ole onnistunut vielä pääsemään miehen kanssa puhumaan. Olisi kyllä tosi mahtavaa tavata, ja saisi höpistä viikinkimiekoista kunnolla. Useampaan otteeseen on pitänyt sähköpostiakin laittaa menemään, mutta kai minullakin on vähän turhan "suomalainen" asenne. :)

Niinkuin tuossa aiemmin mainitsin tuon Alan Williamssin Ulfberht säiläkirjoitus tutkimuksen tuloksia, niin huonoimmat säiläkirjoitusmiekatkin ovat olleet aika pehmeää ja huonoa laatua.

Uskoisin kyllä että huonolla laadulla ja jatkuvalla sotimisella on suurikin yhteys. Kun on täytynyt tehdä miekkoja nopeaan tahtiin, ei ole voitu panostaa niin paljoa laatuun. Tietysti myös sotien aikaan on tehty myös todella hyviä miekkoja, suurin osa on varmasti myös sepän taidoista kiinni. Hyvä seppä tekee nopeastikin melko hyvää laatua, kun huono seppä taas saattaa tehdä virheitä.
Jussi Ekholm
touko 30, 2013, 17.23
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Kaunein/hienoin ase
Vastaukset: 1177
Luettu: 157161

Kaunein/hienoin ase

Tuo metallurgia on aina se minun heikko kohtani, siihen ei vielä riitä ymmärrystä, mutta toivottavasti vuosien varrella sitäkin tulisi lisää.

Kuva

Pahoittelen värähtänyttä kuvaa, mutta tuossa tuo alin oikealla olisi Ulfbehrt poikkileikkaus. Tyypit V ja VI ovat kirjan mukaan ne yleisimmät. Ulfberhtista on maininta että nämä terät tehtiin monimutkaisella laminointitavalla terästä reunoilla ja alhaisimmat hiilipitoisuudet keskellä.

Itse olen jotenkin huomaavinani paljon yhtäläisyyksiä japanilaisten miekkojen ja viikinkimiekkojen välillä. Erilaiset laminointi- sekä taittotavat jne.

Sword of Anglo-Saxon Englandin mukaan:

Noissa pattern-welded miekoissa hiilipitoisuudet olivat melko alhaisia. Yhdestä varhaisesta anglo-saksi miekasta oli mitattu 0,2% ja se oli suhteessa muihin tutkittuihin. Mutta sen jälkeen on maininta että terien reunan hiilipitoisuus oli varmaankin n. 0,4-0,6%. Ja jonkun matkaa myöhemmin on maininta kuinka pattern-welded miekoissa oli huimia eroja, useissa oli alhaisia hiilipitoisuuksia, eikä niitä oltu lämpökäsitelty. Sitten On Ulfbehrt miekasta Norjassa mitattu 0,75% ja yhdessä Ulfbehrt-miekassa Saksassa 1,2%.

Sitten taas Alan Williamsin - A Metallurgical Study of Some Viking Swords antaa aivan tiukkaa dataa ja tässä on tutkittu 44 miekkaa.

Ulfberht miekat on jaettu siinä 4 ryhmään tekotavan mukaan. Kovuudet on mitattu käyttämällä jotain minulle tuntematonta VPH asteikkoa.

A- ryhmä +ULFBERH+T, miekat olivat crucible terästä (hypereuctoloid) ja niissä oli korkeita hiilipitoisuuksia. Vaihteluvälikin on aika iso 0,7-2,5%. Osassa oli erittäin korkeita 1,5-2,5%. Tässä ryhmässä oli 14 miekkaa joista 9 oli tehty hypereuctoloid steelistä. Ja mainita että useimmat näistä on voitu tehdä crucible teräksestä, mistä ikinä sitten tämä teräs olikaan peräisin. VPH luvut n.250-300, mutta muutamassa yksilössä yli 400, muutamassa n.200.

B-ryhmä +ULFBERHT+ oli 5 miekkaa ja kolmelle hiilipitoisuus n. 0,5%. Näiden arveltiin olevan samasta pajasta ja jäljittelevän alkuperäisiä korkea hiilipitoisia Ulfbehrtejä. Näissä mainitaan bloomery teräs. 3:ssa VPH n.400 ja 2:ssa n. 200.

C-ryhmä eri ULFBERHT signeerauksia, karkaistut teräsreunat, 14 miekkaa hiilipitoisuus välillä 0,4-0,8%. 6 quenched ja 8 non-quenched. VPH 6 karkaistua n.400 ja 8 karkaisematonta n.200

D-ryhmä eri ULFBERHT signeerauksia, rautamiekkoja, 11 miekkaa hiilipitoisuus välillä 0,1-0,3%. VPH arvot välillä 150-200.

Eli kyllähän noissa eroja näyttäisi olevan, ja paljon enemmän kuin luulikaan :). En sitten osaa sanoa miten nuo erot käytännössä erottivat miekkoja toisistaan, siihen tarvitaan viisaampia miehiä kuin minä.

Uskoisin että varsinkin sinä Aihki saisit paljon minua enemmän tietoa tuosta Alan Williamssin tekstistä. Voit laitella minulle viestillä sähköpostisi niin voin lähettää tuon sinulle. Siinä on 64 sivua viikinkimiekkojen metallurgiasta.

Ihan mielettömän kiintoisaa luettavaa tuo on, vaikka minulla menee nuo metallurgian hienoudet vielä yli käsityskyvyn. Ja kyllähän täytyy myöntää että ovat nuo A-ryhmän Ulfberhtit olleet varmasti aika ylivertaisia muihin viikinkimiekkoihin verrattuna. Kun noita eroja lukee niin kyllä minäkin nyt ymmärrän että onhan siinä suuri ero muihin aikakauden miekkoihin, en olisi alunperin uskonut että se ero on ihan näin suuri, kun en ole ennen ihan näin perusteellisesti asiaan perehtynyt.

Onpahan tullut tänään opittua paljon uutta viikinkimiekoista. :)
Jussi Ekholm
touko 30, 2013, 15.40
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Kaunein/hienoin ase
Vastaukset: 1177
Luettu: 157161

Kaunein/hienoin ase

Ja tuossa alkuperäistä säiläkirjoitusta

Kuva

Luettavaa aiheesta löytyy esim. Miekka Suomessa kirjasta, jossa on Mikko Moilasen erinomainen osio rautakauden miekoista. Sekä Ian Peircen kirjasta Swords of the Viking Age, ja hieman myös kirjoissa The Archaeology of Weapons ja The Sword in Anglo-Saxon England.

Tietyt säiläkirjoitustavat viittaavat kai pohjoismaiseen tuotantoon, vaikka terässä lukisi tunnettujakin tekstejä. Ja kuvioteräksen käyttö itse terän materiaalina hiipui viikinkiajan puolivälin tienoilla. Olihan näin ollen Ulfberht ja Ingelrii miekat edelläkävijöitä, mutta en nyt tiedä olivatko ne ylivertaisia muihin miekkoihin verrattuna. Kyllähän ne varmasti olivat aikansa parhaiden miekkojen joukossa, mutta itse näen tässä osittain samanlaista legendaa mitä Japanin miekoissa on. :) Ja kai ympäri maailman jokaisessa kulttuurissa on ollut jonkun valmistajan aseet ylistetty yli muiden. Tätä legendaa kun on tänä päivänä mahdotonta todistaa oikeaksi tai vääräksi.

Ennen vanhaan ihmiset ovat vain uskoneet niin erilailla kun tämän päivän tiedoilla me uskomme. Kyllähän sitä on voinut kuulla legendoja kuinka Ulfberht-miekat eivät ikinä hajoa, halkaisevat kilpiä ja kypäriä.Niiden omistajalla on karhun voimat ja hän pystyy yksin taistelemaan kymmentä miestä vastaan.

Siksipä kuuluisia miekkoja on väärennetty ympäri maailmaa. :) Ja kyllähän maailmassa on historian saatossa ollut monentasoisia miekkoja, ja ovathan nuo Ulfberht-miekat lukemani perusteella viikinkimiekkojen aatelia.
Jussi Ekholm
maalis 5, 2012, 18.38
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Kaunein/hienoin ase
Vastaukset: 1177
Luettu: 157161

Kaunein/hienoin ase

Voin sanoa ihan vinkkinä, ettei todellakaan kannata maksaa 200 euroa tuosta miekasta. Miekka on ilmeisesti X-factory:n tekemä, ja terä on valmistettu 440C ruostumattomasta teräksestä. Tämä nyt ei koristekäytössä haittaa mitään, mutta kun samalla rahalla saa paljon parempaa laatuakin.

Sinänsä hassua, että tuota mainostetaan "virallisena tuotteena", vaikka Windlass ja Marto omistavat lisenssit ja heidän valmistamansa Sword of Maximus on (Windlass) hiiliteräksestä ja (Marto) 420 ruostumattomasta...

Jos nuo varhaistyyliset miekat kiinnostavat niin Suomessa Rautaportti myy Windlassin tekemiä gladiuksia. Italialaisella Del Tinillä on myös gladiuksia/spathoja valikoimassaan, hintaa tosin vähän enemmän kuin tuo 200€. Myös tuon Windlassin tekemän Sword of Maximuksen saa ihan kohtuuhintaan ulkomailta. Sitten on tunnettu koriste-valmistaja Deepeeka, jonka tuotteita saa ihan kohtuuhintoihin.

Ajattelin vain tuoda esiin muutamia vaihtoehtoja tuossa hintaluokassa, aina on hyvä olla vaihtoehtoja mistä valita.
Jussi Ekholm
helmi 11, 2012, 15.35
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Kaunein/hienoin ase
Vastaukset: 1177
Luettu: 157161

Kaunein/hienoin ase

Mahtaisiko tässä olla ainesta omaksi ketjuksi? Itseä ainakin asia kiinnostaa kovin.

Minulla kun ei ole nuo länsimaiset miekat niin hallussa ja muutamaa poikkeusta lukuunottamatta hyllystä löytyy vain japanilaisista miekoista kertovia teoksia, mutta tässä muutamia kirjavinkkejä.

The Art of Japanese Sword Polishing: Ehkei nyt ihan sellaista teroittamista kun tarkoitit... (itselle vasta tulossa niin en voi sisältöä vielä kauheasti kommentoida) Täältä voi vilaista muutamia sivuja tuosta: http://books.google.fi/books/about/The_ ... edir_esc=y" onclick="window.open(this.href);return false;

Miekkojen teroittamisesta suosittelisin länsimaisten seppien kirjoja/dvd:itä. Paras vaihtoehto olisi tietenkin puhua sepän kanssa ja nähdä miten homma käytännössä käy. Kirjat eivät kuitenkaan ikinä ole huono vaihtoehto.
Jim Hrisoulas - The Complete Bladesmith: Varmaankin paras kirja minkä osaan tähän aiheeseen heittää, itse en ole koskaan edes nähnyt teosta, mutta näitä ei niin kauheasti taida kävellä vastaan?
Brian Price - Techniques Of Medieval Armour Reproduction: No tässä sitten haarniskoiden/muiden suojavarusteiden tekemisestä. Taaskaan en tiedä kirjasta muuten oikeastaan mitään.

The Connoisseurs Book of Japanese Swords: Aivan ehdoton teos japanilaisista miekoista kiinnostuneille. Tietoa on aivan valtavasti, ja mikäli et ole todella kiinnostunut japanilaisista miekoista tämä on ehkä liian puuduttava ja syvälle menevä.

The Samurai Sword: A Handbook: Mielestäni kelpo yleisteos, pieneen edulliseen kirjaan saatu sovitettua paljon hyödyllistä tietoa japanilaisista miekoista.

Swords and Hilt Weapons: Kirjassa käsitellään lyhyesti koko maailman miekat (on vähän muitakin aseita mukana) aikakausien/sijaintien mukaan. Paljon hyödyllistä yleistietoa, mutta koska kirjaan on yritetty sovittaa niin valtava aikaväli, jää tietomäärä aikakautta/tyylisuuntaa kohti melko vähäiseksi. Voin silti suositella tätä. Kirja on tosin hieman iäkäs ja voi olla vähän hankala saada.

Miekka Suomessa: Joskus on tehnyt mieli ostaa, mutten ole vielä ostanut. On yksi todella harvoja suomenkielisiä miekkakirjoja. Käsittelee nimensä mukaan miekkaa Suomessa kivikaudelta nykypäivään.

Kannattaa ehkä aluksi aloittaa yleisteos-linjalla, ja sitten omien kiinnostuksen kohteiden mukaan alkaa siitä etenemään syvemmälle.

Noita englanninkielisiä yleisteoksia on saatavissa paljon ja monia erilaisia. Kannattaa kuitenkin vähän etsiä tietoa, mitä kirja loppujen lopulta sisältää. Suurin osa teoksista on kyllä hyviä, mutta kun ei itse pääse sivuja kääntelemään, kannattaa tehdä vähän pohjustusta ennen kuin ostaa.

Minäkin kuulisin mieluusti vinkkejä eurooppalaisia miekkoja koskien, mielessä on jo jonkin aikaa ollut tämän teoksen osto: Swords of the Viking Age. Jos joku sattuisi vaikka tämän omistamaan, olisi kiva kuulla mielipide ja vähän lisätietoa sisällöstä.
Jussi Ekholm
tammi 24, 2012, 19.05
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Kaunein/hienoin ase
Vastaukset: 1177
Luettu: 157161

Kaunein/hienoin ase

Onpahan sitten viime viestistä tähän ketjuun aikaa melkein 4 vuotta... No maku ei ole muuttunut ja kaunis on yhä kaunista. Viimeksi oli Tadamitsu, laitetaanpas nyt 2 muuta.

Takahashi Naganobu
Kuva

Tomomitsu
Kuva

Olihan tässä ketjussa muitakin hienoja aseita kun tuli näitä viimeisiä sivuja selailtua, ampuma-aseet eivät vain ole minun juttuni. Olen tälläinen romantikko, joka on jämähtänyt miekka/keihäs/vasara-aikaan...
Jussi Ekholm
maalis 2, 2008, 23.15
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Kaunein/hienoin ase
Vastaukset: 1177
Luettu: 157161

Onpas tämä hienoa, kun on näin paljon keskustelua suomeksi japanilaisista miekoista.

En kyllä muista kuulleeni, että horimono on keksitty peittämään mokia. Jos Jussi voisit valaista, mistä kyseinen tieto on peräisin.

Usein kirjoissa on parempia kuvia kuin mitä itse saa museoissa kuvattua. Omat otokseni Vapriikissa jäivät silloin sumeiksi ja hämäriksi, kun taas vertaa vaikka Harrisin Cutting Edge kirjaa, jossa kuvat ovat täydellisiä.

Kai minunkin pitää oma korteni kantaa ketoon. http://yakiba.com/O-dachi_tadamitsu.htm" onclick="window.open(this.href);return false; Niin olen siis no-dachi fani... Tuo kyseinen miekka ei ehkä ole mikään mestariteos, mutta minun silmääni se viehättää äärettömästi. Pyyntihintakaan ei ollut edes mikään mahdoton.