Kiitos vastauksista.

[mention]Eppu[/mention]: Tuo onkin sellainen asia mitä en olisi itse tullut ajatelleeksi. Tästä syystä olen hyvin varovainen tulkitessani näitä tekstejä.Tässä nimenomaisessa tapauksessa tarkoitin kuitenkin tilannetta, missä sopimuskin muuttuu.

[mention]saarikko[/mention]: Luin tuon tekstin vielä kertaalleen uudestaan, ja sain nyt itsekin sellaisen käsityksen, että tuo vapaiden päivien määrä ei vaikuta maksettuun lomapalkkaan. Maksettu lomapalkka olisi siis 9-11,5% vuosipalkasta riippumatta siitä miten monta lomakuukautta on kertynyt? Jos siis saa vain 2 päivää lomaa niin maksetaan kuitenkin ylimääräisenä summana se noin 10% vuosipalkasta. Silloin jää menetykseksi tosiaan vain tuo vapaa, mutta jos pystyy ottamaan esim. 28 päivää virkavapaata niin asia tavallaan kumoutuu. Työnantajan ei tietenkään ole pakko tätä vapaata myöntää.

Jos ymmärsin teidän kahden kommentit oikein, on tässä paljon enemmän järkeä.

Itselläni tilanne on se, että olen ollut 8 kuukautta lomamääräytymisvuodesta henkilökohtaisella apurahalla, jonka ajalta olen ollut myös osa-aikaisessa työsuhteessa. Kolme kuukautta olen ollut täysipäiväisessä työsuhteessa. Koska osa-aikainen sopimus tarkistuslaskennan jälkeen on 34,78 tuntia kuukaudessa, olen ansainnut vain 7 lomapäivää. Olen kuitenkin tehnyt koko ajan täyttää päivää ja olen tällä hetkellä taas kokoaikaisessa työsuhteessa. Vapaata ei siis ole ollut vaikka työsuhde onkin ollut alle 35 h/kk.

Periaatteessahan minun pitäisi saada täyttä lomaa sen 14 päivän säännön perusteella, jos oletetaan, että palkkatyö on jakaantunut tasaisesti jokaiselle päivälle (olen ollut normaalisti töissä joka päivä). Ilmeisesti työnantaja on kuitenkin tulkinnut, että teen "työtä palkalla" täydet päivät kunnes se 34,78 h on täynnä, jonka jälkeen teen samaa työtä apurahalla loppukuukauden. Mutta jos se korvaus on kuitenkin sama riippumatta miten monta lomapäivää saan, voin yksinkertaisesti ottaa virkavapaata. Ongelma on tämän jälkeen lähinnä akateeminen, mutta mielestäni tilanne on sinäänsä ihan kiinnostava.

On seuraavanlainen kysymys (valtion) vapaista.

Luin tätä dokumenttia: https://tem.fi/documents/1410877/291898 ... 7f988ad3f2

Oletetaan, että 14 päivän sääntö ei täyty.

Sain siitä sellaisen kuvan, että jos työskentelee vähintään yhden kuukauden yli 35 h/kk, kuuluu vuosiloma-ansaintasääntöjen piiriin 35 tunnin säännön mukaan. Jos taas ei yhtenäkään kuukautena ole vähintään 35 h/kk töissä, niin silloin jää kokonaan vuosiloma-ansaintasääntöjen ulkopuolelle ja on oikeutettu vuosilomaa vastaavaan vapaaseen (2 pv/kk).

Seuraako tästä oikeasti, että jos on 12 kk töissä 34 h/kk, saa vuosilomaa vastaavaa vapaata 2*12=24 päivää, mutta jos tekeekin vikana kuukautena 36 h/kk, niin saan vuosiloma-ansaintasääntöjen mukaan lomaa yhden kuukauden mukaan (eli noin 2 päivää), eikä mitään muuta vapaata?

Velatonta hintaa laskettaessa huomioidaan ne velat jotka kohdistuvat myytäviin osakkeisiin (usein tarkka velan määrä ei edes ole tiedossa). Jos velkaa ei ole jyvitetty niin sitä ei voi siinä huomioida. Kuulostaa kertomasi mukaan siltä, että nuo jo tiedossa olevat kustannukset on kuitenkin ilmoitettu selkeästi. Laillisuuteen taas luulen, että olisi ennemmin laitonta laittaa jyvittämättömiä kustannuksia siihen velattomaan hintaan. Lisää taloyhtiön velkaa tulee varmasti, joten ei sillä velattomalla hinnalla kuitenkaan saa ikuisesti velattoman asunnon. Tämä olisi hyvä tiedostaa.

Ja paperit kannattaa aina lukea. Tuo "ei suuria tulossa" on niin epämääräinen, että se pakottaa tarkistamaan tilanteen, eli en näkisi siitä olevan paljon haittaa. Tuo "suurempi" viittaa todennäköisesti putki-ja julkisivuremppaan joka ei pelkästään aiheuta kustannuksia, vaan myös huomattavaa asumishaittaa.

En tiedä mihin voi valittaa, mutta jos on hankkimassa asuntoa niin suosittelisin ettei käytä rajallista energiamääräänsä valittamiseen vaan esim. taloyhtiön toiminnan opettelemiseen ja eri kohteiden perusteelliseen tutkimustyötön.

No ku kerrankin tulee kysymys johon osaa vastata :p

Veikkaisin, että samasta syystä kuin armeijassa komentokieli on kai suomi vaikka olisi muuten miten ruotsinkielisessä yksikössä. Eli kun on tärkeää, että komennot ja käskyt menee perille, ne tehdään aina samalla tavalla.

Point kirjoitti: Voiko btw sellaisen perus Giletten partahöylän(Mac3) ottaa koneeseen? Turvallisuusmääräykset puhuvat kertakäyttäteristä, mutta onko se tarpeeksi kertakäyttöinen?

Olen muistaakseni lentänyt siten, että tuollaiset oli matkatavaroissa. Ideana on kai kieltää sellaiset partaterät, jotka ovat oikeasti irrotettavia, eli mallia tämä:



Voiko sillä mäkillä höylätä yhden vai viisi aamua tuskin kiinnostaa ketään. En tietenkään mene mistään takuuseen, sillä mikään lentokone"turvallisuuteen" liittyvä ei voi enää yllättää. Pahimmassa tapauksessa ne irtoterät joutuu heittämään pois, joten melko harmitonta on kai yrittää.

Joulu - Jouluinen
Pääsiäinen - ???

Kävimme pohjanmaalla häissä ja yövyimme majatalossa. Kun olimme seuraavana aamuna lähdössä, kukaan henkilökunnasta ei ollut paikalla, eikä kehenkään saatu yhteyttä puhelimitse (yritettiin sekä mobiili- että lankanumeroon). Koska oli kiire Tampereelle junaan, ei oikein voitu jäädä odottomamaan, joten jätettiin avaimet huoneisiin lappujen kanssa, ja laitettiin vielä sähköpostit perään.

Kysymys (joka esitetään nyt oikeastaan enemmän akateemisesta mielenkiinnosta) kuuluu, mikäli nuo ovat nyt hitaita reagoimaan, miten pitkän ajan kuluttua ne voi saatavansa periä? Periaatteessa tuossa ei kai ole mitään takarajaa, mutta onko mitään oikeuskäytäntöjä minkä mukaan katsotaan, että saatava katsotaan mitätöidyksi mikäli sitä ei ole lähdetty perimään esim. vuoden sisällä? Tämä riippuu tietenkin saatavasta, mutta unohdetaan nyt B2B-tilanteet.

Peki- kirjoitti:

Totte kirjoitti: Ja kyllähän se paino teoriassa vaikuttaa putoamisnopeuteen, sillä meillä on ilmanvastus. En tosin usko että tämä on mikään selittävä tekijä.

Putoavan kappaleen massa ei vaikuta putoamisnopeuteen. Ilmanvastukseen vaikuttaa kappaleen muoto. Hyvä tapa testata tätä teoriaa on kokeilla esimerkiksi kahdella limsapullolla. Tiputtaa toisen täytenä tai toisen tyhjänä, niin yhtä nopeasti ne tulevat maahan.

Vastasin Fysiikan ilmiöt -ketjuun.

Ja kyllähän se paino teoriassa vaikuttaa putoamisnopeuteen, sillä meillä on ilmanvastus. En tosin usko että tämä on mikään selittävä tekijä.

Ei laskuttanu. Pitää nyt miettiä mitä yhtiötä käyttää jatkossa.

Tuli uudesta yhtiöstä sähköposti että "sopimus ei ole kirjautunut".

Misä saisi Helsingin alueelta pullolaivoja? Alla esimerkkikuva: