Tässä näkyykin kolmannessa pätkässä (2:15-) ratsupoliiseja pamput paljastettuina:



Ja videon ensimmäisessä pätkässä on puhuvana päänä aiemmin viittaamani oppaan kirjoittaja.

Itse nostin jo toisaalla tuosta esiin tämän:

— — poliisihevonen olisi syytä ja mahdollista määritellä voimankäyttövälineeksi. Tämä edellyttäisi, että myös voimankäyttöasetukseen lisättäisiin kolmas luku sääntelemään ratsupoliisitoimintaa voiman näyttämisestä, esteen muodostamisesta ja väkijoukon leikkaamisesta.

Muuten ongelmana on se, että ratsupoliisin voimankäytön kohteeksi joutuneet luulevat sen johtuvan siitä, että ”poliisin voimankäyttösääntelyssä on puutteita”.

Kun nuo historiallisemmat esimerkitkin ratsujen käytöstä olivat esillä, niin siitä kuuluisaa Senaatintorin mielenosoitusta vuonna 1902 (jossa Mauritz Mexmontan sai sapelista, ks. toinen ketju), on dramatisoitu elokuvissa alkuperäisellä tapahtumapaikalla kahteen otteeseen. Ensimmäinen on ruotsalainen Johan Ulfstjerna vuodelta 1923. Kohtaus alkaa n. kohdassa 13:20:



Toinen on suomalainen Helmikuun manifesti vuodelta 1939. Kohtaus alkaa kohdassa 35:30:

https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elo ... uva_105497

Jälkimmäisessä kasakoiden varustus on nähdäkseni historiallisesti oikeampi.

EDIT: Niin ja sitten on tietysti mainitun Täällä pohjan tähden alla filmatisaatio vuodelta 1968, Laurilan torpan tyhjennykseen liittyvän mielenosoituksen hajottaminen kohdasta 53:30 alkaen:

https://areena.yle.fi/1-1532434

Sen opin, että vuodesta 1992 alkaen ratsupoliisi oli vain jouhan tukena, ja että 2010 oli aloitettu jouha-organisaation ja ratsupoliisin yhteistoiminnan kehittäminen, joka sitten johti siihen, että ratsupoliisi pääsi takaisin osaksi jouha-organisaatioon (?"Poliisin joukkojenhallinta", POL-2018-16213). Tämän on ilmeisesti koettu olleen Helsingin Ratsupoliisin "pelastus".

Vähän vanhempi toimintanäytös, jossa näkyy myös jouhaa ja siedätysharjoitusten tuloksia:

Kaikki varsinainen asia on tietysti salaista, enkä julkisiin lähteisiin tutustumalla oikeastaan tullut hullua hurskaammaksi. Ratsupoliisin joukkojenhallintataktiikan oppaan (2018) valmistumisprosessia kuvaavan raportin herättämille mielikuville hieman "hirnahdin":

Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta tutkittiin yleisesti armeijan ratsuväen taktiikoista kertovia kirjoja keskiajalta Napoleonin aikaan.
– – 
Keskiaikainen ja Napoleonin aikainen ratsuväen taistelutaktiikka on monilta osin yhteneväistä Ratsupoliisin jouha-taktiikan kanssa. Vanhaa ratsuväen taistelutaktiikkaa kuvaavaa kirjallisuutta tutkimalla on mahdollista löytää Ratsupoliisille hyödyllisiä näkökulmia. Vanhojen ratsuväen taktiikoiden toimivuus on moneen kertaan testattu todellisilla taistelukentillä. Tätä tietoa soveltamalla on mahdollista kehittää Ratsupoliisin jouha-taktiikkaa.

Minä tosiaan luin vain tuon aiemmin lainatun jutun, josta nostinkin ylempänä esiin sen, että se oli poliisille varsin myötämielinen. Hevosen käytön kyseenalaistaminen oli selkeämmin esillä jossain aivan muussa silmiini osuneessa otsikossa tai kommentissa (en nyt muista missä), minkä vuoksi tartuin siihen tuossa.

Totta, oletin vain (varmaan historiallisista syistä), että hevosilla olisi noissa harjoituksissa jokin aktiivinen rooli joukon liikkeisiin vaikuttamisessa. Pitäisi varmaan kysyä ”suoraan hevosen suusta”.

Lasse Candé kirjoitti: ↑joulu 9, 2023, 18.36(Itse kuulin noita lausuntoja uutislähetyksessä. Tuossa kohtaa pointtina oli se jo lainauksistakin ilmenevä, että Rikander puolusti noilta osin poliisia ja asetti vastuuta muille ihmisille. Tämä on pääasiallinen konteksti myös hevosen voimankäyttövälinestatuksen pohdinnassa. Siis sen lisäksi, jos se joko faktuaalisesti on tai ei ole voimankäyttöväline. Eli se, että kun on tuollainen eläin kyseessä, kannattaa varoa.)

Ymmärsin tämän ”hevonen ei ole voimankäyttöväline” -jutun niin, että hevosta ei saisi käyttää voimankäyttöön (mikä näyttäisi olevan ristiriidassa heppojen jouha-koulutuksen kanssa), mutta jos pointti olikin kirjaimellisesti se, että se ei ole väline kuten kilpi tai pamppu vaan että sillä on myös omaa tahtoa, niin sitten asiassa ei kai ole mitään epäselvää.

Poliisin sivuilta (korostukset minun):

Poliisihevosen tyypilliseen työpäivään kuuluu usein partiointia kaupungilla tai järjestyksenvalvontaa isoissa yleisötapahtumissa. Monenlainen edustaminen on osa ratsupoliisin arkea, ja tehtäviä voi olla myös muualla Suomessa, jonne hevoset tarvittaessa kuljetetaan. Ratsupoliisi on myös oiva työkalu joukkojenhallintatehtävissä.

Varsinaisten poliisitehtävien lisäksi ratsupoliisit hevosineen harjoittelevat säännöllisesti. Koulutuskentällä saattaa liehua isoja lippuja tai soida torvi, kun hevoset harjoittelevat erilaisten tilanteiden ja kovien äänien kohtaamista. Myös joukkojenhallinta varusteineen on tavallinen koulutuksen aihe.

Tämä ei nyt ihan hirveän hyvin sovi yhteen sen ajatuksen kanssa, että hevonen olisi vain liikkumisväline.

sikajudoka kirjoitti: ↑joulu 8, 2023, 10.05 Viittaisiko siihen, että koira on kuitenkin luokiteltu poliisin voimankäyttövälineeksi virallisesti - hevosta ei.

https://www.theseus.fi/bitstream/handle ... sequence=2

En hakutoiminnolla löydä mainintaa hevosesta tuosta opinnäytteestä.

Mutta jos näin on (kuten jo vähän otaksuinkin), niin sittenhän asia pitäisi korjata, kun poliisi kuitenkin käyttää edelleen myös hevosia. Onhan autokin voimankäyttöväline vaikka on myös kulkuväline (muttei eläin).

OlliM kirjoitti: ↑joulu 7, 2023, 12.50 Rikander tuntuu kyllä nykyään olevan lehdistön luottomies, kun poliisin toiminnasta pitäisi löytää moitittavaa. Aika hakemalla joutui hakemaan tällä kertaa. Kun videon katsoo silmälasit päässä niin henkilön pää ja hartiat ovat kyllä ilmassa.

Jalat edellä raahatessahan sitä lunta sinne takin sisään nimenomaan menisi.

Juu, selvästi on kannossa, ja kuvatekstissäkin lukee "Videossa näkyy, kuinka poliisi poistaa mielenosoittajia kantamalla". Ehkä toimittaja on halunnut kirjata juttuun edes jotain moitittavaa poliisin toiminnasta, sillä kokonaisuutenahan tuossa ei juuri sellaista ole. Nostan jutusta esiin alla olevan referaatin Rikanderin sanomisista:

– Hevonen ei ole voimankäyttöväline vaan eläin. Tässä vaiheessa poliisi on antanut selkeän käskyn poistua. Jos hevosen tielle jää, voi olla riski, että osuu hevoseen. Vastuu on hevosen eteen jäävällä henkilöllä, hän sanoo.

Rikander muistuttaa, että mielenosoittajien olisi pitänyt noudattaa poliisin käskyä siirtyä alueelta.

Hänen mukaansa poliisin toiminta Töölöntorilla ei tässä jutussa nähtyjen videoiden perusteella esittäydy siis tavanomaisesta poikkeavana toimintana eikä siinä ole moittimista.

– Poliisin toimien tarkastelu perustuu siihen, onko voimankäyttö lainvoimaista tehtävän kannalta. Tilanteessa poliisilla on ollut tehtävä poistaa ihmisiä. Jos poliisin käskyä ei tottele, ottaa riskin. Voimakeinon kohteella on aina vastuu omasta tekemisestään.

Mutta mitenhän tuo "ei voimankäyttöväline vaan eläin" pitäisi ymmärtää? Eivät nuo ole toisiaan poissulkevia: koirakin on eläin mutta silti myös voimankäyttöväline. Eikö ratsupoliisin idea ole, että hevosta on mahdollista käyttää voimankäyttövälineenä, vai onko asia nykyään jotenkin eri? Vai onko sitaatin sisältö muuttunut toimitustyön tuloksena?

Aiheeseen liittyen: Helsingin Meilahdessa kesällä 1970 erääseen naarashirveen törmäsi kaksi amerikanrautaa, Plymouth Valiant ja Dodge. Ensimmäinen osuma katkaisi hirven oikean takajalan reidestä poikki, toinen paiskasi sen katuun Paciuksenkadun ja Meilahdentien risteyksessä, mistä eläin pakeni Tamminiemen suuntaan. Paikalle hälytetty poliisi katsoi oman kiväärinsä tehon liian vähäiseksi ja kutsui paikalle kokeneemman miehen, joka ajoi punaista Mossea. Mies pani sadetakin päälleen ja ampui raajarikkoa hirvikiväärillä päähän. Eläin liikkui vielä, ja sitä ammuttiin vielä toisen kerran hirvikiväärillä ja kerran konepistoolilla. Iltalehden toimittaja Eino Leino ehti antaa hirvelle nimen Elisa pari minuuttia ennen sen kuolemaa. (IL 3.6.1970.)

Kurantti nimitys on uskoakseni "paukkuvaloheite". Sotilaskirjallisuudessa näkee kyllä "paukku- ja valokranaattia" sekä "sokaisukranaattia". Valokranaatti lienee sama asia kuin valaisuammus tai -kranaatti.

DeusVult kirjoitti: ↑elo 11, 2018, 12.18 Vähän aiheen vierestä, mutta onko muuten sotilaspoliisille ja spol-varusmieskoulutuksen saaneille annettu tässä joku erivapaus? Monasti näkee porukkaa jossain vanhoissa SPOL-AUK-verkkareissa, iso poliisilogo selässä. Ei sillä että uskoisin tämän aiheuttavan mitään sekaannuksia käytännössä, mutta noin niinkuin periaatetasolla asia on aina vähän kummastuttanut. Sotilaspoliisin ja oikean poliisin "työnkuvat" ovat kuitenkin sen verran erilaisia, että en ylipäätään ymmärrä miksi Spollarit yrittävät markkinoida itseään poliisilogolla.

Olen itse miettinyt tätä samaa. Poliisin tunnuskuva siis tosiaan on "miekka, jonka kahvan muodostaa Suomen vaakunaan liittyvän leijonan pää". Tunnuskuva esiintyy poliisin virka-asemaa osoittavissa merkeissä vaihtelevissa ympäristöissä. Poliisilain 9 luvun 7 §:n mukaan:

[j]oka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta oikeudettomasti käyttää poliisin tunnuskuvaa sellaisenaan taikka sovellettuna merkkiin tai kuvalliseen esitykseen taikka poliisin tunnuskuvaa erehdyttävästi muistuttavaa merkkiä, on tuomittava poliisin tunnuskuvan oikeudettomasta käytöstä sakkoon.

Ei tuo lähtökohtaisesti näytä jättävän hirveästi tilaa varusmiesten koulutushaaramerkeille tai kurssiverkkareille, kun kielto ei koske mitään yksittäistä merkkiä vaan tunnuskuvaa sinänsä. Sotilaspoliisius ylipäänsä perustuu käsittääkseni rikoslaissa ja laissa sotilaskurinpidosta ja rikosten torjunnasta puolustusvoimissa oleviin mainintoihin vartio-, päivystys-, järjestyspartio- tai (sotilas)poliisitehtävää suorittavista sotilaista. Koulutushaara merkkeineen taas on kaiketi puhtaasti PV:n sisäinen juttu.

Olin silloin joskus junassa lomapuvussa (M91), jonka maastokuvioidussa olkavarressa oli uskokseni kaikista tunnistettavimman joukko-osastotunnuksen lisäksi spol-merkki, ja joku mummo kysyi, käynkö poliisikoulua. Hämmennyksen riski on siis olemassa. Minua on häirinnyt kyseisessä koulutushaaramerkissä lähinnä se, että se on (varmaan poliisin hihamerkin taustavärin innoittamana) huollon eikä jalkaväen väreissä.