Ja kun nyt täällä taas vaihteeksi käymässä, niin samalla vauhdilla vähän raporttia pohjoisesta...

Viikonloppuna ensimmäinen kiukkarileiri ulkopuolisella vetäjällä kahteen vuoteen. Korona-aikana vyökokeet hoidettu Meetin välityksellä, shihan Nygren Ruotsissa ottanut ne vastaan. Meillähän oli tosiaan Liikuntahallit yhdessä vaiheessa kokonaan kiinni aikuisilta puolisen vuotta, ja lapsiltakin jonkin aikaa
Mutta nyt tämä syksy voitu treenata normaalisti, ja saatiin siis senpai Lunberg Luulajasta pitämään ihan kunnon yhden päivän leirin. Ajankohta kyllä taas vähän persiistä, eikä edes puolta porukasta saatu paikalle. Mutta joka tapauksessa tosi mukavaa ja piristävää, edes hetkellinen "paluu normaaliin"
Mut toki nyt haiskahtaa taas siltä että ei tiedä taas yhtään mitä ensi vuosi tuo tulleessaan, onhan tämä tämmösitä jatkuvaa taistelua/sinnittelyä....
Kemissä Liikuntahalli jopa puretaan Bilteman tieltä, niin saas nähdä onko meillä mitään treenitilaa siellä ensi syksynä.

Leirillä oli parikymmentä junnua (14 gradusi) ja puolisen tusinaa aikuisia leirillä (vain kaksi gradusi). Meillä edelleen se kiukkarin kokonaistreenaajamäärä huitelee siinä 50-70 välillä, nyt alkuvuodesta putoaa varmaan parikymmentä pois paperillakin.

Edeltävänä viikonloppuna oli Jyrki Saarion Defendo ja Krav Maga seminaarit Oulun Kamppailuklubilla, siellä tuli käytyä...nekin oli niiden lajien ekat seminaarit Kemi-Tornion ulkopuolella minulle koko korona-aikana.

Ironman Kickboxing aloitettiin kesällä, ja siitä onkin tullut jo suurin aikuisryhmämme. (Toki puolet treenaajista treenasi meillä jo ennestään kiukkaria, magaa tai defendoa... )

Mukavaa joulunaikaa kaikille, ja tsemppiä ensi vuoteen, OSU !

Veepee kirjoitti: ↑marras 10, 2021, 04.15 Vapaaottelija Yusuke Yachi treenaa Kiukkarin kiertopotkuja. Kätevästi potkun lähtö on melkein suora.

Videolla näkyvä shihan on muuten Kazyuki Hasegawan oppilas Takuma Kouketsu. Kazyuki Hasegawa on mielestäni yksi mielenkiintoisimmista kamppailulaji-opettajista johon olen törmännyt, Wiklundin leirillä Ruotsissa törmäsin (tais olla v.2013). Kuuluu siihen pieneen kategoriaan "Opettajat joiden oppilaana Ehdottomasti olisin halunnut olla" Ei oikeastaan puhunut muuta englantia kuin että "Yes", "No", ja "Nothing". Jos tekniikan teki "väärin", siis silleen että ei siihen saanut täyttä tehoa, niin se oli hänen kirjoissaan sama kuin "nothing"

Senpai (2.dan tuolloin) Kouketsu oli yhtenä kesäleirin vetäjistä Norjan Tromssassa v.2014.
Oli kyllä silloin nopein/räjähtävin kaveri johon olin törmännyt, lähti aika vikkelästi lyönnit ja potkut Oli ollut kolme kertaa peräkkäin (muistaakseni) Rengokai-organisaation (/"Kyokushin Union") maailmanmestari.

Jäänyt tuolta Tromssan leiriltä 2014 mukavasti mieleen lämmittämään vanhoille päiville, kun tehtiin jotain potkuja pareittain, ja senpai Kouketsu tuli kohdalle kattelemaan. Kyseli aivan ihmeissään "why you green belt??" Sitten kävi hakemassa muutkin ohjaajat kattomaan, ja naureskelivat kaikki porukalla että "Not a normal green belt"...
Ikävämpänä muistona leiriltä taas se, kun takareisi revähti ja leiri loppui osaltani, kun Wanhus yritti tehdä lyhyellä nuorten miesten lämmittelyllä maximaalisen räjähtäviä potkuja...

Todella mukava, nöyrä ja sympaattinen nuori mies oli anyway, kuten ehkä tuosta videostakin välittyy

Eksyinpä pitkästä aikaa tännekin, niin vähän kuulumisten päivitystä...
Torniossa ja Kemissä liikuntahallit ollet aikuisilta (16v+) kiinni viime lokaakuusta lähtien Tällä viikolla ensimmäistä kertaa auki, 1+9 henkilömäärärajoituksella. Väliaikana vedetty n. kerran viikossa ulkotreenejä, jotka vaihdettiin nyt keväällä sisätreeneiksi yhdellä tilavalla kuntosalilla. Pienellä porukalla vain kerran viikossa sielläkin, kun salivuokrakin neuvottelujen jälkeenkin vielä 6-kertainen normaaliin tatamivuokraamme per tunti...

Aikuisten treenien peruuntuminen tatamilla sekä Torniossa että Kemissä, mahdollisti kuitenkin meillä junnutoiminnan aloittamisen Kemissä (aikaisemmin ei olla saatu aikoja sinne arki-illalle kun niin monta seuraa siellä). Joten kaikessa aina hyvät ja huonot puolensa...

Tällä hetkellä meillä on n.60 junnua (9-13v), kaksi ryhmää Torniossa ja yksi Kemissä. Aikuisten ryhmässä (13v+) meillä on paperilla 20, käytännössä vajaat15 harrastajaa. Pikku hiljaa kuitenkin nousemassa junnuista aikuisten ryhmään porukkaa, niin se toivon mukaan vähän parantaa aikuisten tilannetta. (Meillähän aikuisten ryhmän koko on toistaiseksi koko olemassaolomme ajan vaihdellut 10 ja 20 hlön välillä)

Seurassa ohjaan kiukkarin lisäksi Krav Magaa ja Defendoa. Niitä ryhmiä korona-aika on verottanut pahasti, mielenkiintoista nähdä montako harrastajaa meillä todellisuudessa on siellä kesällä ja syksyn alkaessa... (ollut n.40). Eilen oli ekoissa itsepuolustus-treeneissä vain 8.
Uutena lajina aloitetaan tod.näk. jo nyt kesällä virallisestikin Ironman Kickboxing, treenit syksyllä sekä Torniossa että Kemissä.

Mukavaa kesää kaikille, ja tsemppiä näinä haasteellisina aikoina !

Mika kirjoitti: ↑kesä 12, 2019, 09.12 Aika monta eri kiukkusikaorganisaatiota Suomeen näköjään mahtuu. Montako seuraa noihin yhteensä kuuluu? Millaista yhteistoimintaa noiden kaikkien välillä on?

Vieläkö @Hokkinen ohjaa kiukkusikaa pääkaupunkiseudulla?

Suluissa nuo paikkakunnat kertovat myös seurojen määrän
Sensei Kaitsun Tezuka siis käsittääkseni tällä hetkellä Suomen "suurin", kolmella seuralla. (Kajaanissa Heinosen Mikalla on käsittääkseni jonkun verran jo oppilaitakin, että lienee paikallaan jo kutsua Kajaanin seuraksi).
Meidän kohdalla laitoin sulkuihin myös Kemin, siitä tietenkin pystyi päättelemään että ollaan aloittamassa sielläkin toiminta. Meillähän on koko ajan ollut n. kolmasosa-puolet porukasta Kemistä, ja hieman ollut painetta aloittaa sielläkin treenit. Ollaan perustettu Kemiinkin yhdistys, ja eilen nyt sitten oli ekat viralliset treenit siellä, kesällä varmaan treenaillaan muutaman kerran, ja syksyllä sitten aloitetaan säännölliset Shinkyokushinkai-treenit siellä, treenivuorot ensi lukuvuodella ollaan jo varattu sieltä.
Tässä linkki FB-julkaisuun eilisistä treeneistä.

Yhteistoiminnasta Suomessa oli joskus aikaisemminkin juttua täällä Potkussa, eikä sillä saralla mitään kovin kummoista muutosta ole tapahtunut. Pääasiassa organisaatiot/seurat keskittyy omiin juttuihinsa, mutta kommunikaatiokananavat on kyllä auki. Meillä on mm. Jyväskylän Juhan alulle pistämä Whatsapp-ryhmä eri organisaatioiden avainhenkilöille, ja ainakin osalla meistä on kaikille avoimia leirejä ja kilpailuja. Kohtalaisen pienimuotoisiksi toki ristiinleireilyt ym. on jääneet. Turun seutua lukuunottamattahan on myös jonkun verran matkaa seurojen välillä, ja useinhan porukan saaminen edes omille paikallisille leireille on jo haastavaa

Tiettääkseni sempai Hokkinen ei ole muutamaan vuoteen treenejä ohjannut, mutta voin toki olla väärässä.

PetriP kirjoitti: ↑kesä 3, 2019, 07.58 Montako kiukku-sika liittoa suomessa on nyt edustettuna? Ja vaikka kilpailu ei ole se ykkös juttu niin onko liittojen kilpailut aina vain sen liiton jäsenille auki? Eli aukaiseeko tällainen virallinen asema kilpailusta kiinnostuneelle uusia mahdollisuuksia?

Itse olen viime vuosina vähän pudonnut kärryiltä eteläisemmän Suomen käänteistä, mutta on kai täällä ainakin seuraavat 5 organisaatiota. Laitan sulkuihin paikkakunnatkin, mutta listassa voi olla virheitä kun sen verran omissa oloissa ja elämänkäänteissä ollut täällä nyt pari vuotta...

- ShinKyokushin (Tornio/Kemi)
- Matsui (Turku/Jyväskylä)
- Matsushima (Helsinki)
- Tezuka (Lieto/Jyväskylä)
- So-Kyokushin (Turku)
- Ja sitoutumaton Rusko (käytännössä kuitenkin Tezuka(?))

Asioista tietävät, korjatkaa/täydentäkää ihmeessä listaa niin päästään kaikki ajantasalle

Muistelen jossain nähneeni että Joensuussakin(?) joku porukka, ja olihan IFK:stakin joku Pohjanmaalla yhdessä vaiheessa. Ja Kajaanin treeniporukkahan käsittääkseni siirtyi myös Tezukaan. Sitten on tietenkin näitä yksittäisiä, kokeneitakin kiukkari-henkilöitä, kuten esim. Sensei Frimodig.

Kilpailujen ja leirien avoimuus muille organisaatioille vaihtelee. Esim. Turun (Matsui) kisahan on ollut avoin kaikille, ja meidän perinteinen (jo 6:s) Kesäleiri heinä-elokuun vaihteessa on toisesta vuodesta alkaen ollut avoin kaikille muillekin organisaatioille. Jo vuosia sitten shihan Söderqvist (Ruotsin virallinen edustaja) sanoi minulle että päätämme itse kenen kanssa teemme yhteistyötä Suomen sisällä, he eivät siihen puutu mitenkään. Lähtökohtaisesti maassa maan tavalla on Ruotsin SKK:n linja, ja mekin menemme sen mukaan. Eli jos jossain maassa paikallinen Shinkyokushin-organisaatio ei tee yhteistyötä jonkin tietyn organisaation kanssa, niin pyrimme kunnioittamaan sitä linjaa siinä maassa.
Ulkomaan kilpailujen kohdalla se, että olemme virallisesti osa ShinKyokushinia periaatteessa helpottaa osallistumista, aukeaa suoraan ovet ShinKyokushin-kisoihin.
Meillä ei nyt sinänsä ole vielä yhtään kisakonetta, että juuri tähän hetkeen yks ja sama Pari kiinnostunutta on ollut, mut toinen muutti muualle, toisen kanssa ruvettiin jo valmistautumaan joku vuosi sitten, mutta hänellä kroppa torpedoi (EI karateen liittyvä) sen asian. Mutta jos olisi ollut kisaan lähtijöitä, niin tähän saakka käytännössä oltais ainakin Ruotsiin menty kisaamaan Luulajan seuran edustajina. Muodollisesti ollaan tietyissä asioissa oltukin heidän alaisuudessa muutenkin.

Jussi*M kirjoitti: ↑kesä 2, 2019, 19.28 ...leirien järjestämiset kustannuksineen jne?

Leirien järjestämiseenhän tämä ei mitenkään vaikuta, samalla kaavalla mennään kuin aina ennenkin. Tai oikeastaan vaikuttaa positiivisesti, sillä nyt kun shihan Nygren muodollisesti vastaa Suomesta, niin saadaan ehkä hänet kuitenkin normaaliakin edullisemmin tänne

Tuo lisäkustannuksen jäsenmaksujen muodossa liitoille. Kustannus on kuitenkin hyvin kohtuullinen. Hitusen nostettiin omia treenimaksuja viime vuoden puolella, osittain juuri tämä odotettu lisäkustannus ajatuksissa. Ja edelleen kuitenkin (mielestäni) edulliset treenimaksut meillä (90€/6kk tai 165€/vuosi).

Mikään olennainen asia ei käytännön tasolla ole tämän aseman virallistamisen myötä muuttunut. Tornio on tällä hetkellä ainoa, aivan kuten ennenkin. Samoin vyöt hoidetaan lähialueen seurojen mustien vöiden kautta, kuten ennenkin. (Luulajaanhan on vain 130km täältä, ei ole minkäänlaista ongelmaa ollut gradujen kanssa).
Ja jos nyt joku karate-seura Suomessa haluaa jossain vaiheessa lähteä mukaan yhteistyöhön, niin "ongelmahan" kyllä ratkaistaan. (Lietohan sinänsä jokunen vuosi sitten harkitsikin asia, mutta löi jarrut päälle). Kun Suomessa on porukassa joku musta vyö, joko kasvanut siihen tai tullut jostain muualta mukaan, niin siinä vaiheessa tietenkin voi suomalaiselle graduta.

Pikku päivitys tännekin, niin ei tarvitse kenenkään veikkaila tai spekuloida asioita

Myös WKO ShinKyokushinkai on nyt sitten "ihan virallisesti" myös Suomessa.
Toki olemme (allekirjoittanut/"Fighters Club Finland"/"Kyokushinkai Tornio") käytännössä jo kuuluneet siihen pidempäänkin, mutta nyt siis myös muodollisesti.
Shinkyokushin lienee(?) suurudeltaan nykyään nr. 1 tai 2 Kyokushinkai-organisaatioissa, miten noita nyt sitten kukin laskeekaan.
Suomesta sattui muuten hauskasti tulemaan maa nr. 100 WKO Shinkyokushinkaissa ! (Ecuador julkaistiin myös samalla eilen, eli maita on nyt virallisesti 101)
Omat meriittini kun eivät lajin parissa ole sattuneista syistä muodollisesti riittävät Branch Chiefiksi tms., niin shihan Håkan Nygren 6.dan toimii Suomen yhteyshenkilönä ("Contact Person"), ja tukee ja valvoo Suomen toimintaa. Itse taas olen jatkossa teknisesti Suomen edustaja ("Country representative") organisaatiossa. (World Karate Organization (WKO) Shinkyokushinkai ja European Karate Organization (EKO))

Käytännössä tämä "virallinen asema" meille ei muuta asioita oikeastaan muuten kuin että ryhdymme maksamaan molemmille organisaatioille asiankuuluvat maksut, ja joudun itse välillä lähtemään vuosikokouksiin. Ja voidaan sanoa että kuulutaan WKO Shinkyokushinkaihin
(Taustatietona, jo jokunen vuosi sitten meitä tukeneet ruotsalaiset antoivat minun itseni päättää haluanko virallisesti edustaa Suomea - ja kun ei "ego-boosti" kiinnostanut, sanoin ei Tilanne on siis ollut meille varsin loistava tähän asti, kun meitä on kuitenkin kohdeltu organisaation suunnalta kuin olisimme osa perhettä, eli ollaan oltu ihan saamapuolella Viime vuonna kuitenkin Shihan Howard Collins mainitsi kerran eräällä leirillä että voisimme jo laittaa prosessin liikkeelle että tultais virallisestikin osaksi WKO:ta. Ja kun Shihan Howard Collins sanoo, niin siinähän ei tietenkään sitten tehdä muuta kuin sanotaan "OSU!", ja ryhdytään hommiin )

Tässä lisättynä vielä linkki WKO:n uutiseen asiasta:
http://www.wko.or.jp/info20190531/

Aleksandr kirjoitti: Eli Varissuo/Raisio porukka nyt on Sokyokushin.

Tämähän on kyllä hieno juttu, eli SoKyokushinlla on siis nyt jo 3 seuraa Suomessa

Noh, onneksi riviharrastajien ei kuitenkaan tarvitse liitto-asioita jaksaa tai miettiä sen enempää Seurojen vetäjillä/opettajillahan niissä voi tietenkin joskus olla ajattelemista. Vaikka eihän siinäkään tarvitse muiden liittoja tai niiden asioita pohtia, riittää kun oman liiton asiat ja linjat on hallussa ja niiden raamien mukaan menee. SoKyokushinin kuvioita ja linjauksia Venäjällä kannattaakin varmaan omilta sempailta tiedustella, tällä foorumilla kukaan tuskin osaa niistä kauheasti kertoa…
Yleisestihän kyllä Rengokai, ja siitä sitten irtautunut/irroitettu SoKyokushin, on olleet varsin avoin muiden liittojen harrastajien ja yhteistyön suhteen.

Omalta kohdalta tuntuu hyvin kaukaiselta ajatus että koskaan vaihtaisin liittoa kun kerran sellaisen valinnut, lähinnä kai se voi tapahtua jos jostain syystä ShinKyokushin hajoaisi, ja "joutuisi" seuraamaan omia shihaneita. Siitähän nuo vaihdot usein johtuukin, esim. SoKyokushiniinhan lähti aluksi Rengokaista Oishin ja Hasegawan vaikutuspiirissä olleet….mutta kyllähän se kuitenkin melkein kaikkia heitä seuranneita varmasti rasitti että joutui valitsemaan ja vaihtamaan. Usein kai lienee myös rahasta ja vöistäkin johtuvia nuo asiat, kun vaihdetaan liittoa. Tai menee vaan napit riittävän pahasti vastakkain jonkun kanssa. Mutta se on tietenkin hieman erikoista ja ajatuksia herättävää jos vähän väliä vaihtuu liitto…eikä taida ihan ideaalitilanne olla kenellekään.

Mainitsemasi SoKyokushin sensei Korobov on sinänsä, muiden ohella, käynyt meilläkin vetämässä parit treenit kerran ohikulkumatkallaan. Eihän me Suomessa jakseta noista liittoasioista sen suuremmin välittää

Aleksandr kirjoitti: Joskus tule mieleen, että isot herrat eivät välitä enää mistä ja treenaavat kaikkien kanssa.

Yleisesti tuntuukin että monet liitot ja opettajat ainakin Euroopassa ovat madaltaneet raja-aitoja väleillään. Pukujenkin suhteen tuntuu olevan nykyään usein paljon rennompaa, Euroopassa siis. Vaikka isohkoja maakohtaisia erojakin kyllä vielä on politiikoissa ja raameissa.
Mutta mitäs me näistä, tai muista liitoista, kuhan treenaillaan, Osu

*Painovirhepaholainen, Ruotsin maavastaava shihan Michael Söderqvist on tietenkin 6.dan, ei 7dan. Shihaneita (=väh. 5.dan) SKK:ssa on tällä hetkellä yhteensä 10kpl. Ja SKK on siis Ruotsin ShinKyokushinkai-organisaatio.

Jorge kirjoitti:

KimS kirjoitti: Vöista puhuttaessa on tietenkin hyvä aina muistaa että sen lisäksi että lajien välisiä vöitä ei koskaan kannata vertailla niin myös esim. eri kiukkari-organisaatioiden välillä voi valitettavasti olla yllättävänkin isot erot siinä millä näytöillä vöitä tippuu.

Kiitoksia vastauksesta ja tuohon yllä olevaan voisin kommentoida, että eroja on samankin organisaation sisällä...

Kyllä, ehdottomasti. (Meinasin itsekin tuota jälkikäteen täsmentää, mutta en jaksanut )

Minun ei varmaan kannata sen kummemmin eri tahojen myöntämiä vyöarvoja kommentoida omasta asemastanikaan johtuen, vaikka tietenkin mielipiteitä onkin, monenlaisia vyökokeita, ja vöitä suorittaneita matkan varrella nähneenä. Yleisesti toteaisin että omille opppilaille tapana sanoa että vöiden takia ei kannata treenata. Toki vyöarvoja voi/kannattaa hyvin käyttää välitavoitteina ja väliaikaisina motivaation lisääjinä yksilölle itselleen. Mutta vyöjärjestelmistä ja niiden mielekkyydestä on filosofoitu muualla Potkussa ihan riittävästi, että ei siitä sen enempää.

Puhtaasti informatiivisena tietona SKK:n vyökoesysteemi (jota me noudatamme), koska näitä ei ehkä Suomessa kovinkaan hyvin tunneta ja joitakuita voi kiinnostaa:

Värivyöt myönnetään seuratasolla tai leireillä, oma vetäjä tai ulkopuolinen. Vaaditaan tietyt minimi aika- ja treenimäärät vyöarvojen suorittamisen välillä. Kerran voi ”hypätä yhden kokeen yli”. Käytännössä, jos on vaikka pitkä kamppailulajikokemus ja on pätevä niin voi suoraan suorittaa 9kyu:n (oranssi natsalla) ekassa vyökokeessa. Vyökokeen pitäjällä pitää olla tietty vyöarvo että voi myöntää eri värivöitä, esim. viimeksi suorittamaani 3.kyu:n vihreätä varten pitää olla vähintään sensei (3.dan).
Ottelut tulevat (valitettavasti) vasta 7.kyu kokeesta alkaen. Torniossa olen yrittänyt hieman kiertää asiaa sillä että omilla vyökoeleireillä (joissa siis joku ruotsalainen vetäjä) meillä on itse vyökoe-osion jälkeen”sparritreenit” kaikille, ja vetäjä vasta sen jälkeen ilmoittaa vyökokeiden tulokset

Mustan vyön suorittaminen SKK:ssa:
Luonnollisesti omat aika- ja treenimäärävaatimukset. Lisäksi aina alkuvuodesta olevaan SKK:n Teknisen Komitean seminaariin (”TK”, johon kuuluu tällä hetkellä 7 shihaneista) on tuotava hakemus CV:neen ja lääkärinlausuntoineen, ja jonkun shihanin kirjallinen suositus. TK arvioi onko ansainnut ”kunnian” osallistua graduun. Käytännössä sitä ei aina tule. Jos lupa heltiää niin voi kokeilla joko Pääsiäisleirillä tai Kesäleirillä. ( Sivuhuomautuksena, TK-seminaarit, joita järjestetään pari kertaa vuodessa, ovat siis seurojen vetäjille/opettajille suunnattu ilmainen viikonlopun kestävä koulutusleiri)

Näillä kahdella mahdollisella graduleirillä 3 shihania ottaa vastaan gradun. Käytännössä Pääsiäisleirillä Collins 8.dan, Söderqvist 7.dan ja Nygren 6.dan/Ghanbari 5.dan, ja Kesäleirillä Collins, Fitkin 8.dan ja Payne 6.dan. Joko yksimielisesti hyväksyvät tai tulee hylky.
Itse graduleirillä lauantai-iltana useamman tunnin kestävä "tekninen" osuus (=kihon+kata+teoria). Yleensä sunnuntai-aamupäivällä tulee tieto onko saanut (yksimielisesti) luvan osallistua ottelu-osioon. Ottelu-osiossa 30-miehen kumite. Käytännössä tekninen osuus on, ehkä hieman yllättäenkin, (mielestäni) se vaativampi osuus, vaikka toki ottelu-osuudesta tulee paikat kipeiksi jne. Jos Pääsiäisleirillä ei pääse läpi niin voi Kesäleirillä yrittää uudestaan, jos ei siellä mene läpi niin koko ruljanssi uudestaan joku toinen vuosi
Viime kesäleirillä 7 osallistui lauantain osuuteen, näistä 4 sai luvan osallistua kumiteen, josta yksi pudotettiin kesken pois. Joskus taas kaikki onnistuvat.

Jorge kirjoitti:

KimS kirjoitti: Etelä-Suomessahan kuitenkin on lukuisia korkeampia vöitä ja vanhempia ja isompia seuroja

Kuinka paljon Suomessa on aktiivisia kiukkarin mustavöita ja onko montakin, jolla olisi useampia daneja?

En siis itse ole perillä aiheesta, mutta ymmärtääkseni Suomessa ei ole ollut kovin pitkää yhtäjaksoista jatkumoa kiukkarin harjoittamisessa - joka siis olisi tuottanut paikan päällä näitä korkeampia vyöarvoja.

Vöista puhuttaessa on tietenkin hyvä aina muistaa että sen lisäksi että lajien välisiä vöitä ei koskaan kannata vertailla niin myös esim. eri kiukkari-organisaatioiden välillä voi valitettavasti olla yllättävänkin isot erot siinä millä näytöillä vöitä tippuu.

Joka tapauksessa äkkiseltään päässä laskien Suomessa aktiivisia daneja ainakin
1x4dan
2x3dan
3x1dan (viimeisin Risto H. Liedosta, suoritti tänä viikonloppuna)

Lisäksi Suomessa on useita ruskeita (omassa kommentissani siis viittasin itseäni korkea-arvoisempiin, itsehän olen vasta vihreän tasolla)

Ei-aktiivisia danejahan (myös 3. ja 2.daneja) löytyy sitten lisää. Voivat kyllä itsekseen treenata ja jotkut ovat tod.näk. kovassakin kunnossa, mutta eivät aktiivisesti vaikuta kiukkari-rintamalla.

Andy kirjoitti: Mikhän siinä on että Kyokushinkai on jotenkin niin blokkeihin hajoavaa sorttia? Suomessa viisi seuraa, jotka kuuluvat neljään eri liittoon. Ja kun kyse ei ilmeisesti ole edes siitä että Suomessa olisi jotain henkilöristiriitoja.

kenttiensankari kirjoitti: Oisikohan tuossa sattumaakin.

Aika pitkälti näin. Useimmitenhan se on joko ego tai sattuma.

Sempai Dzikashan oli harjoitellut IFK.ssa jo ennen Suomeen muuttoa.
Käsittäkseni (?) sensei Sekhinkin tausta Iranissa on nimenomaan IKO1:ssä.
Sensei Frimodig oma lukunsa.

Sempai Hokkinen & Hallamaa taas ei yhteen aikaan porukoineen oikein sopineet saman katon alle (mutta menneen talven lumia siis), joten luontevaa että eri organisaatioissa. Ja Helsingin ”uusi sukupolvihan” on jo vahvasti sitoutunut Matsushimaan.

Kun Oishi lähti/potkittiin Kyokushin Unionista (Rengokai), ja Hasegawa "velvollisuudesta" seurasi, niin perustivat So-Kyokushinin. Shihan Wiklund taas koki velvollisuudekseen (=henkilösuhteet) taas seurata Hasegawaa (mutta ei kyllä yhtään tykännyt siitä että organisaatiota piti taas vaihtaa). Suomen Unionin porukka taas odotti mitä Wiklund sekä Unionin seurat Tromssassa ja Petroskoissa tekevät. Kun nämä siirtyivät So-Kyokushiniin niin Suomen porukka seurasi perässä. Sivuhuomautuksena, Ruotsissa So-Kyokushiniin lähti silloin Unionista ainoastaan Wiklund.

Itse taas kun tiesin mikä kiukkarin ja mustien vöiden tila (silloin) ja historia oli Suomessa, samoin Wiklundin tilanne, yhdistettynä Tornion maantieteelliseen sijaintiin ja ShinKyokushinin tilaan ja historiaan Ruotsissa ja maailmanlaajuisesti, niin oli hyvin selkeä valinta.

Eli Suomen organisaatioiden monilukuisuus toiminnan laajuuten nähden on siis (mielestäni) ensisijaisesti sattumasta ja historiasta johtuvaa, ei sillä tavalla varsinaisesti kerro nykytilanteesta tai nykyisestä harrastajien mielenlaadusta.

JanneM kirjoitti: Seurat voisivat kuulua mihin haluaa kansainväliseen katto-organisaatioon, mutta kotimaassa kuuluisivat esim. Suomen karateliittoon tai omaan Suomen Kyokushinkailiittoon.

Kotimaisen kentän yhdistämisen aloittamista yritin pari vuotta sitten ja olin siihen valmis panostamaan, ja SKK:n puoleltakin on jo aikoja sitten kannustettu perustamaan Suomalainen kattojärjestö/yhdistys. Silloin ei aika ollut vielä kypsä asialle, ja tällä hetkellä itselläni ei ole enää paukkuja siihen, ja keskityn omaan seuraamme. (Toki siinä sivussa yleiseen kiukkarin tunnettavuuden/imagon pienimuotoiseen nostamiseen)

Etelä-Suomessahan kuitenkin on lukuisia korkeampia vöitä ja vanhempia ja isompia seuroja, niin eiköhän siellä etelän suunnalla jossain välissä jotain liikettä tapahdu Jannen ehdottama mallihan on tietenkin yksi mahdollisuus, ja varmasti aikanaan toteutuukin
Kovin suurta tarvetta sille ei nähdäkseni kuitenkaan ihan vielä ole ollut. Kattojärjestönhän voi aina pistää pystyyn, mutta silloin pitäisi myös olla henkilöitä jotka sillä jotain tekevät.