En voi sanoa tietäväni asiasta paljoakaan vain vuoden kokemuksella asumisesta Japanissa, mutta oma mielikuvani on se, että japanissa yakuza on aika vahvasti erillään normaalista yhteiskunnasta. Rajaa ei kumminkaan puolin ylitetä mielellään, sillä silloin jouduttaisiin vaikeuksiin. Niin kauan kun yakuza on enimmäkseen omissa oloissaan ei asiaan puututa. Itseasiassa ollaan kuin asiaa ei olisi olemassakaan (hyvin tyypillistä japanilaiselle yhteiskunnalle, että epämieluisia asioita ei olla huomaavinaankaan). Tämän vuoksi ilmeisesti kuri myös yakuzan sisällä on melkoinen, etteivät "untuvikot" menisi rajoja ylittelemään.

Omat kontaktini yakuzaan on ollut lähinnä siinä, että nämä kävivät kauppaamassa lehtitilauksia törkeään ylihintaan tietämättömille vaihto-opiskelijoille. Eräät tytöt allekirjoittivat tällaisen tilauksen, mutta kun yliopistolta puututtiin asiaan asia selvisi muutamalla puhelinsoitolla. Yliopistoilla on kuitenkin sen verran yhteiskunnallista vaikutusvaltaa, että jos ne sanovat opiskelijoiden olevan suojeluksessaan, ei yakuza kovin mielellään ala sotkeutumaan niihin kuvioihin.

Hauskaa, että myös poliisien käyttäytymisessä on havaittavissa samoja piirteitä. Ulkomaalaisia professoreja ja vaihto-opiskelijoita (ja muita ulkomaalaisia, joilla on "virallisia" yhteyksiä) kohdellaan paljon kohteliaammin, kuin muita maahanmuuttajia.

Eli jos ei itse ole halukas sekaantumaan alamaailmaan velkojen, huumekaupan tai muun muodossa, niin yakuza on JMO (Jonkun Muun Ongelma). Jos taas itse "aktiivisesti" hakeutuu alamaailman vietäväksi niin sillion tavallaan "irtisanoo" itseltään järjestäytyneen yhteiskunnan suoman suojan.

Yksi tapa miten yakuza tuntuu rahoittavan toimintansa on juuri tällaisella "puolilaillisella" toiminnalla: tarjoamalla lehtitilauksia ja korjauspalveluja ylihintaan. Tyttökaverini kotona kävi "kylpyhuonekorjaaja" kello 21 lauantai iltana(!). Sama tyyppi tuli uudestaan kun minä olin yksin paikalla ja vaikka miehellä oli korjaajan haalari ja henkilökortti, ei kielenkäyttö ollut todellakaan sellaisen ihmisen kielenkäyttöä, joka on asiakkaiden kanssa tekemisissä normaalisti.

Kyseinen korjaaja innostui keskustelemaan pidemmän aikaa "hassun ulkomaalaisen, joka puhuu japania" kanssa ja oli varsin hauskan oloinen ukkeli (ystävällinen ja iloinen, mutta ihan eri tavalla kuin asiakaspalvelussa olevat henkilöt). Olimme aiemmin soittaneet vuokranantajalle ja kysyneet, että tehdäänkö talossa kylppäriremonttia ja sitä ei todellakaan oltu tekemässä. Yritin sitten kohteliaasti kierrellen vihjasta, että olemme kysyneet asiaa vuokranantajalta ja koska hän ei ollut asiasta tietoinen, olisi hyvä, että kyseinen korjaaja ottaisi yhteyttä vuokranantajaan ja etenenisi asiassa sitä kautta. Toiste eivät korjaajat tulleet käymään.

Mika kirjoitti: Muistan myös yhden japanilaisen kaverin kertoneen, että varsinkin joko "maaseudulla" tai sitten nimenomaan kaupunkien ydinkeskustoissa pitää olla Yakuzan kanssa jonkinlainen sopimus, jos aikoo avata taistelulajikoulun. Ei siis molemmissa, mutta jommassa kummassa. Näin hän tiesi kertoa, en tiedä onko huhua vain...

Joidenkin dôjôjen oppilaiksi on aikoinaan eksynyt "alamaailman" porukkaa. Kuitenkin esimerkiksi joidenkin koryû dôjôjen opettajat ovat olleet yhteiskunnallisesti varsin korkeassa asemassa (ammattisotilaita ja valtion virkamiehiä) ja näiden kanssa yakuza ei kovin helpolla lähde ketkuilemaan, koska tietävät että siitä seuraisi vaikeuksia.

Eli en usko, että moinen on kovinkaan yleistä. Olen sen sijaan kuullut anekdootteja siitä, kuinka budô-opettajat ovat hillinneet yakuzan menoa juuripa korkean sosiaalisen asemansa ja "kumartamattoman" asenteensa vuoksi.