Kylläpä parissa vuodessa ehtii tapahtua. Viime päivityksen jälkeen hankittiin paremman puoliskon kanssa omakotitalo, saatiin toinen lapsi ja mentiin kihloihin. Näin ne statukset muuttuu. On tää elämä vaan mahtavaa aikaa. 8-)

bodyguard kirjoitti: Tuosta lapsiasiasta olen samaa mieltä kuin Mika. Olen melko läheltä nähnyt muutamia kuvatunkaltaisia naisia ja se että saa lapsen ei sitä menoa muuta mihinkään. Ehkä sen pitäisi olla niin kuitenkin että sitten kun on tarpeeksi aikuinen niin hankkii sen lapsen.

Sama täällä. Jos on ongelmia ennen lapsen saamista niin lapsen saaminen todennäköisesti vain pahentaa asioita. Tulee hormoneista johtuvia mielialavaihdoksia ja synnytysmasennusta, siihen päälle vielä univajetta ja itkevää vauvaa niin pääkoppa on entistä enemmän sekaisin.

luupää kirjoitti:

Jarppa kirjoitti: Oma parisuhdestatus on seurusteleva, muutin edellistä vastausta. Yhteinen lapsikin jo syntyi.

Ei perheen perustaminen ole vielä mikään syy alkaa sinuttelemaan parisuhteessa.

Oikeastaan mun pitäisi vastata myös että olen naimisissa, mutta avioero astunee voimaan tän kuun aikana exän kanssa, joten tyydyin vastaamaan seurusteleva. Nyt ei edes tartte pelätä kosintaa, koska jo naimisissa olevana en vielä saa mennä naimisiin.

Oma parisuhdestatus on seurusteleva, muutin edellistä vastausta. Yhteinen lapsikin jo syntyi.

Jussi Häkkinen kirjoitti: 2-3 viikkotreeniä on OK, mutta suurempi määrä (etenkin jos toinen ei saa edes palkkaa ohjaamisestaan) kertoo selvästi elämän tärkeysjärjestyksen ja sen, että henkilö on ehkä, hmm, hieman arjesta ja todellisuudesta irrallaan. Mitä vanhemmaksi elää, sen enemmän tuo irrallaanolo häiritsee - sukupuolesta riippumatta.

Noilla kriteereillä normaali kilpaileva kamppailija on hieman arjesta ja todellisuudesta irrallaan, joten pakko olla ihan eri mieltä tuosta.

Omalla kohdalla treenihistoriaan mahtuu useita kovemman harjoittelun jaksoja, joissa lajitreenejä on ollut 5-6 kertaa viikossa muiden treenien lisäksi, eikä ne ole parisuhteita älyttömästi häirinneet. Käytännössä 5 treeniin pääsee kun treenaa parina aamuna viikossa ja loput iltaisin/viikonloppuna, ja parisuhde ilman lapsia ei silloin ainakaan ole mitenkään huonoissa kantimissa. Toisaalta nyt, kolmen lapsen isänä aika ei enää riitä tuohon, koska lapsille pitää myös antaa aikaa. Tällä hetkellä 2-3 kertaa viikossa olisikin jo aika luksusta.

Ammattilaistasolla, kun treenejä on yli 10 kertaa viikossa, alkaa olemaan jo suurempaa vaikutusta parisuhteeseen, jos töissä vielä pitäisi käydä niiden päälle. Silloin aika ei kyllä riitä, mutta sellaiset ihmiset on aika harvassa.

bodyguard kirjoitti:

Lasse Candé kirjoitti: Tuli mieleen tätä lukiessani, kun kavereiden kanssa juteltiin viikonloppuna yleisestä tilanteesta missä "voitaisko olla vain kavereita?" Saavutettiin jonkin tasoinen yhteisymmärrys siitä että tuon sanominen on tyhmää... Puhuttiin wittuilusta, mutta tämä oli vain sellainen tarkoituksella valittu repäisevä termi. Pointti jotakuinkin siinä että miksei sanoisi vain "ei"?

Hahaa, kerrankin kysymys johon olen pateva vastaamaan. Nimittain kutakuinkin kaikki maailman naiset haluavat olla mun kanssa vaan kavereita, tai ainakin ne jotka ei vihaa

Eihan tuon kuuleminen toki kivaa ole. Se kun kaytannossa tarkoittaa sita etta "oot ihan mukava mutten pida sua viehattavana/kiinnostavana". Harva toki mitenkaan pahalla sanoo mutta tietysti voisi vahan miettia aina miten asian esittaa

Eihän se nyt tuota välttämättä tarkoita, kun siinä tyttö jättää niin sanotusti takaoven auki. Esimerkiksi likka ketä nyt tapailen totesi mulle aikanaan että "voitaisko olla vain kavereita", mutta tultuaan katumapäälle jokusta viikkoa myöhemmin, mä seurustelinkin jo uuden kanssa. Alotettiin silloin kuitenkin kirjottelemaan toisillemme, ja nyt 8,5 vuotta myöhemmin sitten uus yritys.

Ja onhan tämä kätevää kun voimme antaa toiselle hyviä vinkkejä avioeroa varten, kun molempien on läpikäytävä sama prosessi.

L.K. kirjoitti: Siis nyt olen aivan kuutamollla ja varmaan täysi dille, mutta missä vaiheessa Jarppa olet eronnut?Siis rouvasta kenen kanssa jälkikasvuakin..?

Mennyt kyllä ihan ohi, josko nyt täällä siitä olet mitään sen kummemmin maininnutkaan?

En oo hirveesti jaksanut asiasta kommentoida, vielä on virallinen osuus hoitamatta ja osingot tekemättä, mut onhan siitä jo puolisen vuotta. Nyt pari kuukautta ollut sutinaa uuden kanssa, jota tapailin itse asiassa aikana jolloin en vielä tuntenut tätä tulevaa ex-vaimoani (ihana termi). Päivän opetus on ainakin että ei kannata polttaa vanhoja siltoja, niistä voi olla hyötyä vuosienkin päästä, ja näköjään vaikka molemmat olisi ehtineet naimisiin siinä välissä. (Edit: jottei tule väärinkäsitystä, niin hän siis sattui eroamaan samoihin aikoihin ja tämä juttu alkoi vasta erojen jälkeen)

Ile71 kirjoitti:

halmehe kirjoitti: Tosta iskurepliikistä... melko sama mitä sitä suustaan päästää ellei nyt aivan tajuttomiks juttuja vedä.

- Hei tuu tänne, mä oon tissifriikki!

Yllättävän totta, vaikka hieman kärjistetysti ilmaistu.

Naisethan heittää keskenään huomattavasti härskimpää juttua miehistä kuin mitä miehet ikipäivänä keskustelevat naisista. Munan koko ja muoto , käyttökyky, esileikin ja koko touhun pituus, fetissit ja seksilelut on melkein arkipäivän keskustelua nuorille naisille illanvietossa. Äijät sen sijaan pelästyy jo ajatusta että oman naisen kuppikoko sanottaisiin kaveriporukassa, puhumattakaan että uskaltaisiin tunnustaa että nainen on hommannut termospullon.

Viimeksi multa on kysytty mm. "No Jari, oletkos sinä enemmän tissi vai per$emiehiä?". En vastannut että oon tissifriikki, mutta tyttö ei takuulla olisi sellaistakaan vastausta pelästynyt.

halmehe kirjoitti: Voi viddu Kuis pitkiä parisuhteita tääl oikein on kommentoijilla.

Kolmen eri likan kanssa seurustelua kesti 3 kuukautta (teininä), 3 vuotta ja 8 vuotta (ehdimpä naimisiin ja pari lastakin tuli), ja vajaaseen vuoden sinkkuaikaan muutama hoitosuhde, pisin ehkä pari kuukautta. Nyt on sitten taas tapailua uuden jutun kanssa meneillään.

bodyguard kirjoitti: Eras kaveri tokasi hyvin Facebookissa, sinkkumiehella ja parisuhteella olevalla on yhteista se etta kumpikin kuvittelee toisen harrastavan useammin seksia.

Olen ainakin omalla kohdalla huomannut, että eniten seksiä saa parisuhteen alkutaipaleella tai seksisuhteessa. Ihan sinkkuna saanti on huomattavan ailahtelevaa, mutta ei ainakaan mulla säännöllistä ja siten vähäisempää. Aika kehno suhde saisi olla että saisi vähemmän kuin sinkkuna, tai sitten törkeen tehokas vonkaaja (tunnen kyllä parikin sellaista).

Jussi Häkkinen kirjoitti:

nassesetä kirjoitti:

Jussi Häkkinen kirjoitti: Joskus kannattaa miettiä seksiä vain kusivehkeiden nautinnollisena hieroskeluna.

Toimiiko tämä iskurepliikkinä?

Riippuu henkilöstä ja esitystavasta.

Tää on kyllä niin totta. Loppujen lopuksi iskurepliikkinä voi käyttää hyvinkin härskejä juttuja, kun kehonkieli, ilmeet ja ulkonäkö merkitsee kuitenkin enemmän kuin ne varsinaiset sanat. Varsinkin kun ympäristön takia sanat eivät välttämättä kuulu hirveän hyvin.

Virallisissa papereissa oon naimisissa, mutta käytännössä eronnut ja uudessa, en oikein itsekään tiedä missä, kaukosuhteessa. Sen verran on sovittu että muita ei panna tai homma jää välittömästi siihen, joten ei kai se ihan hoitosuhdekaan oo... On tää elämä vaan veikeetä aikaa.