Eteen-taakse liikkumisen voi ymmärtää helpommin, sivuttain höyläämisen tajuaminen on kyllä vaikeampaa, ehkä kehittäjä vain halusi erottua joukosta; kukaan muu ei silloin vielä ollut tehnyt vain sivuttain liikehtivää kataa..

Syy miksi naifanchien embusen on suora on tainnut hukkua historian hämärään. Ehkä sitä joskus piti tehdä niin kapeassa paikassa, että eri suuntiin ei ollut mahdollisuutta?

Ei ihan suoraan bunkaita, mutta vähän sivuavasti:

Normaalisti kataa tulee tehtyä tatamilla tai lautalattialla, kotona sileällä tai matolla ja nämä alustat eivät aiheuta sen kummempaa. Nyt tuli kokeiltua osaamisrepertuaari kuivalla ja märällä rantahiekalla paljasjaloin, olipa hankalaa, katan rytmi meni jotenkin sekaisin ja jotkut liikkeet tuntuivat omituisilta. Mites kauemmin kataa hinkanneet, mikä on alustan vaikutus ja pitäisikö katat ihan oikeasti pystyä tekemään kengät jalassa ja millä alustalla tahansa?

Sivuhyötynä oli selvästi, että mut kierrettiin kaukaa.

Olikohan tuo samainen Alen lainaama haastattelu, jossa oli myös mainintoja kihonista?

Jos lähdetään perusolettamuksesta, että karate oli Okinawan ylimystön itsepuolustusmenetelmä niin suurin osa kaikista liikkeistä on tarkoitettu tehtäväksi rajoitetulla osaamisella varustettuun vastustajaan.

Joo, Seibukanin perustorjunnat tehdään useimmiten kovina, ajatuksena, että se on sinällään jo osa hyökkäystä. Niitä kun harjoittelee niin joskus kolisee. Käsivarret ovat kohtuullisen mustelmilla std torjuntaharjoituksen jälkeen, ei tarvi kotekitaitakaan. Sitten kun perusteet on opittu niin pitäähän se torjunta sitten osata tehdä täysivauhtiseen ja -voimaiseen hyökkäykseen, kolisee helpommin.

Toisaalta ohjauksissa ja kiinniotoissa tarvitaan pehmeitä käsiä, joten ylläri ylläri nekin on osattava. Ja kaikki variaatiot väliltä. Viisi torjunnan periaatetta.

Useimmiten hyökkäys vastustajan virheeseen tai pelkästään huonoon hyökkäykseen on helpompi kuin oma "puhdas" hyökkäys.

Itsellä ei ainakaan reaktiokyky riitä tuohon venytettyyn ihan lähiotteluun muuten kuin jonkinlaisella sticky hands -periaatteella, jota kyllä Tairakin näyttäisi käyttävän.

Vain jos välttämättä haluaa painia tai ottaa kyynärpäästä nenuunsa.

"Jos hyökkäys, johon on tarkoitus tehdä joku vastatekniikka, on niin paljon vajaa, että vastatekniikka juuri ja juuri ylettyy hyökkääjään, niin on kyllä tehty väärin ja huonosti."

Eikun sellainen vastatekniikka on kiinniottoa ym. reaktiivista murjomista lukuunottamatta tarpeeton. Jos hyökkääjä haluaa väsyttää itsensä tarpeettomilla ja epäonnistumaan tuomituilla hyökkäyksillä niin miksi minä niitä estelisin?

Jos mä en nyt ihan väärin muista niin tuo Suomussalmen pätkä oli kuvattu 1/2 tunnin harjoittelun jälkeen ja vain Ale ja TimoS osasivat FK3 (juuri oppineet Saksan leirillä?). Lisäksi demoon ei pitäisi pistää kovin eripituisia, näyttää usein hieman omituiselta, mutta kun danit loppui kesken. Uechin demo on kyllä hiottu ja hyvin tehty (kuvakulmassa pientä häröä).

En muista meillä yhdessäkään edes muodollisessa harjoituksessa tarkoituksella lyötävän lyhyeksi, pikemminkin opettajat korostavat järkevän pituista hyökkäystä. Toisaalta vastaanottaja säätää etäisyyden omaan liikkeeseensä. Eikös se suunnilleen näin mene kaikkialla? Hieman eri asia on sitten ottaa kiinni niistä liian lyhyistä hyökkäyksistä tai liian pitkistä. Esim. kakeukea kannattaa harjoitella lyhyeksikin jäävään hyökkäykseen, miksi ei?

Joo ja olen samaa mieltä, Ale-Sanin etäisyydentaju on aika hyvä.

Tuo Fugiokata 3 on tullut meille vasta äsken ja on sen verran vieraan tyylisuunnan kata, että vie aikaa sulatella. Voisin myös kuvitella, että sen bunkai hivenen haeskelee uomaansa.

Tuossa myös tulee vastaan katan tyylittely, katalla on tietty muotonsa, jossa sitä tehdään. Jotkin tekniikat sovellettuina voivat saada erilaisia ajoituksia ja jokin tietty liike saatta jossain kohdin olla merkityksetön. Jossainkohdin saattaa kehon käytön kannalta olla edullista tehdä jopa ylimääräinen liike jos sillä saadaan kokonaisuus juohevaksi.

Männä viikolla kokeiltiin Seisanin ajoitusvariaatioita, jossa perusbunkain torjunnasta ja vastalyönnistä saa hyvin pienillä muutoksilla varsin suoran hyökkäyksen.

Eihän em. pitäisi kai olla uutta karatekalle.

Näin olen sen itse mieltänyt, joku muu voi toki olla kovastikin eri mieltä.

TimoS kirjoitti: ↑huhti 23, 2018, 10.58

Aihki kirjoitti: ↑huhti 23, 2018, 10.47 Olen jotenkin eri lähteistä ymmärtänyt, että saattaa olla Zenryon kehittämä samalla kun loi kihonin Seibukaniin. Päähistorioitsija TimoS varmaan tietää enemmän.

Siis tarkoitatko että Zenryo olisi jotenkin kehittänyt/standartoinut oizukin? Et kai?!

Ei sentään, vaan että hän valitse sen perusharjoitusten lyöntitavaksi, samalla kun ilmeisesti uudisti harjoittelutapoja omalla dojollaan. Muistelen lukeneeni lyhyen jutun jossain, jossa Zempo kommentoi kihonin syntyä.

Itse olen ajatellut oizukin perusharjoittelun työkaluksi. Helppo lyödä alas-keskelle-ylös, oikein tehtynä kuitenkin aika vahva lyönti. Vastaanottajan ei tarvi alkeisharjoituksessa ihmetellä mitä sieltä tulee kun hyökkäys on vakioitu. Kun torjunta on opittu voi hyvin siirtyä kummallisempiin hyökkäyksiin. Ihmettelin aikoinaan aluksi tuota samaa, mutta siihen on tottunut ja kyllä siinä on oikeasti hyviä puolia. Olen jotenkin eri lähteistä ymmärtänyt, että saattaa olla Zenryon kehittämä samalla kun loi kihonin Seibukaniin. Päähistorioitsija TimoS varmaan tietää enemmän.

Tuohon Sinapin kysymykseen olen saanut matkan varrella mm. seuraavia vastauksia:

- oltava varovainen siinä mitä katan liikeitä tulkitsee yhteen kuuluviksi, kaikki mitkä ovat peräkkäin eivät kuulu mitenkään yhteen ja yritys yhdistää johtaa hullunkurisiin bunkaihin

- tietynlainen turjunta on torjunta monenlaisiin kyseisestä suunnasta tuleviin hyökkäyksiin

- jotkut liikkeet ovat hyökkäyksien ja torjuntojen yhdistelmiä vaihtelevassa järjestyksessä

- jotkut katan liikkeet johtuvat: "Sometimes one just has to look good!"

Ainakin tähän asti Seibukanin bunkai on ollut ihan järkeenkäypää eikä mielikuvitusta ole juurikaan joutunut käyttämään (jotkut katan liikket ovat hieman stilisoituja).