Nyt voit liittyä etupotkijaksi näppärästi ja nopeasti PayPalin kautta tästä linkistä. Tukemalla Potkua pidät sivustoa pystyssä. :)

Kuva

Haku löysi 53 tulosta

Jussi Ekholm
huhti 27, 2020, 20.05
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)
Vastaukset: 120
Luettu: 34273

Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)

Valitettavasti en tiedä aivan tarkkaan onko tuollaista tutkimusta tehty näille tosi vanhoille miekoille. Saattaa olla, että kun miekkaa taitellaan ja epäpuhtauksia poistetaan terästä, niin se vaikuttaa myös tuloksiin.

Minullakin on noissa Tōken Bijutsu lehdissä monia metallurgisia artikkeleita japanilaisiin miekkoihin liittyen, mutta ongelmaksi muodostuu kun ne ovat kaikki Japaniksi. Noin vaikean (teknisen ja erikoissanaston) japanin lukeminen ja ymmärtäminen ei itseltä oikein vielä luonnistu, kun en välttämättä ymmärtäisi täysin niitä asioita suomeksikaan. Tuo "metalliteknologia" puoli on ihan oma lukunsa mikä ei niin aukea tälläiselle historiaintoilijalle. Monenlaista tutkimusta tuohon NBTHK:n lehteenkin on päätynyt vuosien varrella. Yksi itseä kiinnostava on ollut vapaasti suomennettuna "terän pintakuvion vertailu eri paikkojen satetsu (rautahiekka) lähteistä". Tuostakin tosiaan ymmärsin pääosin vaan tuon idean + vähän lopputuloksista.

Yksi kiinnostava metallurginen artikkeli siellä lehdissä tälläisiin vanhoihin miekkoihin liittyen on Stefan Mäderin tutkimustyöhön liittyen, ja siinä japanilainen kiillottaja kiillotti eurooppalaisen antiikki seax-veitsen ja spatha-miekan (ainakin nuo 2 esinettä muistan ulkomuistista).

Tiedän että Japanin yliopistoissa on tehty myös tutkimustyötä miekkojen metallurgiaan liittyen, mutta koska se ei oikein kuulu pääkiinnostuksen kohteisiini, eikä minulla olisi pääsyä lukemaan noita japaninkielisiä töitä (enkä ymmärtäisi niitä), niin se reitti on ainakin vielä jäänyt täysin tutkimatta. Minulla kun on kerättynä noita Tōken Bijutsu-lehtiä jo yli 40v verran (olen tarkoituksella kerännyt niitä ja kirjoja kun budjetti ei riitä miekkoihin), niin siinä riittää jo japaninkielisiä artikkeleja kerrakseen tuleviksi vuosiksi. :D

Carlo Tacchinin - On the Origins of Nihonto on ehkä parhaita lähteitä varhaisiin miekkoihin liittyen englanniksi, ja se löytyy ilmaiseksi netistä. Tunnen Carlon netin kautta, muttei olla koskaan tavattu. Toivottavasti törmätään joskus jossain.
Jussi Ekholm
huhti 24, 2020, 18.21
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)
Vastaukset: 120
Luettu: 34273

Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)

Minä olen itse siinä uskossa, että Kiinan miekantekotaidot rantautuivat Korean ja Kiinan kautta Japaniin ja loivat pohjan japanilaiselle miekkaperinteelle. Tämä kävi kuitenkin ennenkuin varsinaisesti puhutaan japanilaisista miekoista yleisessä mielessä. Nuo varhaiset japanilaiset miekat ennen 1000-luvulle tulemista, olivat hyvin samankaltaisia kuin Kiinassa tehdyt, ja asiantuntijoidenkin on lähes mahdotonta erottaa onko ne tehty mantereen puolella vai Japanin puolella. Eli Kiinalla oli hyvin merkittävä vaikutus koko Japanin miekkaperinteen syntymiselle, mutta sitten kun aletaan olla 1000-luvun puolella ja japanilaisesta miekasta tulee tuollainen yksiteräinen käyrä miekka (jona se yleisesti tunnetaan), Kiinan vaikutus lakkaa.

Ehdottomasti merkittävin tutkimuskohde noiden muinaisten japanilaisten miekkojen suhteen ovat Shōsōin säilytysvarastosta löytyneet miekat. https://shosoin.kunaicho.go.jp/ sieltä löydettiin yli 50 muinaista tachi-miekkaa, jotka ovat tehty ennen Heian-kauden alkua (ennen 987). Japanissa on myös muutamia muita merkittäviä yhtä vanhoja miekkoja. Miekantekoperinne pystytään jäljittämään takaisinpäin myös historiallisten lähteidenkin mukaan tähän suuntaan. Tuo Shōsōin oli Todai-ji:n säilytyspaikka, ja temppeli säilytti esineitä vuosisatoja. Todai-ji on Narassa, joka taas sijaitsee historiallisessa Yamaton-provinssissa.

Kuva

Olen tehnyt muutamia viritelmiä Japanin kartasta, kun ideana oli tehdä ajanjaksottainen muuttuva ajastettu kartta suosittujen miekantekokoulukuntien mukaan. En vaan ole keksinyt järkevää formaattia, ja nuo muutamat kokeiluni eivät aukea suurelle yleisölle helpolla. Mutta tässä olisi hyvin hyvin varhaiset alueet yhdessä versiossa, eli käytännössä ensimmäisten varsinaisten koulukuntien sijaintipaikkoja kartalla.

- Kartalla punaisena on Yamato-provinssi, jossa myös tuo Todai-ji sijaitsee. Vanhimmat Yamato-provinssin miekat ovat ns. Ko-Yamato (vanha Yamato) miekkoja, sillä niiden katsotaan olevan tehty ennen Yamato-provinssin 5 koulukunnan syntyä. Senjuin, on vanhin noista Yamaton viidestä, ja se ajoitetaan usein tuonne Kamakura-kauden puoliväliin.
- Keltaisella kartassa on Yamashiro-provinssi, jossa sijaitsee Kioto. Yamashirossa miekkojen teossa ensimmäisenä olivat Sanjō & Gojō koulukunnat, jotka ovat useiden nyky lähteiden mukaan tuolta Heian-kauden loppupuolelta (vanhat lähteet ajoittavat Heian-kauden alkuun).
- Vihreällä kartassa on historian tuotteliain provinssi Bizen. Ko-Bizen sepät aloittivat sielläkin nykyajan tutkimuksen mukaan Heian-kauden loppupuolella (vanhoissa lähteissä taas Heian-kauden alku).
- Hoki-provissi on ruskeana kartalla. Koulukunnan perustaja Yasutsuna on vanhoissa dokumenteissa ajoitettu 800-luvulle, mutta nykytutkimuksen mukaan hän toimi hiukan ennen Ko-Bizenin ensimmäisiä seppiä, eli yhdessä Sanjō Munechikan kanssa Yasutsuna on vanhimpia tunnettuja seppiä.
- Heian-kauden lopulla alkoi myös läheisessä Bitchū-provinssissa miekkojen teko, kartassa pinkkinä. He perustivat Aoe-koulukunnan, ja kuten tapaan sopii tämä varhainen Aoe-koulukunta on ko-Aoe.
- Oranssina kartalla on Bungo-provinssi. Sen alku ajoittuu Heian/Kamakura-kausien taitteeseen. Yukihira oli erittäin tuottelias seppä, jonka miekkoja on säilynyt verrattain paljon tähän päivään. Ja hänen opettajansa Sō Sadahiden miekkoja todella vähän. Minulla on omassa tietokannassani tällä hetkellä 7 Sadahiden miekkaa ja 42 Yukihiran miekkaa.
- Sinisenä on sitten Satsuma-provinssi, jonka miekkojen historiaa yllä.

Ymmärtääkseni tuo Riukiu-saarten valtaaminen 1609, oli joidenkin lähteiden mukaan lähes väkivallaton tapaus. Siitäkin varmasti löytyy eriäviä tietoja, enkä ole aiheeseen niin hyvin perehtynyt, Sillä muutamissa lähteissä näköjään mainitaan että Riukiu-sotureita oli tuhansittain vastustamassa tulijoita, ja yhdessäkin taistelussa näistä tuhansista menehtyi n.50%. Markus Sesko on kirjoittanut joitain vuosia sitten vähän Riukiu-saarten miekoista: https://markussesko.com/2014/09/01/ryuk ... -loophole/ Uskoisin että sotavoimissa oli melkoinen ero Satsuma-provinssin ja Riukiu-saarten välillä. Wikipedian mukaan Satsumasta tuli saarille noin 3000 miestä ja 100 laivaa. Satsumasta lähetettiin esimerkiksi 15000 miestä Hideyoshin ensimmäiselle Korean sotaretkelle 1591.

Tuosta jenkkiohjelmasta en osaa äkkiseltään sanoa mitään, ja miekkalajien harrastajat osaisi paremmin tuon tekniikkapuolen hienoudet. Jos se oli näitä tv-sarjoja niin saattaa olla, ettei miekantestaaja ollut esim. japanilaisten lajien harrastaja?
Jussi Ekholm
huhti 23, 2020, 22.01
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)
Vastaukset: 120
Luettu: 34273

Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)

Mitä haluaisit tietää japanilaisiin miekkoihin liittyen?

Heitän tälläisen avoimen kysymyksen tähän, koska ymmärrän hyvin että minun omat kiinnostukset ja tutkimiset ei ole niin suurelle yleisölle aukeavia, eikä todellakaan kiinnostavia. Ajattelin, että voisin kirjoitella jotain suomeksikin, mutta haasteena on keksiä aiheita, jotka kiinnostavat isompaa yleisöä.

Mietein että tämä foorumiformaatti ei ole ihan kaikkein helpoin tiettyjen asioiden selittämiseen, mutta jos vaikka nuo tsubat (väistimet) kiinnostaa, voisin vaikka väsätä jonkun powerpointin niistä. Siihen kun tarvitaan vähintään muutamia kymmeniä kuvia, niin tämä keskustelupalsta, ei ole ihan paras muoto siihen.
Jussi Ekholm
maalis 20, 2020, 14.57
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)
Vastaukset: 120
Luettu: 34273

Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)

Japan Art Expo tuolla Hollannissa on nyt peruttu ja oma kesäinen Japanin matkanikin peruuntuu mitä suurimmalla todennäköisyydellä, niin tämä miekkojen tutkiminen tulee olemaan nyt omalta osalta suht pitkän aikaa taas kirjojen ja netin parissa oleskelua.

Ajattelin että voisin kirjoitella tänne viestin historiallisen Satsuma-provinssin miekkojen historiasta. Monillehan Satsuma on varmaan tutuin ehkäpä sitrushedelmistä? Tuo hedelmäkin juontaa nimensä Japanin Kyūshūn saaren eteläkärjessä olevaan historialliseen Satsuma-provinssiin. Nykyjapanissa tämä alue kuuluu Kagoshiman prefektuuriin.

Kuva

Samurai-historiaa tuntevat ovat saattaneet kuulla aluetta hallinnoineesta Shimazu klaanista, sillä Shimazu oli erittäin vahva suku Etelä-Japanissa. Shimazu suvun historia alkaa tuolta 1200-luvulta ja jatkuu ihan tähän nykypäivään. Muistan lukeneeni useammastakin lähteestä että Satsuman soturit olivat hurjien taistelijoiden maineessa. Kamppailulajiporukalle kiinnostava tieto saattaa olla, että Jigen-ryū (se koryū-tyyli jossa huudetaan kovaa ja hyökätään hurjasti pitkän puukepin kanssa :P ) on lähtöisin Satsuma-provinssista. http://www.jigen-ryu.com/index.html

Miekkoja Kyūshūn eteläosissa onkin sitten tehty kauan. Alueella vaikutti todella pitkään Naminohira-koulukunta (波平). Koulukunnan nimi tarkoittaa tyyniä aaltoja, ja joidenkin lähteiden mukaan miekat olisivat olleet merenkävijöiden suosiossa varmaankin pitkälti taikauskon takia. Naminohira-koulukunnan perustajana pidetään Masakunia (正国), joka lähteiden mukaan eli hieman ennen 1000-luvun alkua, mutta yhtään hänen signeerausta ei ole säilynyt. Hänen jälkeläiset käyttivät nimeä Yukiyasu (行安) ja sen käyttö jatkui monien sukupolvien ajan. Naminohira-koulukunnalta on säilynyt varhaisin päivätty japanilainen miekka, jonka liitän tämän alle. Sen on tehnyt Yukimasa (行正) vuonna 1159. Miekka on Japanin tärkeä taide-esine - Jūyō-Bijutsuhin, se on yhä alkuperäisessä mitassaan ja on terän pituudelta 82,3 cm. Naminohira miekat ovat yleisesti aika "pelkistettyjä" miekoissa on suora suguha hamon, ja terän pintakuviointi on sekoitus itamea ja masamea. Tyyli jatkui aikalailla samana koko koulukunnan historian Edo-kauden loppuun asti. Naminohira-koulukunnan terien laadun sanotaan kuitenkin huonontuneen Muromachi-kaudella. Tässä omana huomiona totean, että NBTHK arvioi usein signeeraamattomat (mumei) miekat seuraavasti. Ko-Naminohira tarkoittaa ennen Muromachi-kautta tehtyä, ja Naminohira tarkoittaa Muromachi-kaudella tehtyä miekkaa. Joskus saattaa myös esiintyä Shintō-Naminohira attribuutio ja se tarkoittaa Edo-kauden työtä. Esimerkiksi alle linkittämäni oma miekkani on attriboitu Varhaisen Muromachi-kauden Naminohira tachiksi, mikä käytännössä tarkoittaa miekan olevan n. 1400 paikkeilta.

Kun Japani yhdistyi Edo-kauden alussa, Satsuma-provinssista tuli todella voimakas. Ilmeisesti Satsumasta tuli toiseksi rikkain provinssi. Edo-kaudella usein miekanteko väheni ja miekantekijät eivät enää olleet niin sidonnaisia alueisiin kuten aiemmin, mutta Satsumassa oli sotilaallinen puoli hyvin vahvana ja siellä miekanteko jatkui aika muuttumattomana. Kuitenkin uusia tuulia tuli myös sinne. Izu no kami Masafusa (伊豆守正房) toi 1600-luvun taitteessa Sōshū vaikutteita Satsumaan. Erittäin kuuluisa Edo-kauden seppä oli 1670 syntynyt Mondo no Shō Masakiyo (主水正正清). Samoihin aikoihin työskenteli 1680 syntynyt seppä Ippei Yasuyo (一平安代). Naminohira-koulukunta jatkoi miekkojen tekoa, mutta jäi selvästi näiden kuuluisampien uusien seppien jalkoihin. Ainakin listoissa löytyy Yasuyuki, joka on linjan 64.sukupolven seppä (työskenteli noin 1850-1860), mutta Japanissa on historiallisesti laskettu vähän kummasti noita sukupolvia, ja väliin on ollut päällekäinkin montaa. Vähän myöhempiä kuuluisia seppiä ovat Masayoshi-linjan sepät (正良・正幸), jotka toimivat tuolta 1700-luvun puolivälistä aina tuonne Meiji-kauden taitteeseen. Satsumassa oli myös Oku-linjan seppiä, jotka olivat toimineet jo 1600-luvun puolivälistä asti, mutta vasta Oku Motohira (奥元平) s.1744 tuli erittäin kuuluisaksi.

Tässä nyt oli hyvin lyhyesti Satsuma-provinssin miekkojen historiaa. Kyllähän noista löytyisi kuvia ja tietoa vaikka kuinka paljon. Tässä nyt nuo ylempänä lupaamani kaksi vanhaa miekkaa liitteenä. Oman kiinnostukseni vuoksi olen pääasiassa perehtynyt noihin varhaisiin miekkoihin, enkä ole aivan yhtä hyvin perillä esim Maskiyon ja Yasuyon miekoista. Hyvänä puolena mainittakoon, että noista uudemmista miekoista löytyy todella hyvin tutkittavaa. Esimerkiksi nopealla haulla löysin itseltäni Motohiran päivättyjä signeerauksia vähän yli 30 aikavälillä 1778 - 1826. Mikä taas on enemmän kuin minulla on kaikkien varhaisten (n. ennen 1450) Naminohira-seppien signeerauksia (päivättyjä vain 3) yhteensä... Tässä käy ilmi miten paljon "helpompaa" uusien miekkojen tutkimine on aineiston puolesta.
IMG_20200320_133004 (2).jpg
15163-2.jpg
Jussi Ekholm
helmi 16, 2020, 21.15
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)
Vastaukset: 120
Luettu: 34273

Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)

Pari tuntia tuli puhuttua miekoista ja siihen mahtui kyllä monenlaista asiaa ihan laidasta laitaan. Halusin, että pääpaino olisi helposti ymmärrettävillä ja suurta yleisöä kiinnostavilla jutuilla. Eli kaikenlainen tarkka koulukuntia koskeva hifistely ja muut vastaavat pikkutarkat asiat laitettiin sivummalle. Väliin tuntui itsestä että saatoin vähän eksyä sivuraiteille, jos joku kysyi jotain ja sitten lähdettiin siitä rönsyilemään tarkemmin johonkin tiettyyn asiaan. Pääasia oli, että kuuntelijat tuntuivat pitävän ja jaksoivat kuunnella parin tunnin paketin miekoista ja niiden historiasta. Tuli siinä ehkä samassa jotain japanilaisesta soturikulttuurista läpi vuosien, sekä paikkakunnista ja niiden nivoutumisesta historiaan.

Onneksi mukana oli vähän kirjaa ja muuta pikkusälää, jotka antoivat mahdollisuuden kuuntelijoille tutustua vähän moniin asioihin, joita en pystynyt esittelemään. Sitä kun oma kokoelma on vaan nämä mukana olleet kaksi miekkaa ja sadoittain kirjoja ja lehtiä, niin on hyvin vaikea pelkin sanoin selittää asioita. Asiat jotka vuosien keräämisen jälkeen ovat itsestäänselvyyksiä, ovat kaikkea muuta asiasta ensimmäistä kertaa kuuleville. Olisihan se hienoa että olisi itselläkin suuri kokoelma, josta voisi tällaiseen tilaisuuteen ottaa useampia erilaisia esineitä ja esimerkkejä.

Terien puolesta esillä oli erityyliset vanhat miekat. Näistä käy hieman ilmi millaisia eroja miekoissa saattaa olla aikakausittain ja koulukunnittain.

Ylempi miekka kuvassa on mitä todennäköisemmin 1300-luvun puolivälistä / loppupuolelta. Miekka on yksi leveimmistä antiikeista, joihin olen törmännyt terän juuresta miekka on 4,0 cm leveä ja kärjen läheltä 3,2 cm. Miekan pituus on vain 62,1 cm. Oman uskomukseni mukaan miekka on ollut odachi mahdollisesti yli 100 cm terällä, ja se on lyhennetty nykyiseen mittaan. Miekalle on vanhat NBTHK:n paperit joissa on attribuutio Hokke-Ichijo, Hokke-koulukunta toimi Bingo-provinssissa Nanbokuchō-kaudelta Muromachi-kauden loppupuolelle. Itselläni olisi tarkoitus lähettää tulevina vuosina miekka uudelleenarvioitavaksi NBTHK:n nykyiseen shinsaan.

Alempi miekka kuvassa on 1400-luvun alkupuolelta, ihan eteläisestä Japanista historiallisesta Satsuman provinssista. Miekka on tachi alkuperäisessä mitassaan 77,2 cm ja sillä on attribuutio Naminohira-koulukunnalle ja siinä on tarkennettu Muromachi-kauden alku. Miekka on terän juuresta 3,0 cm leveä ja kärjestä 1,7 cm. Miekka on erittäin kaareva 3,7 cm. Naminohira koulukunta on yksi Japanin pitkäikäisimmistä. Naminohira-koulukunnasta löytyy japanilaisten miekkojen vanhin päivätty signeeraus 行正 / 平治元年八月二日 seppä on Yukimasa ja vuosi 1159. Miekka on Jūyō Bijutsuhin eli tärkeä taide-esine. Voin kaivaa miekan kuvan kirjasta vaikkapa seuraavaan viestiin. Naminohira-koulukunta jatkui ihan 1800-luvun loppupuolelle asti.


(kuva lainattu Tampereen Suomi-Japani yhdistyksen facebook-sivuilta)
Kuva
Jussi Ekholm
tammi 10, 2020, 19.17
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)
Vastaukset: 120
Luettu: 34273

Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)

Pahoittelut etten ole oikein ollut taas hetkeen aktiivinen täällä. On ollut vähän vaikeuksia keksiä mitään fiksua jutunjuurta tänne, ja kun en yleensä viitsisi aivan turhaa viestiä kirjoitella.

Nyt asiasta kiinnostuneille voin vinkata, että lupasin taas muutaman vuoden jälkeen pitää jäsenillan Tampereen Suomi-Japani Yhdistykselle miekoista. Näillä näkymin se on 12.2. Monitoimitalo 13 Tampereella 18.00. Mitään sen tarkempaa rakennetta en ole suunnitellut, ja aikalailla mennään sen mukaan mikä paikallaolijoita kiinnostaa. Otan mukaan nuo pari miekkaani ja vähän muuta materiaalia, sitten pääpaino on varmaankin vähän yleisissä miekkoihin liittyvissä asioissa ja yleisessä historiassa miekkojen suhteen. En meinaa alkaa selostaa mitään kauhean tarkkoja juttuja jostain tietystä koulukunnasta esim. jos ei sitten juurikin se satu kiinnostamaan jotakuta.

Toivon mukaan saataisiin muutenkin taas vähän tauon jälkeen täällä meillä Suomessa miekkoja vähän enemmän ihmisten ilmoille. Arvelisin, että lajien harrastajia saattaisi esimerkiksi kiinnostaa tämä lajeissa käytettävä aseistus ja niiden historia. Täytyy nyt katsoa mitä keksitään vai keksitäänkö mitään... :D

Sitten heitän ilmoille tälläisen hullun asian. Nyt kun taas parin vuoden tauon jälkeen palataan Utrechtissä Hollannissa miekkojen pariin. Muutaman vuoden takainen Samurai Art Expo on nyt laajentunut Japan Art Expoksi. Se on kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna 5-7. Itse olen kyllä menossa taas paikalle, ja ajattelin, jos joku mahtaisi olla kiinnostunut (mutta vähän arastelee tms.) niin laittaa vaan viestiä. Voin olla vähän oppaana paikan päällä ja auttaa tarvittaessa. Näitä tälläisiä tilaisuuksia ei Euroopassa ole kun näillä näkymin mahdollisesti joka toinen vuosi. Itse en ole ostamassa mitään, menen vaan tapaamaan tuttuja ympäri Eurooppaa ja katselemaan esineitä.

https://japanartexpo.com/
Jussi Ekholm
touko 31, 2019, 20.15
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)
Vastaukset: 120
Luettu: 34273

Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)

Japanilaisten miekkojen suhteen ei periaatteessa tarvitse varsinaisesti valtuutusta mihinkään.

Tiedän itse Suomessa taitavan sepän joka tekee japanilaisia lyhyitä teriä, ja Euroopassa on monia muitakin taidokkaita seppiä. Näissä asioissa mennään sitten tuonne semantiikan puolelle, eikä japanilaisten miekkojen keräilijät koe niitä "oikeiksi" japanilaisiksi miekoiksi. Nykyseppien kohdalla kun siihen vaadittaisiin perinteisen kaavan kisälli-tyylin vuosien opettelu Japanissa ja miekanteko koe, mikä on japanilaisilla sepilläkin. Pierre Nadeau on yksi harvoista ulkomaalaisista, jotka ovat olleet vuosia opissa Japanissa, valitettavasti hänelläkin jäi kesken hommat kun palaili Kanadaan.

Ymmärtääkseni Keith Austin on yhä tähän päivään ainoa länsimaalainen, joka on suorittanut sepän opinnot Japanissa. Tässä Paul Martinin video kyseisestä miehestä.


Viime vuonna törmäsin ruotsalais-japanilaiseen miekkaseppään, Yasha Yukawa: https://www.japantimes.co.jp/community/ ... v0hSktCSE0

Restauroinnissa tuo kiillotuspuoli on niin kiistanalainen aihe, etten oikein halua koskea siihen pitkällä tikullakaan. Maailmalla ja Japanissakin on ihmisiä, jotka kiillottelee miekkoja hyvin vähällä kokemuksella. Sitten taas on monia kohtuullisia kiillottajia ympäri maailmaa, joilla ei kuitenkaan ole "todistuksia", nuo kiillottajan opinnot Japanissa kun on aika brutaalit, samaan tapaan kun tuo sepän kisälli meininki. Andrew Ickeringill Australiasta on harvoja länsimaalaisia, jotka ovat viime vuonna suorittaneet virallisen kaavan mukaan kiillottajan opinnot, hän oli 6 vuotta Sasaki-sensein tallissa. https://touken-togishi.com/qualifications/

Tuohon sovitteiden restaurointiin on ehkäpä hiukan avoimempi suhtautuminen, ja tiedän meiltä Euroopastakin muutamia lahjakkaita sovitteiden tai haarniskojen restauroijia. Nämä on niin pienet piirit Japanin ulkopuolella, että aika paljon samat kaverit pyörii eri paikoissa.

Noiden arviointeja antamisessa on äärimmäisen suuri merkitys sillä kuka sen antaa. Periaatteessa NBTHK:n, NTHK:n ja NTHK-NPO:n myöntämät paperit on yleisesti ne joilla koetaan olevan arvoa ja NTHK:iden papereillakin on selvästi alempi arvostus kuin NBTHK:lla. Tämän lisäksi on tietysti japanilaisia alan ihmisiä, joiden sana koetaan erityisen painavaksi. Esimerkiksi itselleni on Euroopassa muutamia henkilöitä joiden mielipide olisi minulle henkilökohtaisesti tärkeä, mutta sillä ei ole varmastikaan samaa painoarvoa muille. Eli kuka tahansa voi antaa arviointeja miekoista, se kun on periaatteessa vaan oma henkilökohtainen mielipide. Sen painoarvo riippuu sitten täysin henkilöstä, joka sen antaa.
Jussi Ekholm
touko 1, 2019, 16.04
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)
Vastaukset: 120
Luettu: 34273

Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)

Olen Andyn kanssa samaa mieltä, että eihän nuo loppupeleissä ole kauheita hintoja ainutlaatuisista historiallisista kulttuuriaarteista.

Satuin tekemään omaa tutkimusta Japanin kulttuuriministeriön tietokannoissa, ja törmäsin sitten kiinnostaviin tietoihin. Tuon yhden yksikön kai voisi suomentaa kulttuuriasioiden virastoksi, mikä hoitaa tuota kulttuuriesinepuolta Japanissa. No olettaisin, että koska se on valtion virasto, niin hankintojen ym. pitää olla näkyvää. Satuinpahan törmäämään viraston 10 vuoden hankintoihin ajalta Heisei 20 - Heisei 29. Siellähän oli pääasiassa kaikenlaisia kulttuuriesineitä, mutta keräsin vaan itse miekat ylös.

2009

Jūyō Bunkazai - Kagemitsu Tachi (dated 1322) - 70M Yen - This sword passed Tokubetsu Jūyō in session 2 (1973) and I believe this was appointed as Bunkazai in 1979.

Jūyō Bijutsuhin - Ko-Bizen Tomonari Tachi - 30M Yen

2010

Jūyō Bunkazai - Tegai Kanenaga Tachi - 57M Yen

Jūyō Bunkazai - Hoki Yasutsuna Tachi - 74M Yen

2013

Jūyō Bunkazai - Aoe Moritsugu Tachi & Koshirae - 56M Yen - This sword was by the information from Nihontō Kōza in Uesugi family and had the name Hannya no Tachi.

2014

Jūyō Bunkazai - Norishige Tachi - 66M Yen

2015

Jūyō Bunkazai - Hankei Katana - 53M Yen

2016

Jūyō Bunkazai - Masatsune Tachi - 81M Yen

Jūyō Bunkazai - Kanro Toshinaga Ken (dated 1360) - 32M Yen

Jūyō Bunkazai - Nanki Shigekuni Katana - 67M Yen

Jūyō Bunkazai - Awataguchi Yoshimitsu Tanto - 83M Yen - Meito Hakata Tōshirō

2017

Jūyō Bunkazai - Moriie Tachi (dated 1279) - 68M Yen

Jūyō Bunkazai - Motoshige Wakizashi - 40M Yen

Ilmeisesti Japanin historian kalleimmaksi miekkaostokseksi on muodostumassa Sanchomon/Yamatorigen (miekka on yksi Japanin kansallisaarteista ja kuuluisimmista miekoista) takaisin Okayamaan osto. Kauppahinta on kai pyörimässä jossain 500M jenin paikkeilla eli noin 5 miljoonaa euroa. Siihen on ollut jos jonkinmoista joukkorahoitusta ja tapahtumaakin Japanissa. Itsekin osallistuin yhteen kickstarter-projektiin, joka ei tosin mennyt läpi. Kai sitä voisi hullumpaankin rahaa laittaa. :D
Jussi Ekholm
huhti 22, 2019, 00.58
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)
Vastaukset: 120
Luettu: 34273

Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)

Harvinaista herkkua nettikaupassa. Hiljattain tämä miekkakauppa listasi Jūyō Bijutsuhin miekan sivustolleen. Tuo arvo tarkoittaa siis tärkeää taide-esinettä, ja näitä myönnettiin 1933 - 1950 aikavälillä 1004 miekalle, jonka jälkeen uusi kategoria Jūyō Bunkazai,tärkeä kulttuuriesine tuli tämän tilalle. Kuitenkin Bijutsuhin miekat, jotka eivät nousseet Bunkazaiksi säilyttivät edellisen arvonsa.

https://katananokura.jp/SHOP/1903-K01.html

Miekan on tehnyt Ko-Bizen seppä Yoshitsugu, joka eli Kamakura-kaudella ja teki miekkoja 1200-luvun loppupuoliskolla. Miekka on ollut alunperin tachi, ja lyhennettäessä sitä signeeraus on käännetty ympäri toiselle puolen ja säilytetty sillä tavoin. Tätä kutsutaan nimellä orikaeshi-mei.

Tämä miekka on myynnissä 20,000,000 jenin hinnalla, joka nykykurssilla olisi suunnilleen 160,000 euroa. On erittäin harvinaista nähdä näitä Bijutsuhin miekkoja myynnissä netissä. Yleensä tämän luokan miekat vaihtavat omistajia "suljettujen ovien takana". Esimerkiksi kun kävin Iida Koendolla poikkeamassa ja pällistelemässä niin siellä oli Bijutsuhin miekka myynnissä, mutta he eivät olleet listanneet sitä nettiin lainkaan. Ja usein kun näitä on netissä myynnissä ei ole hintaa listattuna vaan oikeiden ostajien pitää kysyä. Melkein poikkeuksetta tälläiselle perustallaajalle merkitsemätön hinta tarkoittaa aina liian kallista. Olen nyt saanut omiin listoihin 11 näitä Bijutsuhin miekkoja, jotka ovat olleet myös netissä myynnissä. Edellinen ennen tätä oli Iida Koendolla ollut Hōjōji-koulukunnan Naginata-naoshi, joka oli alkuvuodesta myynnissä, mutta ilmeisesti löysi ostajan kun katosi netistä.
Jussi Ekholm
maalis 17, 2019, 21.40
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)
Vastaukset: 120
Luettu: 34273

Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)

Miekka on aito japanilainen miekka, olin ensin vähän epäilevänen että se olisi Muramasa, mutta kun kaivoin omia lähteitäni niin tuo kyseinen miekka on myyty Andy Quirtin kautta (nihonto.us). Tuo kyseinen tanto oli myynnissä tosi halvalla 3,500$, eli käytännön järjellä ajatellen jos kauppias joka on myynyt vuosikymmeniä japanilaisia miekkoja myy jotain spesiaalia noin halvalla, siinä on jotain vikaa... Se myytiin kai 2017. Muutenkin tuo historialegenda on jotenkin kyseenalainen, kun miekka kerran oli Quirtillä listattuna netissä, ja edellinen omistaja oli toisenkin jenkkiläisen miekkakauppiaan hyvä ystävä. Nykyinen omistaja on sitten teetättänyt tähän koshiraen myöhemmin.

Tässä tuo kyseinen miekka: http://www.nihonto.us/MURAMASA%20TANTO%20-%20NIDAI.htm

Mielestäni tuo paperi miekalle on NTHK Shinteisho 審定書, joka olin alin järjestön myöntämä arviointi. Kuitenkin minun oli vaikea uskoa että NTHK myöntäisi vain Shinteishon Muramasalle eikä Kanteishoa (NTHK:n ja NBTHK:n paperointi on erityylinen). Paperissa näkyvässä oshigatassa (hiilijäljennöksessä) näkyy miekan nakago ja se on kyllä muodoltaan sopiva Sengo-koulukuntaan, johon Muramasa kuului. Ja ilmeisesti luettuani foorumeita tuossa kyseisessä miekassa oli jotain ongelmaa terässä, joka sitten tiputti sen varmaan Shinteisho kategoriaan.

Artikkelissa on paljon legendaa, ei nuo Muramasan miekat maksa mitään miljoonia, äärimmäisen harva japanilainen miekka maksaa. "Perus" Muramasat ovat tupanneet menemään euroissa keskitason 5-numeroisissa hinnoissa hiljattain. Ja ilmeisesti Japanissa Muramasan paremmat miekat pyörivät 10M jenin hujakoilla. Nuo kaikki kolme mitkä linkitän ovat minusta kaikki vähän ylihintaisia, mutta keräilyssä kaikki on niin suhteellista.

Aoin huutokaupassa Hozon mumei katana nousi 6,3M jeniin: http://www.sword-auction.jp/ja/content/ ... eimuramasa
Fred Weissbergillä on Jūyō 24 signeerattu tanto parhaillaan myynnissä 85,000$: https://www.nihonto.com/nidai-muramasa-tanto/
Toyuukailla on ollut jo useamman vuoden Tokubetsu Hozon Muramasan signeerattu tanto myynnissä, nyt hinta on pudonnut 5M jeniin: http://toyuukai.com/2016/12/%e6%9d%91%e6%ad%a3/

Jotenkin kaikenmaailman keksityt tarinat ym. höpöhöpö-jutut miekkojen suhteen pistää jotenkin ärsyttämään... Nämä on hienoja esineitä, joita tulisi arvostaa sellaisena kuin ne ovat ilman ylimääräistä keksittyä. Kaipa näitä on jo itse tullut myös niin vuosikaudet harrastettua, että oma suhtautuminen on käytännöllinen ja faktoihin perustuva.
Jussi Ekholm
maalis 16, 2019, 11.07
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)
Vastaukset: 120
Luettu: 34273

Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)

Onpahan taas vierähtänyt aikaa enkä ole keksinyt mitään fiksua lisättävää tänne. No ajattelin kun laitoin tämän listan toiselle foorumille jakoon muutama kuukausi sitten niin ehkä jotakuta täälläkin saattaa kiinnostaa.

Olen listannut netissä myynnissä olevia ja olleita miekkoja (suunnilleen ennen vuotta 1450). Listassa on suunnilleen 1750 miekkaa, ja suora linkki 1600 kohteeseen. Kauppiaat on kyllä poistelleet noita myytyjä tavaroita netistä, eli ihan kaikki ei toimi. Tuo rajaus on aika tiukka, koska tuo on ajanjakso, joka kiinnostaa eniten itseäni. Pikaisen tutkimuksen mukaan keskimäärin alle 10% japanilaisten hyvien kauppiaiden liikuttamasta tavarasta menee tähän kategoriaan.

Tämä on tehty Wordilla ja on otsikoitu seuraaviin tasoihin, 1. Provinssi, 2. Koulukunta, 3. Seppä. Kaikille sepille ei kuitenkaan ole ollut järkeä tehdä omaa listausta, kun on vain pari miekkaa listassa. Esim Sōshū Masamune, ja esim. monet Ko-Bizen ja Aoe sepät.

Formaatti on seuraavanlainen

Seppä/koulukunta - Miekkatyyppi (mei vai mumei) - Koshirae jos on
Pituus - Hinta - Aitoustodistus ja sen taso - Kauppias joka on myynyt
Suora linkki miekkaan

Tavaroiden järjestys pitäisi olla seuraavanlainen odachi -> tachi -> katana -> naginata -> naoshi -> wakizashi -> tanto -> others

Toivottavasti jotakuta kiinnostaa tämä, ja kaikkea tähän liittyvää saa kysyä ja vastailen mielelläni. :)
Jussi Ekholm
loka 6, 2018, 23.04
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)
Vastaukset: 120
Luettu: 34273

Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)

Andy kirjoitti:
loka 6, 2018, 09.49
Ruvettiin kaverien kanssa miettimään, mikä tämän jättimiekan tarkoitus on? Pituutta lähes neljä metriä. Joku uskonnollinen esine vai ihan vaan sepän taidonnäyte?

Niinkuin hyvin usein Facebookissa, alkuperäinen postaaja ei ole tehnyt taustatyötään kovinkaan tarkkaan... Kyseisessä kuvassa oleva miekka ei ole tuo Norimitsun tekemä miekka.

Kuvassa on Miya Masayoshin vuonna 1843 tekemä miekka. Hän asui Echigo-provinssin Takadassa, paikka on mainittu signeerauksessa, kuten myös vuosi Tenpō 14. Muuten miekan signeeraus on todella pitkä, enkä saa luettua sitä tuosta vaan. Miekka on Yahikon pyhätössä (historiallisen Echigon alueella), ja se on mahdollisesti omistettu sinne. Useimmiten nämä kaikkein suurimmat miekat on kai omistettu pyhätöille ym. vastaavaa.

Terän pituus: 224 cm
Nakago: 93 cm
Koko pituus: n. 317 cm

Tuo Japanin suurin miekka, joka on Bizen sepän Norimitsun tekemä on signeerattu ja päivätty vuodelle 1447. Norimitsu oli Osafunen seppiä, ja ymmärtääkseni miekka on Kibitsun pyhätössä Okayamassa (historiallisen Bizen provinssin alueella). Ohessa kaksi kuvaa tuosta Norimitsun tekemästä miekasta.

Terän pituus: 226,7 cm
Nakago: 151 cm
Koko pituus: 377 cm
Sori: 5 cm
Motohaba: 5,9 cm
Terän paksuus: 2,3 cm
Paino: 14,5 kg

Nämä jättimiekat eivät ole ainakaan minun mielestäni käyttöä varten, omasta mielestäni noiden käytettävien miekkojen terän pituus huitelee maksimissaan siellä 120 - 140 cm paikkeilla. Eli samaa kokoa kuin eurooppalaisissa miekoissa. Kokonaispituus maksimissaan noin 2 metrin luokkaa, mieluummin alle sen, luokkaa 150 - 170 cm. Nuo ovat jo oikeasti todella isoja miekkoja niin Euroopassa kuin Japanissakin. Tuollaisissa yli 2 metrin miekoissa ei vaan ole paljon käytännöllisyyttä, kun voi käyttää varsiaseita, jotka ovat noissa pituuksissa selvästi käytännöllisempiä. Uskon, että nämä valtavat miekat on tehty pyhätöille ym. seremoniallisista ja uskonnollisista syistä. Nuo kohtuukokoiset (alle 2m kokonaismitalta) näkivät sitten myös käyttöä Nanbokuchō ja Muromachi-kausilla. Noiden suurten miekkojen "kulta-aika" ajoittuu suunnilleen Nanbokuchō-kauden puolivälistä Muromachi-kauden alkupuoleen, eli voisi sanoa karkeasti 1350 - 1500. Tietysti joitain miekkoja on tehty jo ennen tuota, ja joitain myös tuon jälkeen.

Useammassakin pyhätöille omistetussa suuressa miekassa, joka on "kohtuukokoinen" (terä n. 90 - 140 cm) on havaittavissa todennäköisesti taistelussa tulleita lovia terässä.

Olen itse nähnyt yhden näistä jättimäisistä 太郎丸 Tarōmarun, siinäpä tuo terä on vaan 179,2 cm ja nakago 81,3 cm, eli eihän se ole kuin sen n. 260 cm...
IMG_20181006_215702.jpg
Kuva
Jussi Ekholm
heinä 11, 2018, 19.43
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)
Vastaukset: 120
Luettu: 34273

Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)

Heitänpäs tähän ilmoille tällaisen kysymyksen, että mitä kautta meidän taistelulajiharrastajat yleensä hommailee miekkojaan?

Tämä sattui vaan tulemaan mieleeni, kun viime kuussa olin Hollannissa Samurai Art Expossa: https://samuraiartexpo.com/ ja siellä olisi ollut monelle lajiharrastajalle ihan mainio tilaisuus saada halvalla hyvä treenimiekka, kun japanilaiset kauppiaat olivat tuoneet tavaran jo EU:n sisään niin ei olisi tarvinnut maksaa alveja edes miekoista. Minusta oli hienoa että esim. Giheiya oli napannut mukaan useampia edullisia moderneja miekkoja N.3000€ luokassa. Ulkomuistista heittäen pituudet oli suunnilleen 70-75 cm välillä eli noin 2 shaku 3 sun - 2 shaku 5 sun. Olisi ollut makea mahdollisuus lajiharrastajalle päästä valikoimaan josko oikea miekka olisi löytynyt tuota kautta.

Kokonaisuudessaan tapahtuma oli minusta erinomainen, vaikka kävijämäärä jäi kaikinpuolin erittäin vaisuksi. Tämä tuppaa vaan olemaan niin älyttömän pienen piirin harrastus ihan Euroopan tasollakin. Hyvänä puolena tuossa on että törmää samoihin tuttuihin naamoihin ympäri Eurooppaa. :D Tällaisen tapahtuman vaikeutena on minusta se, että uusien harrastajien saattaa olla hankalaa päästä mukaan. Ja se oli asia, josta itse annoin vähän palautetta järjestäjien suuntaan. Me keräilijät, jotka ollaan jo vuosikausia oltu harrastuksen parissa, ymmärrämme pelkistä nimilapuista tavaroiden historiaa, kun taas se ei sano aloitteleville harrastajille välttämättä mitään. Itselleni parasta oli höpötellä tuttujen ja tuntemattomien kanssa, sitä kun saa harvoin turista yhtä hullujen kanssa näistä asioista. Oli ilo nähdä että 5 japanilaista kauppiasta tulivat Eurooppaan ja toivat paljon hienoa tavaraa mukanaan. Ja kuulin myöhemmin pikkulintujen vähän laulavan, että kallistakin tavaraa oli mennyt kaupaksi, vaikka vähäinen väkimäärä oli varmasti pettymys sekä eurooppalaisille että Euroopan ulkopuolisille myyjille.

Tapahtuma oli jaettu kahteen osaan. Etualalla olivat myyjät ja takatilassa luennot ja huipputason tavaraa näyttelyssä. Juurikin näiden näyttelyesineiden täysi potentiaali jäi vähän hyödyntämättä varmasti satunnaiskävijän (jos sellaisia sattui paikalle) kohdalla. Olihan aika makeaa nähdä esimerkiksi 4 Ichimonjia kerralla samassa vitriinissä Euroopassa. Signeerattu Yoshimune (Tokubetsu Jūyō), Ko-Ichimonji (Jūyō), Fukuoka Ichimonji (Jūyō) ja Yoshioka Ichimonji (Jūyo). Tähän yhteyteen olisi ollut ihan kiva vaikka joku A4 koon lappu, jossa olisi selitetty Ichimonji-koulukunnan historiaa. En viitsi erikseen eritellä jokaista näyttelyvitriiniä ja mitä mistäkin löytyi kun se ei varmasti ole kauhean kiinnostavaa, mutta aivan mahtava kattaus tavaraa oli näytillä. Ja myyjillä oli myös muutamia aivan huippuluokan miekkoja myynnissä. Hintataso oli yleisesti mielestäni aika korkea, ja rehellisesti sanottuna itse en olisi noilla hinnoilla ostanut mitään (poislukien nuo Giheiyan miekat). Oli kiva kysellä ja katsella muutamia miekkoja, mutta alan olla niin kranttu että vaikka oli varmasti ainakin toista sataa miekkaa myynnissä niin minua oikeasti kiinnostavat olivat ihan sormilla laskettavissa. En nyt lue noita aivan huippumiekkoja tähän, kun ne ovat ulottumattomissa. Näin äkkiä mutu-meinigillä heittäen miekat olivat pääasiassa hintaluokassa 7000 - 20000€.

Tuleepahan vähän myöhässä eikä mikään varsinainen raportti, mutta ajattelin nyt sentään jotain kirjoittaa. Itse en ottanut yhtään kuvia (ei ole yleensä tapanani), mutta italialaiset tekivät hienon raportin ja linkin takaa löytyy 300+ kuvaa kiinnostuneille: http://www.intk-token.it/samurai-art-expo-2018/
Jussi Ekholm
maalis 30, 2018, 13.30
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)
Vastaukset: 120
Luettu: 34273

Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)

Suurin syy tuolle lyhentämiselle on ollut muutokset taistelutyylissä ja miekkojen kantotavassa. Ja tuota lyhentelyä on tapahtunut paljon Muromachi kauden lopussa ja Edo-kauden alussa. Voisi heittää että suunnilleen 1500-1700 välillä noita pidempiä aikaisempia tacheja lyhenneltiin. On esimerkiksi yleiset termit ainakin kolmelle eri ajanjakson lyhennykselle (Tenshō-suriage, Keichō-suriage, Kanbun-suriage). Täytyy vaan tunnustaa, ettei minulla ainakaan ole pahemmin tietämystä olisiko joku miekka lyhennetty 1500 vai 1600-luvun puolella. Tuo tachi kun roikkui vyöstä samaan tapaan kuin eurooppalainen pitkämiekka tai sapelit, kun taas katanaa kannetaan vyön läpi työnnettynä. Tässä on se eroavaisuus, että tuollaisen roikkuvan pitkän miekan saa vedettyä ulos paljon helpommin kuin vyön läpi työnnetyn.

Noiden vanhojen tachien terän pituus tuppasi olemaan keskimäärin jossain n. 77-80 cm paikkeilla ja oli myös jonkin verran yli 90 cm teriä. Sitten kovien kahinoiden aikaan Muromachi-kaudella sisällissotien vallitessa vyön läpi kannettavat katanat tuppasivat olemaan lyhyemmillään noin 60-65 cm, josta Edo-kauden keskivaiheille ne pitenivät taas hiukan päälle 70 cm. Kuitenkin on taas otettava huomioon että eri aikakausina on tehty kaikenlaisia miekkoja. Esimerkiksi tuo minulla oleva signeerattu tachi on Nanbokuchō-kaudelta, jolloin tehtiin paljon yli 90cm miekkoja ja stereotyyppinä oli isot leveät miekat. Tämä on kuitenkin hyvinkin siro ja vaan hiukan yli 67 cm pitkä. Samaten esim. noilta aikakausilta jolloin n. 60 cm mittaiset miekat olivat suosittuja löytyy myös yli 80 cm mittaisia teriä.

Mitä tulee noihin lyhennettyjen miekkojen pituuteen niin yläraja on useimmiten 2 shaku 3 sun 5 bu eli n. 71,2 cm. Minä kun kerään itse itselleni omaa tietokantaa myynnissä olevista/olleista itseä kiinnostavista miekoista koulukunnittain (suunnilleen ennen 1460), niin tälläisiä asioita on helpohko tarkistella kun tietokanta ei ole pelkästään huippumiekkoja. Yleisin lyhennyspituus tuppaa olemaan 68-71 cm välillä. Eli japanilaisin yksiköin 2 shaku 2 sun 5 bu - 2 shaku 3 sun 5 bu.

Pari esimerkkiä
Ko-Mihara - 30 lyhennettyä pitkää miekkaa. 6 yli ja 24 alle 71,2cm, 18 alle 70 cm
Aoe - 31 lyhennettyä pitkää miekkaa. 5 yli ja 26 alle 71,2cm, 16 alle 70 cm
Ko-Uda - 25 lyhennettyä pitkää miekkaa. 1 yli ja 24 alle 71,2cm, 19 alle 70 cm
Shikkake - 29 lyhennettyä pitkää miekkaa. 7 yli ja 22 alle 71,2cm, 19 alle 70 cm

Noita japanilaisia miekkalajeja harrastavat osaa varmasti paremmin kertoa miekankäytön suhteen asioista. Uskoisin itse, että koska japanilaiset ihmiset olivat tuohon aikaan hyvin pienikokoisia niin tuollainen 68-71 cm pituinen terä oli heille sopivin vyön läpi työnnettynä kannettavaksi ja täten sopivin myöhäisen Muromachi-kauden ja Edo-kauden trendeihin. Lisäksi noiden pitkien "sotamiekkojen" käyttöä koitettiin rajata eliitin toimesta, noita miekan pituusasetuksia oli muistaakseni useampiakin vuosien varrella. En nyt äkkiseltään muista missä kirjassa on mitäkin niin ainoa minkä muistan ulkoa on, että 1645 katanan maksimipituudeksi asetettiin 2 shaku 9 sun (n. 87,5 cm). Tuo rajasi käytännössä sota-ajoilta jäljelle jääneet suuret "sotamiekat" pois käytöstä.
Jussi Ekholm
maalis 29, 2018, 20.20
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)
Vastaukset: 120
Luettu: 34273

Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)

Juu valitettavasti en usko että se onnistuisi maallikolta, eikä todennäköisesti välttämättä edes kokeneilta harrastajiltakaan. Nuo erot kun tuppaavat olemaan todella pieniä. Usein länsimaisten keräilijöiden ajatusmaailma vaatii ehkä "absoluuttisia" vastauksia, kun taas ymmärtääkseni japanilainen ajatusmaailma sallii tässä enemmän pelivaraa. Ja aina edes japanilaiset asiantuntijatkaan eivät ole asioista samaa mieltä.

Tuo miekkojen lyhentäminen esimerkiksi muuttaa radikaalisti miekan muotoa alkuperäisestä, ja samalla mahdollinen signeeraus katoaa (ellei sitä säilytetä tarkoituksella). Esimerkiksi tuolla Berliinin tapaamisessa nuo 4 meidän katseltavina olevaa huippumiekkaa olivat kaikki lyhennettyjä (suriage). Kun taas takahuoneesta tuotu Nobukunin takoma tachi oli alkuperäisessä mitassaan ja signeerattu. Minulle itselleni on keräilijänä erittäin tärkeää, että miekka on alkuperäisessä mitassaan, tai ainakin lähellä sitä. Tästä syystä ottaisin paljon mieluummin huonokuntoisemman alkuperäisen mittaisen miekan, kuin tuollaisen lyhennetyn huippumiekan. Niin sanotut taidemiekkakeräilijät näkevät varmasti useimmiten asian toisinpäin ja miekan kunto on äärettömän tärkeä.

Tässä ketjussa Naked linkitti aikaisemmin tuon kuvan miekkojen muodon muutoksesta. Se on aikalailla se stereotyyppinen malli, ja antaa ohjenuoran lähestymiseen. Paljon poikkeuksia kuitenkin löytyy. Esimerkkinä tuolla Tokion kansallismuseon näyttelyssä oli viime vuonna esillä pitkä ja tosi leveä melko suora tachi. Olin kaukaa aivan varma, että tämä on ehdottomasti Nanbokuchō-kauden miekka (koska se sopi aivan niiden stereotyyppiin). Läheltä sitten näin että olin aivan väärässä, sillä miekka oli Heian-kauden lopulta (stereotyypin mukaan hyvin kaarevia ja kärkeä kohti reilusti kapenevia). Eipä mennyt taaskaan kovin nappiin oma arvaus ja olin vähän puulla päähän lyöty.

Lisäksi japanilaisten miekkojen ongelmana on, että kuten aiemminkin kävi ilmi tachi ja katana ovat muodoltaan melkolailla samanlaisia. Sitten kun myöhäisempinä aikakausina on otettu mallia aikaisemmista miekoista niin miekat saattavat olla muodoltaan täysin samanlaiset, vaikka olisi esimerkiksi 400 vuotta välissä. Eurooppalaisissa miekoissa ainakin omasta mielestäni tämä aikakausittain jako on hivenen helpompaa muodon mukaan (https://myarmoury.com/feature_oakeshott2.html). Kaipa noita aikakauden ulkopuolella esiintyviä miekkatyyppejä näkyi myös Euroopassa. Harvemmin kuitenkaan enää esim. rapiirien valtakaudella kukaan varmaankaan heilui varhaiskeskiajan miekkojen kanssa?

Lisäksi eurooppalaisten miekkojen luokittelua helpottaa se että miekat oli niitattuja, joten ponnet ja väistimet pysyivät pääasiassa paikoillaan historiallisissa miekoissa. Tietysti niitäkin voitiin vaihtaa ja teriä kierrättää muutenkin. Japanilaisissa miekoissa kuitenkin sovitteita vaihdettiin paljon ajan kuluessa, ja koska sovitteet on yleisesti tehty helposti vaurioituvista materiaaleista puusta, silkistä jne. on erittäin harvinaista löytää ennen Edo-kautta olevia kokonaisia sovitteita (koshirae). Tuolla Tokion kansallismuseossa sattui viime vuonna olevan sopivasti erikoisnäyttely sotilaseliitin varustuksesta Heian - Edo aikavälillä, ja siellä tuli nähtyä muutamia äärimmäisen hyvin säilyneitä varhaisia koshiraeita, jotka minulla muuten on kirjoissa.

Miekkojen sovitteet eivät useimmiten liity lainkaan itse terien alkuperään. Tämä saattaa olla hankala asia esim. muita miekkoja keräileville. Esimerkiksi 1300-luvulla tehty tachi on voinut olla kymmenissä eri sovitteissa elinkaarensa aikana. Aikanaan on tietysti ollut tachi-koshirae, joka on tehty sille ensimmäisiksi sovitteiksi. Varsinkin Edo-kaudella noita miekkojen sovitteita vaihdeltiin kulloisen ajankohdan tyylinkin mukaan. Kun ei ollut sodankäyntiä, niin oli aikaa koreiluun ja pröystäilyyn.

Tuo sovitepuoli, kokonaiset koshiraet, tsubat ym. ovat aivan oma maailmansa. Voin koittaa kirjoitella siitäkin jotain omaa juttua. Se ei ole minun omaa ominta alaani, mutta kyllä siitäkin on vuosien varrella tarttunut mukaan yhtä ja toista, sekä tietysti minulla on uskomattoman hyviä kirjoja aiheesta. Noitakin on valtavasti eri tyylejä ja tarvitsee tosiaan ihan oman kirjoituksen koko koshiraet, sekä esim tsubat, ja muut sovitteet

Ja tässä yksi asia, jota ei välttämättä kauhean usein mainita. Halvemmille miekoille saatetaan miekkakauppiaiden toimesta lyödä kasaan sovitteet. Useimpia ostajia varmasti houkuttaa enemmän kun miekalla on myös säilytyshuotran kumppaniksi koshirae (täydet sovitteet). Eli miekan sovitteita tarkastellessa tulisi katsoa kuinka hyvin ne sopivat miekkaan. Kuten jo aikaisemmin todettiin japanilainen miekka nyt on pääosin suhtkoht samanlainen, niin ei ole älyttömän vaikeaa sovitella tuppia ja kahvoja miekasta toiseen.

Ei tässä oikein tullut mitään konkreettista sanottua. Voin loppuun heittää tälläisen lausahduksen, jonka olen kuullut useampaan kertaan. Vapaasti käännettynä jotakuinkin näin. Miekan muoto määrää aikakauden, taittokuvio tradition ja karkaisulinja koulukunnan/sepän.