Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti. :)

Haku löysi 198 tulosta

Antti
maalis 12, 2024, 10.22
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Pistimet ja pistintaistelu
Vastaukset: 451
Luettu: 92767

Pistimet ja pistintaistelu

Olen täälläkin maininnut, että yksi erityinen kiinnostuksenkohteeni on selvittää, millainen saksilainen Eduard von Selmnitzin alkuperäinen pistinoppi jalkamiestä vastaan oli. Hän opetti aihetta ja kirjoitti aiheesta koulutusohjeen (kuten myös florettimiekkailusta), josta ei toistaiseksi tunneta säilynyttä kappaletta. Hänen oppia ratsumiestä vastaan käsittelevän kirjansa (1825) jatko-osan oli tarkoitus käsitellä aihetta, mutta se ei koskaan ilmestynyt. Näin ollen lähteet aiheeseen ovat:

- Selmnitzin kirjassa olevat maininnat jatko-osan sisällöstä
- Selmnitzin kirjassa olevat maininnat niistä liikkeistä, jotka liittyvät myös oppiin jalkamiestä vastaan
- Selminitzin kommentti siitä, että tanskalainen koulukunta muistuttaa hänen (kadoksissa olevaa) koulutusohjettaan
- Selmnitzin huomio, että Württembergin ohjesääntöön on kopioitu suoraan hänen koulutusohjeestaan
- Selmnitzin kommentti, että hänen oppiaan on hyödynnetty Badenissa, Braunschweigissa, Hannoverissa ja Hessen-Darmstadtissa
- saksilainen ohjesääntö, joka tietenkin perustuu Selmnitzin järjestelmään

Lisäksi löytyy erilaisia kommentteja mm. saksilaisen ohjesännön eroista Selmnitzin oppiin.

Suhteellisen suoraviivainen lähestymistapa olisi verrata saksilaisessa, tanskalaisessa, badenilaisessa, hessen-darmstadtilaisessa ja württembergiläisessä ohjesäännössä kuvattavia oppeja ja konstruoida niiden arkkityyppi historiallis-vertailevalla menetelmällä.
Antti
helmi 24, 2024, 10.38
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Pistimet ja pistintaistelu
Vastaukset: 451
Luettu: 92767

Pistimet ja pistintaistelu

Tämän Rautaportin myymän Denixin valmistaman muskettireplikan pistimineen voisi kuvitella sopivan hyvin yksinharjoitteluun ja pallonpistämiseen.

Pistimen kiinnitys on kuitenkin hieman erikoinen. Pistimen hylsyssä on reikä, jonka kautta kiristettävä lyhyt, teräväkärkinen ruuvi puristaa piippua ja pitää siten pistimen paikallaan. Tämä ei kuitenkaan onnistunut mukana tulleella ruuvilla ilman, että ruuvin kärjestä nappasi palan pois, kuten Rautaportin asiakaspalvelu ystävällisesti ohjeisti.

Tämän jälkeen pistimen kiinnitys onnistui kyllä, mutta irroitettuani sen kerran ja yrittäessäni uudestaan ruuvi pyöri tyhjää eikä kiristynyt. Palautin pistimen ja sain uuden tilalle, jossa ruuvista oli valmiiksi katkaistu kärki. Kyseistä yksilöä oli kuulemma kokeiltu liikkeessa, ja kiinnitys toimi. Kun yritin kiinnittää uuden pistimen, ruuvi pyöri tyhjää piipun ollessa hylsyn sisäpuolella. Tein johtopäätöksen, että kiinnitys on kertakäyttöinen.

Koska ruuvi kuitenkin kiristyi silloin, kun hylsy ei ollut paikallaan, kokeilin katkaista lisää materiaalia sen kärjestä, jotta ruuvi pääsisi syvemmälle piipun ollessa hylsyn sisällä. Tämän toimenpiteen jälkeen ruuvi kiristyi ja pistin kiinnittyi. Nyt en uskalla irroittaa pistintä, koska en usko saavani sitä kiinni uudelleen, mikä tietysti haittaa vähän käyttöä.

Kiinnitys on siinäkin mielessä hassu, että pistin kiinnittyy (jos kiinnittyy) mihin tahansa asentoon mihin tahansa kohtaan piippua. Tuotekuvissa pistin onkin ilmeisesti arvaamalla kiinnitetty piipun ylä- eikä oikealle puolelle, kuten kuuluu. Ja ajatella, jos joskus olisi keksitty jonkinlainen kätevä "bajonettikiinnitys"!

Tldr: Älkää ostako.

https://rautaportti.fi/tuote/charlevill ... nska-1777/
Antti
tammi 28, 2024, 11.29
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Pistimet ja pistintaistelu
Vastaukset: 451
Luettu: 92767

Pistimet ja pistintaistelu

Laitan vielä suoran YouTube-linkin, koska Facebook on mitä on:



Toisenlainen itäsaksalainen harjoitusase oli jo aiemmin ketjussa, itse itseäni lainaten:
Antti kirjoitti: loka 19, 2021, 19.48 Välillä vähän myöhempien aikojen pistintaistelua. Itä-Saksan kansallisen kansanarmeijan ruumiinkulttuurin oppaassa vuodelta 1961 todetaan seuraavaa (käännös minun):
Neuvostoliiton suuressa isänmaallisessa sodassa lähitaistelutaitoiset partisaanit tuottivat selustassa viholliselle paljon vahinkoa.

Länsi-Saksan Bundeswehrin sabotöörien koulutus amerikkalaisten "Rangerien" mallin mukaisesti tähtää kykyyn käydä sotaa myös selustassa amerikkalaisten "Killereiden" menetelmin. Tämän on oltava meille yksi syy lisää kouluttaa sotilaamme tunnollisesti ja perusteellisesti lähitaisteluun.

Lähitaistelussa ratkaisevaa ei ole koko tai paino, vaan kaikkien mahdollisuuksien ja otteiden tuntemuksella voi myös ruumiiltaan heikompi voittaa vahvempansa. Kaikissa tapauksissa lähitaistelussa voittaa se, joka on toista nopeampi ja ymmärtää hyödyntää yllättävyyttä.
Kuvassa pisto syöksyaskeleen kanssa.

Kuva
Antti
tammi 27, 2024, 16.28
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Pistimet ja pistintaistelu
Vastaukset: 451
Luettu: 92767

Pistimet ja pistintaistelu

Royal Armouries esittelee paria pistintaisteluasetta:

https://www.facebook.com/share/vc71F2BM ... tid=WC7FNe

Lainaan itseäni toisaalta:

Esittelyssä itäsaksalainen pistintaistelukivääri ja vertailun vuoksi m/1853 Enfieldin muotoinen virallinen brittiläinen pistintaistelumusketti. Viimeksi mainitussa on jousitoiminen, koko pituudeltaan vetäytyvä kaulallinen pistin, joka ei siis painu pistettäessä suoraan piippuun vaan simuloi oikeaa pistintä, jonka kärki ei ole linjassa piipun kanssa vaan kaulan mitan verran sen oikealla puolella.

Britanniassa pistintaistelun harjoittelu aloitettiin virallisesti vasta Krimin sodan jälkeen (vaikka esim. Coldstream-kaartin aliupseerit kokeilivat nuoremman Henry Angelon kehittämää pistinharjoitusta jo 1830-luvun alussa), mikä selittänee sen, miksi ko. esine on vanhin käsillä ollut.

Itäsaksalaisen harjoitusaseen sisäänpainuva pistin mahdollistaa pistoharjoittelun muutakin kuin heinällä täytettyä säkkiä vastaan. Vuonna 1961 ilmestynyt opaskirja luettelee piston, väistön ja perälyönnin. Kuten toisen maailmansodan jälkeen muuallakin, itselataavilla aseilla tapahtuva pistintaistelu on liikevalikoimaltaan ennemmin "pistinnyrkkeilyä" kuin pitkän 1800-luvun "pistinmiekkailua".
Antti
tammi 12, 2024, 23.01
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Pistimet ja pistintaistelu
Vastaukset: 451
Luettu: 92767

Pistimet ja pistintaistelu

Fines Mundi myy seuraavia kirjoja uusintapainoksina:

https://fines-mundi.de/chappon-theoreti ... echt-kunst

https://fines-mundi.de/goerne-anleitung ... fechtkunst

Ensimmäinen on itävaltalaista tyyliä, jälkimmäinen preussilaisten upseerien ehdotus korvaamaan ruotsalainen tyyli.

Miksi juuri nämä kirjat ovat saatavilla uusintapainoksina, on minulle täysi mysteeri. Ehkä ne ovat syystä tai toisesta kinnittäneet jonkun HEMA-koulun huomion? Ainakin jälkimmäiseen muistelen törmänneeni jonkun seuran käyttämänä lähteenä.
Antti
syys 25, 2023, 17.10
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Pistimet ja pistintaistelu
Vastaukset: 451
Luettu: 92767

Pistimet ja pistintaistelu

Tuli vastaan YouTubessa video pistimestä:



Pistinmiekkailuun tai pistimen käytön tekniikkaan ei viitata sanallakaan, mutta eipä se varsinaisesti videon aikarajaukseen ("From 1650 to the Napoleonic Wars") kuulukaan.
Antti
heinä 20, 2023, 20.41
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Pistimet ja pistintaistelu
Vastaukset: 451
Luettu: 92767

Pistimet ja pistintaistelu

Juu, luulisin, että kuva on täysin "lavastettu".

Liittyen kuvan pistimeen nimimerkki Pioneeriupseeri Suomen sotilaassa vuonna 1926:
Vielä on venäläisestä pistimestä sanottava, että se on meillä aikansa elänyt. Se ei anna suomalaiselle sitä karskiutta, sitä sisua, eikä tappelun riemua kuin puukkopistimen välähtelevä teräs.
:)
Antti
heinä 16, 2023, 16.17
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Pistimet ja pistintaistelu
Vastaukset: 451
Luettu: 92767

Pistimet ja pistintaistelu

Varusmiespalvelus rajavartiolaitoksessa täyttää tänä vuonna 100 vuotta, mitä aihetta käsittelee juttu otsikolla Rajan varusmiespalvelus täyttää 100 vuotta – Vanhoissa kuvissa historian havinaa. Jutussa on myös oheinen pistintaisteluaiheinen kuva:

Kuva

(Kuva: Rajamuseo.)

Kuvassa on paljon sellaista, mikä ei sovi yhteen vuoden 1925 pistintaisteluohjesäännön kanssa. Pariharjoituksissa pitäisi käyttää pistintaistelukivääriä sekä maskia, rintasuojaa ja käsineitä, mutta kuvassa aseet näyttäisivät olevan Mosin-Naganteja kovine pistimineen, eikä harjoittelijoilla ole minkäänlaisia suojavarusteita. Lisäksi harjoittelijat seisovat niin, että pistimet risteävät keskikohdaltaan, mikä on tavallinen etäisyys vanhemmassa koulumiekkailussa, mutta vuoden 1925 pistintaisteluohjesääntö ei kuitenkaan tunne tällaista pariharjoittelua.
Antti
heinä 11, 2023, 22.19
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Pistimet ja pistintaistelu
Vastaukset: 451
Luettu: 92767

Pistimet ja pistintaistelu

Uusimmassa Bibliophiloksessa (2/2023) artikkeli ”Eduard von Selmnitz ja hänen pistinmiekkailuoppaansa”. Saatavilla ainakin Akateemisessa kirjakaupassa! 😁


Kuva

Kuva
Antti
touko 25, 2023, 11.14
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Pistimet ja pistintaistelu
Vastaukset: 451
Luettu: 92767

Pistimet ja pistintaistelu

Kansalliskirjaston haastatteluvideo aiheesta:

Antti
maalis 15, 2023, 17.59
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Pistimet ja pistintaistelu
Vastaukset: 451
Luettu: 92767

Pistimet ja pistintaistelu

Antti kirjoitti: maalis 10, 2023, 11.40 Selmnitzin kirjan jälkeen ilmestynyt ohjesääntö vuodelta 1828 (tarkistettu laitos 1829) on ratsuväkeä vastaan taistelun osalta "saksilainen". Selmnitzin kirjahan käsittelee vain taistelua ratsuväkeä vastaan, joten kyse on tuskin sattumasta.
Selmnitz itse asiassa kommentoi tätä asiaa kirjansa toisen painoksen esipuheessa (1832) niin, että tanskalaisen ohjesäännön taistelua jalkaväkeä vastaa koskeva osio muistuttaa hänen aiemmin ilmestyneen johdatuksensa sisältöä ja sitä, mikä tulee ilmestymään hänen kirjansa toisessa, jalkaväkitaistelua käsittelevässä osassa, joka ei siis koskaan ilmestynyt. Selmnitz oli siis tuottanut jonkinlaisen painetun pistintaisteluohjeen Saksin armeijan käyttöön joskus 1820-luvun alussa, jonka sisällön olen toistaiseksi joutunut päättelemään juuri tällaisten viittausten kautta. Samoin hänen oppinsa jalkaväkeä vastaan joutuu ylipäänsä päättelemään tällaisista epäsuorista maininnoista ja siitä, mikä on yhteistä hänen oppeihinsa perustuville myöhemmille opaskirjoille.
Antti
maalis 10, 2023, 11.40
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Pistimet ja pistintaistelu
Vastaukset: 451
Luettu: 92767

Pistimet ja pistintaistelu

Antti kirjoitti: maalis 9, 2023, 11.07 Tanskan kuningas Fredrik VI, 3 kpl
Näin siis vuonna 1825. Sitä ennen tanskalaisilla oli jo ohjesääntö ainakin vuodelta 1823. Se on hyvin tiivis: kahden käden pisto syöksyn kanssa, marssiaskel eteen ja taakse, neljä väistöä, vastaavat pistot syöksyn kanssa tai marssien niin, että joka toinen liike on syöksy (syöksy, takajalka eteen, syöksy), kierto yli ja ali, pistot väistöineen. Lopussa on valmistautumisharjoitus vapaamiekkailuun (toinen pistää, toinen väistää) ja vapaamiekkailu (molemmat yrittävät pistää ja väistää toisen pistot), joita ei kouluteta alokaskoulutuksessa.

Vuoden 1823 ohjesääntöä voisi varoasti luonnehtia "ruotsalaistyyliseksi", kun taas Selmnitzin kirjan jälkeen ilmestynyt ohjesääntö vuodelta 1828 (tarkistettu laitos 1829) on ratsuväkeä vastaan taistelun osalta "saksilainen". Selmnitzin kirjahan käsittelee vain taistelua ratsuväkeä vastaan, joten kyse on tuskin sattumasta.

Jalkaväkeä vastaan taistelun osalta voidaan puhua tanskalaisista erityispiirteistä, joista huomattavin on leveä ote aseesta, eli vasen käsi tarttuu aseeseen puolentoista jalan päässä piipunsuusta. Polvet eivät ole erityisen koukussa. Pisto tehdään liukupistona (ns. tanskalainen pisto) joko yläulkolinjaan (terssi), yläsisälinjaan (kvartti) tai alas. Ylälinjoihin on myös korkea terssi ja kvartti (kahden käden pistoina), jotka tehdään perä ylhäällä ja joita käyttää suljetussa hyökkäyksessä taaempi rivi.

(Eräs lehtikirjoitus 1830-luvulta viittaa kolmeen ilmestyneeseen tanskalaiseen ohjesääntöön vuosilta 1821, 1828 ja 1829, joista viimeisin käännettiin myös saksaksi 1829. Omistamani kappaleet ovat kuitenkin vuosilta 1823, 1828 ja 1829. Ehkä jutussa oli painovirhe.)
Antti
maalis 9, 2023, 11.07
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Pistimet ja pistintaistelu
Vastaukset: 451
Luettu: 92767

Pistimet ja pistintaistelu

Selmnitz, tuo pistinmiekkalun Liechtenauer, julkaisi joukkorahoitetun omakustanteensa vuonna 1825. Tilaajien joukosta mainittakoon erikseen:
  • Preussin kuningas Fredrik Vilhelm III, 6 kpl
  • Tanskan kuningas Fredrik VI, 3 kpl
  • Suuriruhtinas, melkein Venäjän keisari Konstantin, 25 kpl
  • Saksi-Weimarin suurherttua Kaarle August, 2 kpl
  • Saksi-Coburg-Saalfeldin herttua Ernest III, 2 kpl
  • Hessenin vaaliruhtinas Vilhelm II, 1 kpl
  • Baijerin armeijan kenttämarsalkka ja ylitarkastaja Kaarle Filip von Wrede, 3 kpl
Loput maittain:
  • Itävalta 3 kpl
  • Preussi 31 kpl
  • Saksi 296 kpl
  • Hannover 37 kpl
  • Baden 15 kpl
  • Braunschweig 29 kpl
  • Saksi-Gotha 7 kpl
  • Saksi-Meiningen 7 kpl
  • Anhalt-Bernburg 1 kpl
  • Schwarzburg-Rudolstadt 1 kpl
  • Württemberg 1 kpl
  • Vaali-Hessen 1 kpl
  • Wagnerin kirjakauppoihin 40 kpl
Antti
maalis 8, 2023, 16.55
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Pistimet ja pistintaistelu
Vastaukset: 451
Luettu: 92767

Pistimet ja pistintaistelu

Tämä ei liity suoranaisesti pistintaisteluun, mutta tanskalaisessa pistintaisteluohjesäännössä vuodelta 1828 mainintaan, että laukaus voidaan ampua vain silloin, kun se voi tapahtua rauhallisesti ja asianmukaisen etäisyyden päästä. Edullisin etäisyys on tavalliselle kuulalle 25–50 askelta ja hauliammukselle (Rendekugle) 40–80 askelta. (Edestä tähdätään ratsumiehen rintaan, sivusta hevoseen.) Vuoden 1829 painoksessa etäisyydet ovat 20-30 ja 40-60 askelta.

(Jos oletetaan, että askel on 75 cm, niin jälkimmäiset etäisyydet ovat 15 m – 23 m ja 30 m – 45 m.)

Eli jostain syystä painosten välissä on katsottu hyväksi lyhentää ohjeellista ampumetäisyyttä. Tanskan armeijaa käisttelevä kirja vuodelta 1837 kertoo, että jalkaväelle jaettavista ampumatarvikkeissa hauliammuksia (Rendekugler) oli puolet tavallisten kuulien määrästä.
Antti
maalis 6, 2023, 22.16
Keskustelualue: Asehuone
Aihe: Pistimet ja pistintaistelu
Vastaukset: 451
Luettu: 92767

Pistimet ja pistintaistelu

Jos haluaisi suunnitella pistintaistelun peruskurssia, voisi olla hauska käyttää jotain olemassa olevaa mallia pohjana. Yksi malli voisi olla Preussin sotakoulujen pistintaisteluosio. Tässä esitetty perustuu vuoden 1865 ohjesääntöön ja siihen sidottuun sotakoulujen ohjelmaan.

Kurssi oli kymmenen kuukautta pitkä. Liikunta- ja pistintaistelukoulutukseen käytettiin yhteensä 128 tuntia, joista 36 pistintaisteluun. Ensimmäisen kahden viikon aikana ei ollut lainkaan pistintaistelua, seuraavien 24 viikon aikana tunti viikossa, ja viimeisen kuuden viikon aikana kaksi tuntia viikossa.

Ensimmäisen 8 tunnin aikana käytiin läpi seuraavat asiat:
- asento ilman asetta
- etujalan tömistäminen
- puolenvaihto
- käännökset
- syöksy
- askel eteen ja taakse
- kaksoisaskel eteen ja taakse
- asento aseen kanssa
- pistot yläsisä-, yläulko- ja alaulkolinjaan

Seuraavan 16 tunnin aikana:
- pisto syöksyn tai askeleen kanssa
- väistöt kaikkiin kolmeen linjaan
- jälkipistot (ripostit)
- väistöt jälkipistoja vastaan
- pyydystys- ja heittopisto (itse asiassa liuku- ja yhden käden pisto)
- pisto, vastapisto, vastapisto
- valepistot ja väistöt niitä vastaan

Viimeisen 12 tunnin aikana:
- neljä valmistavaa harjoitusta vapaamiekkailuun
- vapaamiekkailu
- erikoistilanteita (lyhennetty ote, ratsumiestä vastaan, pistot alaspäin)

Eli 18 tuntia koulumiekkailua, 12 tuntia vapaamiekkailua ja sovellettuja harjoituksia.

Voi tuntua vähän liioitellulta käyttää näihin aiheisiin noin paljon aikaa. Opetus ei kuitenkaan perustunut osastoittain harjoitteluun komentojen mukaan (mitä ihmiset varmaan kuvittelevat, kun kuulevat sanan "preussilainen") vaan siihen, että kouluttaja antoi lähtökohtaisesti yksityisopetusta n. 15 koulutettavalleen. Käytännössä siis varsinaista treeniaikaa saattoi olla pahimmassa tapauksessa vain pieni osa oppitunneista, joita oli muutenkin vain kerran viikossa. Toki kouluttajan kuului pitää huoli, että muut eivät vain seisoskele vaan kertaavat aiempien tuntien sisältöä tai pistävät ilmaan tms. Lisäksi ohjelmaan kuului myös 18 tuntia lyömämiekkailua ja 24 tuntia pistomiekkailua, joiden sisällön voi ainakin jossain määrin ajatella tukevan myös pistinmiekkailun harjoittelua.

Ja tämä oli siis sotakouluja varten, varusmiesten koulutusohjelma oli esillä aiemmin. :)