Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti. :)

Haku löysi 10 tulosta

Point
helmi 18, 2016, 14.29
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Pienkaupat vs. kauppaketjut
Vastaukset: 176
Luettu: 13979

Pienkaupat vs. kauppaketjut

Halpuutetaan, reiluutetaaan. parhautetaan, kusetetaan..


http://www.kauppalehti.fi/#/uutiset/sto ... n/M7HhnqMi" onclick="window.open(this.href);return false;
Stockmannin vastaisku: "parhuuttaminen"

Ruoan hintakilpailu on syönyt Stockmann Herkun markkinaosuutta. Asiakkaita houkutellaan takaisin uudella kampanjalla.

Stockmann kertoo kasvattaneensa markkinaosuuttaan Suomessa niin muodin, kosmetiikan kuin kodin tuotteiden kaupassa. Ruokakaupassa Stockmann Herkku on menettänyt asiakkaitaan.

"Siinä kuluttajasegmentissä, missä hinta on tärkein, kuluttaja on pohtinut muita vaihtoehtoja. Asiakasmäärä on pudonnut kaikissa Stockmann Herkuissa, Lidl on vienyt osuuksia kaikilta päivittäistavarakauppialta, he ovat tehneet hyvää työtä", sanoo Stockmann Retail- eli tavarataloryhmän johtaja Jouko Pitkänen.

"Me iskemme arkiruoan tekemiseen. Meille tulee uusi kampanjaformaatti, jolla tuomme arkiruokaa tarjolle. Me emme lähde halpuuttamaan, eli hinnalla kilpailemaan, vaan parhuutamme asiakkaiden arkea."

Hintakilpailu on iskenyt Herkun markkinaosuuksiin Pitkäsen mukaan vain Suomessa. Baltiassa Herkut ovat pärjänneet kilpailussa hyvin.
Point
helmi 18, 2016, 11.37
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Pienkaupat vs. kauppaketjut
Vastaukset: 176
Luettu: 13979

Pienkaupat vs. kauppaketjut

Mika kirjoitti: Tuollainen arkikosmetiikka taitaa olla päivittäistavaraa, jos terminologiasta puhumme, vai kuinka?

No, sama se, mutta kyllä duopolilla on aika vahva ote kosmetiikastakin. Ne osastot ovat kummassakin marketissa isoja ja yleensä heti sisääntuloväylällä (ainakin sillä toisella).

Tietysti Suomessa markkinat ovat pienet, kuljetuskustannukset tänne ja täällä ovat suuremmat kuin vaikka Keski-Euroopan sisällä, ja täällä perukoilla ostajat ovat pitkien matkojen päässä toisistaan. Jossakin Helsingissä tai Tampereella tuollainen ketju voisi menestyä. Ehkä.
No, tämän suhteen voisi puhua myös kuluttajatottumuksista. Tuo Dim-liike on samankaltainen kuin se Sokosten yhteyksissä olevat Emotion ketjut. Myyvät shampoota, saippuuaa, dödöjä, vitamiineja, "halpis meikkejä", vitamiineja ja esim reseptivapaita lääkkeitä. Jälkimmäisten myynti on Suomessa säädeltyä. Vitamiinit ja vastaavat ovat kyllä saaneet omat myyntikanavansa ja nämä haetaan ehkä erikseen toisesta kaupasta vaikka nykyään niitä rainbow vitamiineja. Ns. päivittäiskosmettiikka Axet ja tummelit napataan usein matkaan muun ostoksen yhteydessä. Tämä Emotion ketju taitaa olla lähimpänä tuota idea ja nämä taitavat toimia pääosin jonkun muun liikkeen yhteydessä.( https://www.sokos.fi/fi/sokos/myymalat/emotion/" onclick="window.open(this.href);return false; ). Välttämättä yksistään arkikosmetiikan myynnillä ei maksettaisi liikepaikan vuokria.

En usko, että Suomessa olisi markkinoita ainakaan vielä täysin itsenäiselle päivittäiskosmetiikkaa myyvälle ketjulle. Korkeitaan mainitsemaasi Helsiinkiin ja Tampereelle. Tietenkin shop in shop periaatteella se voisi tulla joidenkin kauppiasvetoisten kauppojen yhteyteen. Mutta kuluttajatottumusten lisäksi tietenkin vaikuttavat tämä vähäisen väestön hajannaisuus ja ne pitkät välimatkat.
Point
helmi 18, 2016, 11.08
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Pienkaupat vs. kauppaketjut
Vastaukset: 176
Luettu: 13979

Pienkaupat vs. kauppaketjut

Mika kirjoitti: Duopoli ei tietenkään ole ainoa syy, mutta uskon sen olevan yksi syy.

Suomi ei edelleenkään innosta saksalaisia kauppajättejä[/linkki]

No, Jutussa mainitun kosmetiikan suhteen Suomen markkinoilla ei ole aivan samanlainen vahva duopoli kuin päivittäistavaransa. Ns selektiivistä päivittäiskosmetiikkaa myydää aika paljon myös ns halpakaupoissa Tokmanit ja vastaavat. S-ryhmällä on oma siihen keskittyvät Emotion ketjunsa, mutta ne toimivat lähinnä Sokosten shop in shop periaatteella. Itsenäiset kaupat on monesta paikasta lopetettu kannattamattomina. Kansa ostaa Tummelinsa Tokmanilta ja/tai hypermarkettien osastoilla. Ei markkinoiden koko riittää noin erikoistuneeseen tuoteryhmään..
Point
tammi 8, 2015, 13.03
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Pienkaupat vs. kauppaketjut
Vastaukset: 176
Luettu: 13979

Pienkaupat vs. kauppaketjut

Mika kirjoitti: Unkarissa ei asetella. :D

Kopioin taas kokonaan (koska SK).
Ulkomaisten kauppaketjujen, kuten Sparin, Tescon, Lidlin ja Auchanin, kulta-ajat ovat viimeistään nyt ohi Unkarissa.

Pääministeri Viktor Orbánin hallitus kiristää roimasti isojen kauppaketjujen verotusta ja samanaikaisesti yrittää pakottaa ne lain voimalla tuottamaan voittoa. Maaliskuussa astuu voimaan myös laki, joka kieltää yli 200 neliön myymälöitä aukiolon sunnuntaisin.

Vaikka muutokset koskevat koko vähittäiskauppaa, ne rokottavat erityisesti ulkomaalaisomisteista kauppaa. Unkarissa toimii seitsemän ulkomaista ketjua, ja niillä on vahva ote päivittäistavaramarkkinoilla.

Planet Retail -konsulttitoimiston mukaan Unkarin päivittäistavarakaupan kymmenen kärjessä -listalla seitsemän on ulkomaalaisomituksessa. Isoin ketju on Tesco, jolla on yli 200 myymälää, ja se on alansa suurimpia työnantajia. Isoissa kaupungeissa jotkut Tescon myymälät ovat auki 24 tuntia vuorokaudessa.

Nyt monet ovat sitä mieltä, että Orbánin hallinto yrittää savustaa ulkomaiset ketjut maasta raivatakseen tilaa kovassa kilpailussa alakynteen jääneille unkarilaisille yrityksille.



Isoin päänsärky on elintarvikekauppaa koskeva erityisvero, jota kutsutaan joskus ruuan tarkastusmaksuksi – ja varsinkin kansan parissa Tesco- tai ruokaveroksi. Samantyyppisiä erityisveroja on Unkarissa säädetty myös muun muassa pankeille ja telepalveluja tuottaville yrityksille.

Kiistanalainen ruokavero on tähän asti ollut 0,1 prosenttia. Sitä ovat maksaneet porrastetusti isot supermarketit elintarvikemyynnistään. Nyt vero nousee maksimissaan peräti 6 prosenttiin.

”Me olemme varmoja, että kauppa siirtää veron – ellei nyt kokonaan niin ainakin osittain – hintoihin. Kohta köyhimmillä ei ole muuta syötävää kuin omat kynnet”, sanoo budapestilaisnainen, joka tekee vapaaehtoistyötä asunnottomien ja köyhien parissa.

Ruokavero ei iske samalla voimalla unkarilaisiin kauppaketjuihin, sillä iso osa niistä toimii franchise-periaatteella. Tällöin yksittäisten kauppojen liikevaihto jää pieneksi eikä veroa tarvitse maksaa. Unkarilaisia supermarketketjuja ovat esimerkiksi CBA ja Coop.

Ulkomaiset ketjut laskevat verotuksensa kiristyvän jopa monikymmenkertaiseksi. Esimerkiksi saksalainen Lidl arvioi, että tänä vuonna sen verot nousevat 3 miljardiin forinttiin viime vuoden 151 miljoonan forintin sijasta. Itävaltalainen Spar on kertonut puolittavansa Unkariin suunnittelemansa investoinnit.

Unkarilaiset maksavat työtuloistaan vain 16 prosentin tasaveron, mutta arvonlisävero on EU:n korkein, peräti 27 prosenttia; perusruokaan sovelletaan kuitenkin 18 prosentin alennettua arvonlisäveroa.



Myös kauppojen sunnuntain aukiolosta loppumisen on tulkittu olevan viesti ulkomaisille ketjuille. Sunnuntaimyyntiä voivat harjoittaa maaliskuun alusta lähtien vain alle 200 neliön myymälät omien perheenjäsenten voimin.

Unkarin hallituksen nettisivulla sunnuntain aukiolojen kieltoa perustellaan kristillisillä perhearvoilla. Hallitus haluaa varmistaa, ettei shoppailu lyhennä perheiden yhdessä viettämää aikaa.

Luvassa on muitakin vähittäiskauppaa koskevia veroja, esimerkiksi niin sanottu saippuavero, joka nostaa tuntuvasti muun muassa pesuaineiden ja erilaisten kosmetiikkatuotteiden hintoja.

Kauppa ja alan työntekijäjärjestöt ovat laskeneet, että sunnuntain aukiolosta luopuminen ja veronkorotukset saattavat viedä alalta jopa 30 000 työpaikkaa.



Unkarin parlamentti ehti hyväksyä ennen vuodenvaihdetta myös lain, jonka mukaan vähittäiskaupan ketjujen, jolla on yli 164 miljoonan euron vuotuinen liikevaihto, olisi tuotettava voittoa. Jo kaksi perättäistä vuotta tappiollista toimintaa veisi niiltä toimiluvan. Laki on tarkoitus saada voimaan vuoden 2018 alusta.

Presidentti János Áder palautti lain uudelleen käsiteltäväksi epäillen sen sotivan EU:n lainsäädäntöä vastaan.

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaa ... 7d515c-500" onclick="window.open(this.href);return false;
Tuo valtio on kyllä pahasti sekaisin. Unkari on varoittava esimerkki siitä, mitä vähämieliset voivat saada aikaan vallankahvassa.
Tavallaan en ihmettele yhtään tuota vetoa. Unkarin vapauduttua suunnitelmatalouden ikeestä, niin ei mennyt kovin kauan aikaakaa, kun ulkomaalaiset ketjut toivat osaamisensa markkinoille ja käytännössä valtasivat sen. Nyt kun unkarilaiset ovat vähän oppineet ymmärtämään markkinatalouden toimintaa niin he huomaavat, ettei heillä olisi resursseja alkaa vallata markkinoita takaisin. Eräänlaista sääntelyä jolla pyritään suojelemaan jotenkin kotimarkkinoita tai antamaan sille edes jonkinmoisen mahdollisuuden.

Tietenkin, kun tämän yhdistää vielä tietynlaiseen natiolistiseen ajatteluun mikä Unkarissa on käsittääkseni valloillaan, niin yhtymät kansallissosialismiin ovat aika suuret. :)
Point
syys 2, 2014, 16.17
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Pienkaupat vs. kauppaketjut
Vastaukset: 176
Luettu: 13979

Re: Pienkaupat vs. kauppaketjut

Ns. Hyllypaikat tahi markkinointirahat ovat ns. Maantapa vk-kaupassa. Jokaisella hyllypaikalla on hintansa, jonka tuottajan on maksettava kaupalle/ketjulle saadakseen tuotteen myyntiin. Hyllypaikat ovat usein erihintaisia. Päädyt kalliimpia jne. Joissakin tapauksessa tuottajaa/tavarantoimittajaa vieläpä velvoitetaan täyttymään nämä hyllyt.

No, tähän hyllytykseen on joiltakin osilta tulossa muutosta, kun olikos se s-ryhmä, joka luopui tästä panimotuotteiden osalta. Seuraus... Koffilta ainakin taidettiin irtisanoa "markkinointihenkilökuntaa"
Point
syys 2, 2014, 16.04
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Pienkaupat vs. kauppaketjut
Vastaukset: 176
Luettu: 13979

Re: Pienkaupat vs. kauppaketjut

Suomessa ketjutoiminta on oikeasti vielä vähän puuhastelua. Tietenkin ostoprosessit on saatu kilpailettua ja tuottajilta saatu kiristettyä "hyllyrahaa" aika kivasti, jotka tuottajat sitten kiltisti maksavat, kun muuta vaihtoehtoja ei oikeastaan muuten olisi saada tuotteita tehokkaaseen jakeluun. Muuten kuitenkin palvelu yms prosesseissa on kotoisilla s- ja k-ketjuilla oppimista vaikka Lidlita tai muilta ulkomaalaisilta ketjuilta. En ole esim nähnyt kertaakaan Lidlissa kenenkään hyllyttävän tavaroita heittämällä ensin tavarat ostoskärryihin ja sieltä sitten hyllyihin. Ihan vaan pienenä esimerkkinä...

Jotenkin pelkään pahoin, että s-ryhmä tai ainakaan k-ryhmä, joka on kauppias vetoinen, ei pääse sille tasolle palveluidensa kehittämisessä.... Pakasteet kyllä laitetaan pieneen bussiin ja Putin juustoja myydään halvennuksella, mutta jotenkin kaikki muu tehdä näihin oikeasti isoihin ketjuihin verrattuna vähän sinne päin...
Point
elo 28, 2014, 18.13
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Pienkaupat vs. kauppaketjut
Vastaukset: 176
Luettu: 13979

Re: Pienkaupat vs. kauppaketjut

Juu... Kyllä sitä on Liiteri pikku hiljaa tullut pääkaupaksi. Tiettyjä kastikkeita tms mausteita hakee kyllä muusta kaupasta, mutta pääosin natsi-Siwan hinta laatu suhde voittaa.
Point
touko 3, 2014, 17.59
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Pienkaupat vs. kauppaketjut
Vastaukset: 176
Luettu: 13979

Re: Pienkaupat vs. kauppaketjut

Jussi Häkkinen kirjoitti:
AlexMachine kirjoitti:
L.K. kirjoitti: Tuon sijaan soisin edelleen ne viinit ainakin ihan jokaiseen ruokakauppaan..
Iso peukku tälle, mutta kaksinaismoralismin ja holhouksen kodissa Suomessa tuskin tulee tapahtumaan pian.
Epäilen, että tästä valitettavasti seuraisi hintojen nousu ja valikoiman kaventuminen, johtuen ihan siitä, että Alko on maailman suurin viininostaja (ja kykenee aikamoiseen hintakilpaan vs. esim. Ranska samojen viinien suhteen keskihintaluokasta (15-20€) ja ylemmäs.

Toimiva kilpailu vaatii riittävän kysynnän. A-kauppa hoitaa viinipuolen hyvin, niin paljon kuin ruokakauppasaatavuus helpottaisikin (tai ei se helpottaisi, kodistani on tasan yhtä kaukana Alkot kuin ruokakaupat, samoin työpaikalta. Molempiin jaksaisi Räty heittää kiven).

Niin.. Suomi on markkina-alueena sen verran pieni, että A-kaupan monopolin ansiosta sen ostovolyymit tekevät varsinkin ns. Paremmista viineistä kansainvälisestikin kilpailukykyisiä hinnallaan. Kaiken lisäksi koska A-liikkeellä ei ole ollut kilpailua sen ei ole tarvinnut keskittyä juuri ollenkaan mihinkään kannattavuus kikkailuihin, niin se on saanut hiottua valikoimansa ja palveluprosessinsa lähes täydellisiksi.

Alkoholiveron osuus viinipulloa kohti on kuitenkin lähes olematon sen hinnassa. Suomen markkinoilla ei olen kuitenkin kovin palkoa ns. Pöytäviinejä tarjolla. Toisin sanoen viinin ystävä ei hyötyisi välttämättä juuri ollenkaan, vaikkakin hyvällä onnella voisi saada viereistä hyllystä sen "kastikeviinin". Eikä välttämättä hyötyisi väkevien (lue viskien/konjakkien) ystäväkään.

Tilanne muuttuisi jos alkoholilainsäädäntöä muutettaisiin, niin että alkoholijuomien nettikauppa tulisi mahdolliseksi. Hinnat eivät välttämättä laskisi, mutta valikoima kasvaisi. Tämä vaatisi kuitenkin vielä kehitystä suomalaiselta nettikaupalta ja kuljetusyrityksiin joustavampia ja palvelualttiimpia yrityksiä kuin kusipäinen Itella (jota pidän yhtä verkkokaupan suosion esteenä).

Hyvä alku olisi kuitenkin monopolin purkamiselle se, että oluiden keinotekoinen 4,7 % raja purettaisiin, jolloin hyvinvarustelluissa vk-kaupoista olisi mahdollista saada laajempaa valikoimaa oluita... Vaarana on tietenkin, että junttikansa alkaisi hakea sitä "laivakaljaa" jota ei tarvi juoda niin montaa Prismasta, mutta toisaalta jos alkoholiverotus pysyy samana, niin tällä ei välttämättä olisi suurta merkitystäz
Point
marras 26, 2012, 10.18
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Pienkaupat vs. kauppaketjut
Vastaukset: 176
Luettu: 13979

Pienkaupat vs. kauppaketjut

bodyguard kirjoitti: Tietääkö joku joitain maita joissa toimii vaikka joku 4-5 suurta ketjua laajasti? Näin ei ole edes täällä 40 miljoonan asukkaan Puolassa. Uskoisin että tuo ero muiden maiden osalta tulee siitä että yksittäisillä kaupoilla ja muutaman kaupan "ketjuilla" on vielä Suomeen verrattuna suuri osuus myynnistä.

Kuten sanoin tuossa viestissäni niin jo nyt Suomessa on suuria kauppoja aivan tolkuton määrä asukaslukuun nähden, en näe yksinkertaisesti hirveästi syitä sille miksi jonkun suuren ketjun kannattaisi edes yrittää Suomeen tai että mihin Suomessa edes tarvittaisiin lisää marketteja. Enkä usko että suurten ulkomaalaisten ketjujen rantautuminen Suomeen nyt hirveästi parantaisi niitä suomalaisten pientuottajienkaan asemaa. Ehkä parempi olisi kuitenkin kannustaa yrittäjyyteen kuin haikailla Suomeen lisää suurketjuja.

Ei kyllä tule mieleen. Eikä edes mistään muualtakaan toimialalta, jossa markkinat olisivat jaettu melkotasan 4-5 suurehkon toimijan kanssa. Tuntuu, että aina kaksi isointa toimijaa vievät 2/3 tai enemmän markkinoista ja lopuille jää jämät jaettavaksi (esim Kännykkämarkkinat)
Point
marras 26, 2012, 09.43
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Pienkaupat vs. kauppaketjut
Vastaukset: 176
Luettu: 13979

Pienkaupat vs. kauppaketjut

Mika kirjoitti:
AlexMachine kirjoitti: Taas kerran sitä toivoisi että kaupan alalle saataisiin oikeaa kilpailua, ison Eurooppalaisen, tai Amerikkalaisen ketjun toimesta.
Niin toivoisi. Olen saanut sen käsityksen, että S- ja K-ryhmällä on maamme niin tiukasti hanskassa, ettei tänne ole mielekästä edes yrittää tunkeutua. Mitään faktatietoa tämä ei kuitenkaan ole.

täältä

http://www.kilpailuvirasto.fi/tiedostot ... kauppa.pdf" onclick="window.open(this.href);return false;

Sivuilta 19

3.4 Päivittäistavarakaupan kilpailu ja ruoan hinta
Vähittäiskaupan keskittyminen on herättänyt Euroopan laajuisesti huolta tämän keskittymiskehityksen
vaikutuksista yritysten väliseen kilpailuun. Ruoan hinnan nopean nousun myötä huomiota on kiinnitetty
etenkin päivittäistavarakaupan kilpailuolosuhteisiin. Täydellisen kilpailun ja monopoliratkaisun välimaastossa
kilpailun ja markkinarakenteen välillä ei ole mitään yksinkertaista syy-yhteyttä. Ongelma liittyy siihen,
että sama rakenne voi tuottaa hyvinkin erilaisia tuloksia riippuen toimijoiden strategioista. Yleisesti ottaen
voidaan kuitenkin ajatella, että toimijoiden lukumäärän väheneminen ja markkinoiden keskittyminen
johtaa eräänlaiseen kilpailun ”pehmenemiseen”, mikä ei kuitenkaan tarkoita, että yritykset millään tasolla
sopisivat kilpailun rajoittamisesta. Kartelloitumisen tai kolluusion todennäköisyyden on todettu kasvavan
toimijoiden lukumäärän vähetessä51. Kilpailun pehmeneminen johtaa hintatason nousuun ja yritysten voitokkuuden
paranemiseen.
Euroopan keskuspankki pyrki syksyllä 2011 arvioimaan kaupan rakenteen, kannattavuuden, kilpailun ja
hintatason välistä yhteyttä. EKP totesi suuren haasteen liittyvän kilpailua määrittäviin indikaattoreihin
mutta päätyi käyttämään markkinoiden rakennetta ja yritysten voitokkuutta ilmentämään markkinoilla
käytävää kilpailua.52
Alustavassa vertaillussaan kaupan keskittymisasteesta EKP totesi Suomen ja Slovenian olevan keskittymisasteessa
omassa luokassaan, sillä kummassakin maassa kolmen suurimman päivittäistavarakaupan yrityksen
(ryhmän) yhteenlaskettu markkinaosuus oli yli 75 %, kun euromaiden keskiarvo oli vain noin 44,2 %.
Markkinaosuudet eivät itsessään kerro kaikkea kilpailun puutteesta, vaan rakennetta on arvioitava myös
markkinoille tulon esteiden näkökulmasta. Kannattavuutta on yllä kappaleessa 3.3.1 mitattu henkilöstökuluihin
suhteutetun jalostusarvon sekä myyntikatteen avulla. Arvioidessaan vähittäiskaupan kannattavuutta
EKP pyrki käyttämään hinta-kustannusmarginaaleja.
Päivittäistavarakauppa ei ole kannattavin vähittäiskaupan muoto. Kaupan portaan hinta-kustannusmarginaali
oli euroalueella keskimäärin 6,1 %. Tukkukaupassa se oli 5,5 % ja vähittäiskaupassa keskimäärin 7,6 %.
Elintarvikekaupassa marginaalin suuruudeksi oli saatu 4,3 % ja muissa kuin elintarvikkeissa jopa 9,5 %.
Kannattavuuden hajonta oli suurta maiden välillä. EKP:n tulosten mukaan elintarvikekauppa oli kannattavinta
Kreikassa (8,6 %) ja vähiten kannattavaa Slovakiassa (1,8 %). Kun otettiin huomioon, että kaupan
portaalla toimii paljon itsensä työllistäviä yrittäjiä ja korjattiin tuloksia ottamalla huomioon yrittäjän työpanos
ja -palkkatulo, elintarvikekauppa oli kannattavinta korkean keskittymisasteen Sloveniassa (6,5 %) ja matalin
Italiassa (1,2 %). Nämä tulokset eivät ole ristiriidassa ETLA:n vuonna 2010 tekemän tutkimuksen kanssa,
jonka mukaan kaupan kannattavuus Suomessa ei oleellisesti poikkea euromaiden tasosta. Toisaalta EKP:n
raportti paljasti, että kirjojen vähittäiskauppa on Suomessa euroalueen kannattavinta (7,3 %), mikäli tuloksissa
otetaan huomion yrittäjän työpanos ja -palkkatulo.53