Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti. :)

Haku löysi 5 tulosta

Shaolinsi
touko 29, 2020, 17.29
Keskustelualue: Sauna
Aihe: Kamppailulajit ja uskonnot
Vastaukset: 69
Luettu: 14227

Kamppailulajit ja uskonnot

Antti kirjoitti: touko 23, 2020, 20.27 Aiemmin heitin ilmaan kysymyksen kamppailuopissa nähtävitä uskonnollista vaikutteista. Onko Shaolin kungfussa jotain jäänteitä pyrkimyksestä saada itselleen maagisia tai muita voimia Vajrapāṇin/Nārāyaṇan palvonnan avulla?

Aiemmin mainittu Zuduanin pystyttämä kivipaasi ei lupaa lainkaan maagisia voimia Vajrapanilta. Kivipaasissa puhutaan käsittääkseni lähinnä siitä, kuinka fyysinen ruumis vahvistuu Vajrapanin palvonnalla. Olen lukenut kivipaasista ainoastaan käännöksiä englanniksi, joten voin olla väärässäkin.

Jos mennään ajassa taaksepäin, niin alun perin Vajrapania palvottiin, että häneltä saisi nimenomaan maagisia, ei fyysisiä, voimia. Vanhoilla loitsuilla ja rituaaleilla pyrittiin saavuttamaan Vajrapanin rajattomat ja jumalaiset voimat.

Käsittääkseni nykyisin Shaolin-munkeilla on käytännönläheinen suhtautumistapa Vajrapanin palvontaan. Monet hänen palvojistaan pyrkivät nimenomaan kasvattamaan fyysisiä voimiaan hänen palvonnallaan samalla, kun maagisten voimien kasvatus on alkanut painua historian hämärään. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että jotkut poikkeustapaukset edelleen toivovat saavuttavansa palvonnalla jonkinlaisia mystisiä voimia.

Meillä Wang-perheessä ei palvota Vajrapania, joten puhun lähinnä muista koulukunnista.
Shaolinsi
touko 23, 2020, 07.31
Keskustelualue: Sauna
Aihe: Kamppailulajit ja uskonnot
Vastaukset: 69
Luettu: 14227

Uskonto ja väkivalta / sotiminen

Minun piti kirjoittaa Vajrapanista hieman lisää, joten tässä tulee. Pahoittelen pitkää viestiä. Minun ei pitänyt myöskään olla tietokoneella pariin päivään, mutta sain tähän viestiin hyvän inspiraation eilisestä keskustelusta opettajani kanssa.  

Kuva
Kuva 1. Vajrapani

Vaikka buddhalaisuutta pidetään tavanomaisesti rauhanomaisena uskontona, moniin buddhalaisuuden haaroihin kuuluu useita sotaisia jumalolentoja/suojelupyhimyksiä/valaistumisolentoja. Shaolin-temppelin kannalta tärkein näistä on Vajrapani (Jīngāngshǒu Púsà  金剛手菩薩).

Kuva 
Kuva 2. Salamavaltikka

Vajrapani on buddhalainen valaistumisolento eli bodhisattva. Nimensä mukaisesti Vajrapani on vajran eli salamavaltikan kantaja. Vajra on buddhalaisuudessa ja hindulaisuudessa esiintyvä symbolinen esine, joka kuvastaa mm. maskuliinisuutta, ylivoimaa, ihmetekoja, perinteitä ja myötätuntoa. Esimerkiksi hindujumala Indra käytti salamavaltikkaa tuhotessaan Vritra-lohikäärmeen, mutta se on kokonaan toinen tarina. Voin kertoa siitä ehkä joskus myöhemmin toisessa ketjussa.

Vajrapania on palvottu vuosisatoja Kiinassa buddhalaisuuden suojelijana. Hän käyttää tiukkoja ja paljastavia vaatteita, jotka paljastavat hänen lihaksikkaan ylävartalonsa. Vajrapani yleensä kuvataan pitelemässä nimikkoasettaan, mutta etenkin Shaolin-temppelissä hänet nähdään pitelemässä gun-keppiä syistä, joihin palaan tarkemmin tämän viestin lopussa. Hänen fyysinen uhonsa on luultavasti yksi syy, miksi uskontoon kallistuvat kamppailulajien harrastajat vielä tänäkin päivänä pitävät häntä tärkeänä jumalhahmonaan.

Usein buddhalaisuuden suojelupyhimykset ovat saaneet paikkansa Buddhan suojelijoina, koska he tuntevat uskon viholliset omasta kokemuksestaan. Monet heistä olivat alun perin paholaisia, jotka Buddha sai käännytettyä kaidalle polulle. Paholaisen perinnöstä johtuen Vajrapani kuvataan usein taiteessa helvetin tuli pään ympärillä ja suuret torahampaat suussa. Esimerkki tällaisesta ulkomuodosta on tämän viestin ensimmäinen kuva.  

Kuva
Kuva 3. Vajrapani kuvattuna 1200-luvun kivitaulussa, joka löytyy edelleen Shaolin-temppelistä. 

Shaolin-temppelissä Vajrapania palvotaan nimenomaan buddhalaisuuden suojelijana. Häntä on palvottu siellä vähintään 1200-luvulta asti. Todisteena niistä ajoista Shaolin-temppelissä on vielä tänäkin päivänä nähtävissä vuosisatoja vanha kivipaasi, johon Vajrapani on kuvattu (kuva 3). Shaolin-temppelissä on tapana ajatella, että jos Buddha itse tarvitsee Vajrapanin väkivallan tekoja suojakseen, niin miksi buddhalainen temppeli olisi sen suhteen yhtään erilainen? Täten Vajrapanin jumalaisella esimerkillä munkit oikeutetaan tarttumaan aseisiin ja suojelemaan viattomien henkiä pahuuden edessä.  

Tämän lisäksi buddhalaisissa teksteissä on useita väkivallalle oikeutettuja uskonkappaleita. Nämä ottamani esimerkit löytyvät kirjasta The Shaolin Monastery: History,religion and the Chinese Martial Arts (Meir Shahar):  

1. Eräässä sutrassa kerrotaan Buddhan tappaneen entisessä elämässään useita hindulaisuuden pappeja, koska nämä olivat pilkanneet buddhalaisuuden opetuksia. Sama sutra kertoo näiden pappien olleen icchantikoja, eli olentoja, jotka eivät voi koskaan saavuttaa valaistumista.

2. Toisessa sutrassa Manjusri kohottaa keihäänsä Buddhaa vastaan todistaakseen kaiken maailmassa olevan ainoastaan illuusiota. Koska kaikki ovat perimmäiseltä olemukseltaan tyhjyyttä, Buddha ja Manjusri ovat molemmat myös tyhjiä. Täten rikosta, uhria tai väkivallan tekijää ei ole edes olemassa.

3. Buddhalaisuudessa puhutaan myös ”myötätuntoisesta tappamisesta”. Tämä tarkoittaa sitä, että jos muita vaihtoehtoja ei ole murhan estämiseen, niin lähes-murhaajan tappamista voidaan harkita ennen kuin tämä kerkeää tappaa ketään. Tällaisen henkilön, lähes-murhaajan, tappaminen vapauttaisi hänet pahasta karmasta ja rangaistukselta tuonpuoleisessa. Tällainen tappaminen on ainoastaan sallittua, jos teko tulee pyyteettömästi, koska silloin lähes-murhaajan tappanut ihminen ottaa kantaakseen kaikki tämän synnit, pahan karman ja rangaistukset tuonpuoleisessa      

Kuva
Kuva 4: Vajrapani gun-sauvan kanssa kuvattuna.

Palataan vielä hetkeksi, miksi Vajrapani kuvataan usein Shaolin-temppelissä salamavaltikan sijaan gun-sauvan kanssa. Syy löytyy historiasta ja legendoista. Gun-sauvalla on Shaolin-temppelin historiassa ja legendoissa oma tärkeä roolinsa.

Erään Ming-dynastian aikaisen tarinan mukaan paikalliset ryövärit hyökkäsivät temppeliin, mutta Vajrapani pysäytti heidät. Hyökkäyksen aikana Vajrapani ilmestyi keittiöstä gun-sauva kädessään ja ajoi rikolliset tiehensä. Edellä mainittu legenda nosti gun-sauvan lähes jumalaisen aseen tasolle Shaolin-temppelin munkkien keskuudessa, ja siitä lähtien Vajrapani on kuvattu kyseisen aseen kanssa.

Yhteenveto:

Buddhalaisissa teksteissä mainittu  ”myötätuntoinen tappaminen” ja Vajrapanin jumalainen esimerkki antavat yhdessä Shaolin-munkeille oikeutuksen harjoitella ja suorittaa väkivallantöitä. Koska he pitävät itseään buddhalaisuuden suojelijoina, väkivalta on heidän mielestään oikeutettua tietyissä viitekehityksissä. Vaikka buddhalaisuuden suojelu sisältäisikin kiellettyä väkivaltaa, niin ne teot voi tehdä myötätunnosta pahantekijöitä kohtaan.

Näiden lisäksi Shaolin-temppelissä väkivallan harjoittamiselle on myös muita syitä esim. eri keisarien valtuutukset tiettyinä ajanjaksoina, mutta niitä en selitä tässä viestissä.  

-----------------------------------------------------------------------------------------------

Tämä oli minun näkemys Vajrapanista. Vaikka olen jonkin verran opiskellut buddhalaisuutta, en ole buddhalainen. Jotkut kohdat olen saattanut myös ymmärtää väärin yllä olevista asioista. Joku fiksumpi voi korjata tarvittaessa. 
Shaolinsi
touko 13, 2020, 21.02
Keskustelualue: Sauna
Aihe: Kamppailulajit ja uskonnot
Vastaukset: 69
Luettu: 14227

Kamppailulajit ja uskonnot

Lasse Candé kirjoitti: touko 13, 2020, 12.08 Minkälaisia kytköksiä käytännön tasolla uskonnon ja lajin välillä on? Näkyykö esim jossakin tekniikassa yhteyksiä tai kuuluuko lajiin uskonnollisia harjoitteita? Jos, niin minkälaisia?

Kuva

Buddhalaisuuden määrä riippuu paljon opettajasta, koulusta, opettajan suhteesta Shaolin-temppelin luostarijärjestelmään ja opettajalinjasta. Tämä on hieman laajempi kysymys, joka vaatii hieman pohjustusta. Tässä vaiheessa kannattaa vetää henkeä ennen kuin alkaa lukemaan.

Yleisellä tasolla Shaolin-temppelin luostarilaitos jaetaan kahteen osaan: buddhalaisiin munkkeihin ja soturimunkkeihin. Jos joku henkilö haluaa temppeliin tavalliseksi buddhalaiseksi munkiksi, hänen täytyy vannoa 250 bie jie tuo jie -valaa ja 58 pu sa jie -valaa. Tavalliseksi buddhalaiseksi munkiksi ei voi tietääkseni tulla missään muualla Kiinassa, jos kaikkia valoja ei vannota. Tämä buddhalaisuuden vaatimus poikkeaa hieman Shaolin-temppelissä. Temppelissä on munkkeja, jotka eivät noudata läheskään kaikkia edellä mainittuja määräyksiä. Heitä kutsutaan soturimunkeiksi. Heiltä vaaditaan vain viisi valaa: älä tapa, älä varasta, älä tee huorin, älä puhu väärin ja älä juo alkoholia. Näiden lisäksi vaaditaan täyttä selibaattia, jos ollaan temppelialueella. Nämä soturimunkit luokitellaan kuitenkin munkeiksi, koska he asuvat temppelialueella ja harjoittelevat siellä päivittäin. Vannottujen valojen pieni määrä tekee heistä maallisia buddhalaisia, mutta heidän sijaintinsa luostarissa tekee heistä munkkeja. Tämä poikkeus hämmentää usein maallikoita ja aiheuttaa väärinkäsityksiä.

Lihansyönti kielletään pu sa jie -valoissa, joita soturimunkit eivät noudata. Maallikot kritisoivat usein myös munkkien lastenhankkimista, koska suuren yleisön mielestä buddhalaisten munkkien pitäisi olla selibaatissa loppuelämänsä ajan. On totta, että selibaatista poikkeava tavallinen buddhalainen munkki erotetaan loppuelämäksi yhteisöstä, mutta soturimunkkien kohdalla tässäkin on poikkeus. Selibaatti kuuluu bie jie tuo jie -valoihin, joita soturimunkit eivät myöskään ole vannoneet. Tämän vuoksi perheen perustaminen soturimunkeille on täysin sallittua ja hyväksyttävää sen jälkeen, kun he ovat lähteneet temppelistä.

Toinen asia, mikä erottaa temppelin buddhalaiset munkit ja soturimunkit toisistaan, on Shaolin kung-fun ja buddhalaisten tekstien opiskelu. Jokaisen munkin Shaolin-temppelissä on opiskeltava ensin buddhalaisuutta. Tämän jälkeen tulevat kamppailutekniikat, joiden opiskelumäärä vaihtelee. Shaolin-temppelissä on buddhalaisia munkkeja, jotka eivät lainkaan opiskele Shaolin kung-futa. Ei ole kuitenkaan yhtään soturimunkkia, joka ei opiskelisi edes pientä määrää buddhalaisuutta. Temppeli on ensin buddhalainen luostari ja vasta sen jälkeen taistelulajikoulu.

Nämä asiat tulee ymmärtää ennen kuin puhumme Shaolin kung-fu-kouluista Kiinassa. Monet Shaolin-koulut ovat entisten Shaolin-munkkien perustamia, niin soturimunkkien kuin buddhalaisten munkkien, joten Shaolin-luostarijärjestelmä vaikuttaa myös näiden munkkien perustamiin ja ylläpitämiin kouluihin. Tai ainakin pitäisi.

Kuva

Muutama sana vielä temppelin munkeista. Temppelissä oleskelevat ihmiset jaotellaan vannottujen valojen mukaan: buddhalainen munkki (308 valaa), munkkioppilas (48 valaa), noviisimunkki (10 valaa), soturimunkki (5 valaa) ja maallinen oppilas eli ei-buddhalainen oppilas (5 valaa). Tässä listauksessa piilee myös yksi syy sille, miksi buddhalaisuuden määrä vaihtelee eri koulujen välillä. Eri tason oppilaat perustavat kouluja erilaisilla taustoilla. Jos kung-fu-koulun perustaja haluaa noudattaa perinteitä, ne menevät seuraavasti: Buddhalainen munkki voi ottaa jokaisen tason oppilaita. Soturimunkki voi ottaa ei-buddhalaisia oppilaita, perimyslinjaoppilaita (tudi) ja tavallisia oppilaita. He eivät kuitenkaan voi ottaa varsinaisia buddhalaisia munkkioppilaita, koska he eivät ole vannoneet tarpeeksi buddhalaisia valoja. Heidän tietämyksensä buddhalaisuudesta ei riitä uskonnollisten oppilaiden opettamiseen. Tästä syystä kaikissa kouluissa ei ole varsinaista buddhalaista opetusjärjestelmää, vaan pikemminkin erinäinen määrä buddhalaisia opetuksia.

Tällainen oli luostarijärjestelmä silloin, kun oma kung-fu-opettajani oli soturimunkkina temppelissä. Kun temppeliin valittiin nykyinen apotti, tämä vanha luostarijärjestelmä muuttui täysin. Tällöin temppeliin tuli kokonaan uusi munkkiluokka: akrobaattiset munkit, jotka eivät ole tiettävästi vannoneet mitään buddhalaisia valoja eivätkä opiskelleet buddhalaisuutta muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Nykyisin suurin osa temppelissä olevista munkeista on näitä akrobaattisia munkkeja, jotka perustavat kouluja noudattamatta perinteitä.

Miten meillä Wang-perheessä buddhalaisuus näkyy treeneissä? Meillä ei ole merkittävästi buddhalaisia rituaaleja, joten maalliset oppilaat soveltuvat suhteellisen nopeasti treeneihimme. Poltamme välillä ennen treenejä suitsukkeita, kumarramme Shifun olohuoneessa olevan Buddha-patsaan edessä ja keskustelemme treenien lomassa buddhalaisesta filosofiasta. Joissakin toisissa kouluissa treenaajat palvovat Vajrapania (alimassa kuvassa esiintyvä Buddhan suojeluspyhimys) kuten jumalaa ja treenit pyörivät enemmän buddhalaisuuden ympärillä. Voin kertoa Vajrapanista ja sen yhteydestä väkivallan treenaamiseen joskus myöhemmin. Nyt en enää jaksa, kun tuli niin pitkä viesti. Voin kirjoittaa kommunismin vaikutuksesta myös myöhemmin.
Shaolinsi
touko 13, 2020, 11.37
Keskustelualue: Sauna
Aihe: Kamppailulajit ja uskonnot
Vastaukset: 69
Luettu: 14227

Kamppailulajit ja uskonnot

Isolla paikkakunnalla on varmasti ihan riittävästi lajeja, mutta ei pienellä.

Minulla vaikutti lajivalintaan se, että vietin lapsuuteni Joensuussa. Olin kiinnostunut kiinalaisista kamppailulajeista kung-fu-elokuvien myötä. Treenasin Tohtori Krabolan alaisuudessa, mutta hän muutti takaisin pääkaupunkiseudulla. Lopputuloksena oli se, ettei paikkakunnalla ollut enää kiinalaisia lajeja. Se olisi ollut liian kallista useita kertoja kuukaudessa käydä treenaamassa kamppailulajeja toisella paikkakunnalla. Päätin siitä syystä lähteä Kiinaan sisäoppilaitokseen, koska silloin sain treenata useita tunteja päivässä huokella hinnalla täysihoidolla (n. 350 $/kk). Uskonto, treeni ja kommunismi muodostivat siellä sitten sellaisen kolminaisuuden, josta minulle jäi käteen vain treeni.

Olen asunut sen jälkeen Mikkelissä, Kuopiossa, Äänekoskella, Nivalassa ja Outokummussa. Yhdestäkään näistä kaupungeista en ole löytynyt yhtä monipuolista lajia kuin Shaolin kung-fu, uskonnolla tai ilman. Edelleen on halvempaa matkustaa Kiinaan treenaamaan 1-2 kuukaudeksi vuodessa kuin treenata toisessa Suomen kaupungissa kamppailulajia. Jatkoin Dengfengissä reissaamista, koska minulla on siellä paljon ystäviä ja harvassa on lajit, jotka ovat yhtä monipuolisia kuin oma lajini (lyöntejä, potkuja, lukkoja, painia, heittoja, filosofiaa, runoja, lauluja, aseita, kansanloruja, musiikkia ja legendoja). Jos olisin asunut lapsuuteni esim. Helsingissä tai Tampereella, en välttämättä olisi koskaan lähtenyt Kiinaan.

Siinä lyhykäisyydessään syy, miksi harjoittelen uskonnollista kamppailulajia, vaikka en ole uskovainen.
Shaolinsi
touko 13, 2020, 08.25
Keskustelualue: Sauna
Aihe: Kamppailulajit ja uskonnot
Vastaukset: 69
Luettu: 14227

Kamppailulajit ja uskonnot

Tämä on mielenkiintoinen aihe. Shaolin kung-fun harjoittelu liittyy oleellisesti buddhalaiseen uskontoon, joten aihe on minulle tuttu.

Minulla on samanlaisia kokemuksia Mikan kanssa amerikkalaisista treenaajista. Useissa kung-fu-kouluissa Kiinassa monet amerikkalaiset korostavat asiaa, etteivät he voi palvella kahta jumalaa. Sitä vauhkoamista on sinänsä huvittavaa seurata, kun he kuitenkin ovat tulleet kung-fu-kouluun, jossa opettajat ovat buddhalaisia. Tämän lisäksi lähes kaikkien Shaolin kung-fu-koulujen opetussuunnitelmaan kuuluu myös buddhalaisuuden opintoja, joten se ei pitäisi tulla kenellekään yllätyksenä. Kai siinä on joku logiikka. Eräässä pienessä kung-fu-koulussa Dengfengissä oli amerikkalainen mies, joka alkoi lukea Raamattua, kun muut menivät meditoimaan. Hän yritti myös käännyttää muita treenaajia kristinuskoon. Muistan sen suututtaneen paikalliset treenaajat eikä se tyyppi pitkään siinä koulussa viihtynytkään.

Minä en ole buddhalainen, joten kaikki buddhalaiset Shaolin kung-fuhun liittyvät rituaalit minun johtamina vaikuttavat teennäisiltä. Tästä syystä olen häivyttänyt treeneistä buddhalaisuuden kokonaan pois, jos vedän treenejä jossakin. Tiedän, että tämä aiheuttaa voimakkaita tunteita monissa buddhalaisissa kung-fu-veljissäni, mutta mielestäni tämä on ainoa oikea ratkaisu.

Seuraavaksi voitaisiin pohtia sitä, onko järkeä treenata buddhalaista kamppailulajia ilman uskonnon harjoittamista, mutta minusta se on ainakin mukavaa. Eikö sen pitäisi riittää kenelle tahansa perusteeksi? :D :jepa: