Unkarissa ei asetella.
Ulkomaisten kauppaketjujen, kuten Sparin, Tescon, Lidlin ja Auchanin, kulta-ajat ovat viimeistään nyt ohi Unkarissa.
Pääministeri Viktor Orbánin hallitus kiristää roimasti isojen kauppaketjujen verotusta ja samanaikaisesti yrittää pakottaa ne lain voimalla tuottamaan voittoa. Maaliskuussa astuu voimaan myös laki, joka kieltää yli 200 neliön myymälöitä aukiolon sunnuntaisin.
Vaikka muutokset koskevat koko vähittäiskauppaa, ne rokottavat erityisesti ulkomaalaisomisteista kauppaa. Unkarissa toimii seitsemän ulkomaista ketjua, ja niillä on vahva ote päivittäistavaramarkkinoilla.
Planet Retail -konsulttitoimiston mukaan Unkarin päivittäistavarakaupan kymmenen kärjessä -listalla seitsemän on ulkomaalaisomituksessa. Isoin ketju on Tesco, jolla on yli 200 myymälää, ja se on alansa suurimpia työnantajia. Isoissa kaupungeissa jotkut Tescon myymälät ovat auki 24 tuntia vuorokaudessa.
Nyt monet ovat sitä mieltä, että Orbánin hallinto yrittää savustaa ulkomaiset ketjut maasta raivatakseen tilaa kovassa kilpailussa alakynteen jääneille unkarilaisille yrityksille.
Isoin päänsärky on elintarvikekauppaa koskeva erityisvero, jota kutsutaan joskus ruuan tarkastusmaksuksi – ja varsinkin kansan parissa Tesco- tai ruokaveroksi. Samantyyppisiä erityisveroja on Unkarissa säädetty myös muun muassa pankeille ja telepalveluja tuottaville yrityksille.
Kiistanalainen ruokavero on tähän asti ollut 0,1 prosenttia. Sitä ovat maksaneet porrastetusti isot supermarketit elintarvikemyynnistään. Nyt vero nousee maksimissaan peräti 6 prosenttiin.
”Me olemme varmoja, että kauppa siirtää veron – ellei nyt kokonaan niin ainakin osittain – hintoihin. Kohta köyhimmillä ei ole muuta syötävää kuin omat kynnet”, sanoo budapestilaisnainen, joka tekee vapaaehtoistyötä asunnottomien ja köyhien parissa.
Ruokavero ei iske samalla voimalla unkarilaisiin kauppaketjuihin, sillä iso osa niistä toimii franchise-periaatteella. Tällöin yksittäisten kauppojen liikevaihto jää pieneksi eikä veroa tarvitse maksaa. Unkarilaisia supermarketketjuja ovat esimerkiksi CBA ja Coop.
Ulkomaiset ketjut laskevat verotuksensa kiristyvän jopa monikymmenkertaiseksi. Esimerkiksi saksalainen Lidl arvioi, että tänä vuonna sen verot nousevat 3 miljardiin forinttiin viime vuoden 151 miljoonan forintin sijasta. Itävaltalainen Spar on kertonut puolittavansa Unkariin suunnittelemansa investoinnit.
Unkarilaiset maksavat työtuloistaan vain 16 prosentin tasaveron, mutta arvonlisävero on EU:n korkein, peräti 27 prosenttia; perusruokaan sovelletaan kuitenkin 18 prosentin alennettua arvonlisäveroa.
Myös kauppojen sunnuntain aukiolosta loppumisen on tulkittu olevan viesti ulkomaisille ketjuille. Sunnuntaimyyntiä voivat harjoittaa maaliskuun alusta lähtien vain alle 200 neliön myymälät omien perheenjäsenten voimin.
Unkarin hallituksen nettisivulla sunnuntain aukiolojen kieltoa perustellaan kristillisillä perhearvoilla. Hallitus haluaa varmistaa, ettei shoppailu lyhennä perheiden yhdessä viettämää aikaa.
Luvassa on muitakin vähittäiskauppaa koskevia veroja, esimerkiksi niin sanottu saippuavero, joka nostaa tuntuvasti muun muassa pesuaineiden ja erilaisten kosmetiikkatuotteiden hintoja.
Kauppa ja alan työntekijäjärjestöt ovat laskeneet, että sunnuntain aukiolosta luopuminen ja veronkorotukset saattavat viedä alalta jopa 30 000 työpaikkaa.
Unkarin parlamentti ehti hyväksyä ennen vuodenvaihdetta myös lain, jonka mukaan vähittäiskaupan ketjujen, jolla on yli 164 miljoonan euron vuotuinen liikevaihto, olisi tuotettava voittoa. Jo kaksi perättäistä vuotta tappiollista toimintaa veisi niiltä toimiluvan. Laki on tarkoitus saada voimaan vuoden 2018 alusta.
Presidentti János Áder palautti lain uudelleen käsiteltäväksi epäillen sen sotivan EU:n lainsäädäntöä vastaan.
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaa ... 7d515c-500" onclick="window.open(this.href);return false;
Tuo valtio on kyllä pahasti sekaisin. Unkari on varoittava esimerkki siitä, mitä vähämieliset voivat saada aikaan vallankahvassa.