"Yllättäen vähiten hiilidioksidipäästöjä tuottaa kierrätysmuovikassi, kun taas elinkaarensa aikana saastuttavin vaihtoehto on kangaskassi."

https://moreenimedia.uta.fi/2017/09/19/ ... vikassiin/

Yleltä laadukas juttu muovista:
https://yle.fi/uutiset/3-10319653

Tässäpä laadukas tietoisku muovin kierrätyksestä Ympäristöministeriöstä:

http://www.ym.fi/fi-FI/Ymparisto/Muovit ... sta(46356)

Sen verran kommentoisin ylempänä olevaan Suonpään vastineeseen, että kuluttajamuovin keräys toimii bueno: se lajitellaan Riihimäellä joko jatkoon tai polttoon. Teollisuuden tuottamasta muovijätteestä siinä ei mainita mitään, eikä minullakaan ole tietoa miten sen kanssa toimitaan.

Ja tokihan kotitalouksillakini on omat haasteensa muovin kierrätyksessä, muovin pitää olla puhdasta, oikeanlaatuista ja korkit yms eroiteltuna jne. Ei siinä etteikö se tavan tossunkuluttajalta onnistuisi, eihän tuo vaadi muuta kuin hitusen viitsimistä. Tosin jos kaikki muovi poltettaisiin, niin tuotakaan viitsimistä ei tarvitsisi tehdä.
https://yle.fi/uutiset/3-9516803

Tässäpä hyvä ja laaja artikkeli muoviongelmasta. Tiivistettynä mitään ongelmaa ei oikeastaan ole, ei vaikka kuvat muoviroskista ovatkin vastenmielisiä.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005659442.html

Atticoralta ja tapsaattorilta hyvää settiä mitä itse kukin voi tehdä - tai jättää tekemättä!

Aikaisemmin toin jo esiin täkäläisen jätehuollon potentiaalisena vientituotteena niihin(kin) maihin, joista on peräisin valtameriä mikromuovilla saastuttavat päästöt. Siihen en osaa vastata miten se tehdään - jos osaisin, tekisin varmaan "hieman" paremmin palkattuja hommia. Itse ongelma on siis siellä (ei täällä), joten lienee sopivaa kohdistaa toimenpiteet myös sinne, missä se ongelmakin on. Lienee kuitenkin kiistämätön juttu, että muovia ei tästä maailmasta saada pois, on se sen verran kätevä materiaali. Tai toki saadaan, mutta tilalle voi tulla sitten muita ongelmia. Esim lasipakkaukset, jolloin lisääntyneen painon takia kuljetuksien ekologisuus kärsii. Tätä kärsimystä lisää se, että lasi helposti särkyvänä materiaalina pitää suojata kuljetuksen ajaksi paremmin - jolloin per rekka mahtuu vähemmän tuotteita kuljetettavaksi. Ojasta allikkoon, sanois wanha kansa.

Yhtä kaikki ne muovijätteet meikäläisten roskiksissa eivät asiaan vaikuta. Sieltä kun ne matkaavat joko polttouuniin tai kaatopaikan penkkaan haudattavaksi ikiajoiksi - ei valtameriä saastuttavaksi mikromuoviksi. Kiitos erinomaisen jätehuoltomme

Niin eli jos haluaa tehdä ekotekoja tämän mikromuovin suhteen, niin kannattaa tehdä niitä jotka ovat oikeita ekotekoja. Eikä esim egobuustailla itselleen hyvispisteitä ostamalla kauppakassiksi puuvillakassin - siis kuormittaa luontoa entistä enemmän.

Meillä kun on silleen loistava jätehuolto, että ne muovikassit sun muut muovikääreet eivät käytännössä päädy koskaan vesistöihin. Se puuvillakassi taas on kuluttanut luonnonvaroja järkyttäviä määriä.

Lasse Candé kirjoitti: ↑maalis 15, 2018, 23.54 Jos tosiaankin alkaa profiloimaan muovijätettä minimoivia hyvispisteen keräilijöiksi, ...

Pointti olikin siinä, että harrastetaanko näennäistä muovijätteen minimoimista, vai semmoista ihan oikeata minimoimista. Hyvispisteitä voi toki keräillä molemmista, mutta näennäistekeminen on aina näennäistekemistä - pahimmillaan jopa tavoitteidensa vastaista.

Mistä voidaankin todeta Totelle, että kyseisessä uutisessa mainittiin ettei mikromuovin määrä kaloissa ole lisääntynyt, ei vaikka vesinäytteet ovat yhä muovisempia. Ongelmahan mikromuovin kanssa on eliöihin (tässä kaloihin) kertyvä mikromuovi, ei muovi sinänsä. Muistaakseni Norjassa tutkittiin auton renkaista tulevaa mikromuovia: sitä todettiin päätyvän vesistöihin hyvinkin paljon, mutta vettä raskaampana se käytännössä painui heti pohjaan muodostuen osaksi eliöstölle vaarattomaksi sedimentiksi.

Että ei se näennäisyys ole kaikki.

Veli AlexMachine todistikin väkevästi, että kaupan muovikassi on se ekologisin vaihtoehto, kun tarkastellaan koko elinkaarta. Ja koko elinkaartahan tässä pitää ajatellakin, eikö!

Mikromuovi valtamerissä on todellinen ongelma, siitä ei ole epäilystäkään. Näkisinkin, että meikäläinen jätehuolto voisi olla sellainen vientituote, jolla voitaisiin asiaan saada merkittävää muutosta. Siis siellä, missä mikromuovin joron jäljet todellisuudessa vievät. Samalla voisi asettua kuntoon muutama muukin ympäristöasia, suurjokien käyttö jätteiden loppusijotuspaikkana kun herättää epäilyksiä muidenkin juttujen kohdalla kuin pelkästään mikromuovin.

Eipä silti, ei täällä peräpohjolassa muovittoman maaliskuun viettämisestä mitään varsinaista haittaakaan ole. Ellei se siis estä näkemästä mistä se todellinen ympäristöongelma mikromuovin suhteen johtuu.

Atticora kirjoitti: ↑maalis 13, 2018, 17.27 En osta kyynistä ajatusta egobuustauksesta, olen tonne aiemmin kirjoittanut oman näkemykseni tällaisen kampanjan ideasta. Ikään kuin se olisi "todellisen ongelman" ratkaisemisesta pois. Päinvastoin.

Niin jos me suomalaiset vähennämme muovin käyttöä, niin se ei juurikaan vaikuta noiden kymmenen suurimman saastuttavan joen tilannetta. Kuten fuuusetsu totesikin, niin meillä on tämä kierrätyspuuha asianmukaisessa kunnossa - kaikkialla muualla taas ei. Tämän voi todeta esim Toten linkkaamasta Ylen uutisesta, jossa todetaan Itämeren kaloista tavallaan hyvä uutinen: mikromuovin määrä ei ole ole lisääntynyt 1980-luvulta, vaikka muovia käytetään kolme kertaa enemmän.

Tapsaattori toi hyvän pointin esille muovin kierrätyksestä: se on vaikeata. Eri muovilaatuja ei voi oikein sekoittaa toisiinsa, eli pesun ja kuivaamisen lisäksi on haasteena yhdessä pakkauksessa käytetyt useat eri muovilaadut, jotka pitää eroitella toisistaan. Ymmärtääkseni pahvin ja paperin kierrätyksessä ei tämmöisiä ongelmia ole, kuten ei myöskään lasin ja metallinkaan kanssa. Mutta muovin kanssa on kierrätysongelmia, siis jopa sellaisia että helposti kallistuu ajattelemaan sen käyttäminen polttoaineena asianmukaisisssa voimalaitoksissa voisi olla se kaikkein järkevin tapa kierrättää. Poltossa kun ei tarvitse juurikaan lajitella, pestä eikä oikein muutakaan - eikä haittaa jos seassa on jotakin muutakin kuin pelkkää muovia.

Kierrätyksen haaste kun yleensäkin on se, että siitä pitäisi olla kokonaishyötyä. Eli ettei se kierrätys kuormita enemmän luontoa kuin kierrättämättä jättäminen - tässä siis kierrätetyn muovin päätyminen valtameriin on kokonaisuuden kannalta pahempaa kuin kierrättämättä jättäminen. Toki myös kierrätyksen yksi pointti (ja haaste) on saada raaka-ainetta, siis sellaisia, joilla voidaan säästää luonnonvaroja.

Näin ollen kauppareissulla sen (uusio)muovikassin korvaaminen puuvillakassilla voi olla hyvinkin kyseenalaista. Joo, on totta että roskispussit on ohuempaa muovia, mutta tulee huomioida että puuvillan tuotanto kuormittaa yllättävän paljon ympäristöä: vaatii paljon vettä, kemikaaleja ja niin pois päin. Jossain taidettiin mainita, että kuinka monta kaupan muovikassia pitää jättää ostamatta, että puuvillakassi olisi kokonaisuudessaan ekologisempi, oliko luku tuhat vai kymmenentuhatta? Ja siinä luvussa ei taidettu huomioida muovipussien tarvetta joka kodin keittiöistä löytyvissä roska-astioissa.

Mika kirjoitti: ↑maalis 14, 2018, 07.28

Daddy kirjoitti: ↑maalis 13, 2018, 15.57 Yhtäkaikki muoviton maaliskuu on semmoista egobuustausta ja hyvispisteiden keräystä.

Jee, hyvispisteitä! Mihin niitä voi käyttää?

Hyvispisteet ovat erinomaisia oman sosiaalisen aseman parantamiseen

Niin luotettavuudesta en tiedä, mutta tekstissä mainitaan lähde: International Solid Waste Associationin raportti tästä muoviasiasta. Eli tämä: http://marinelitter.iswa.org/fileadmin/ ... active.pdf

Se on toki totta, että mitä vähemmän muovia käytetään, niin sitä vähemmän se saastuttaa. Mutta toki sekin on totta, että tuo merien muovisaasteongelma on peräisin ihan jostain muualta kuin täältä peräpohjolasta. Tai oikeastaan saatamme tietysti pahentaa ongelmaa lajittelemalla muovijatteemme - ja sitten kuskaamalla se johonkin epämääräiseen maailmankolkkaan, jossa joku kuittaa asiasta rahat tuuppaamalla jätteet mereen.

Yhtäkaikki muoviton maaliskuu on semmoista egobuustausta ja hyvispisteiden keräystä. Joo on ihan jees, kaunis ajatus ja silleen. Mutta mitään tekemistä sillä ei ole todellisen muovisaaste-ongelman kanssa.

Ei se muovin lajittelu välttis olekaan kovin fiksua, mikäli on luottamista tähän helsinkiläiseen terveydenhuollon erikoislääkäriin ja Helsingin yliopiston epidemiologian dosenttiin:

"Eurooppa on vienyt puolet muovijätteestään Kiinaan, jossa siitä ovat huolehtineet pienet kontrolloimattomat yritykset, jotka polttavat avotulella kierrätykseen usein kelpaamatonta muovia tai sitten ne ovat päätyvät vieressä virtaavaan jokeen ja lopulta mereen."
Erilliskerätty muovi päätyy valaan kitaan - sekajätepussin muovi päätyy turvallisesti polttoon

Tämä on vähän samaa settiä kuin se, että biojätteet ajetaan samaan läjään sekajätteen kanssa kun kompostointi ei joko onnistu, tai kompostoitu tavara ei kelpaa kenellekään. Paitsi että tällä kertaa lajiteltu muovi päättyy valtameriin aiheuttaen tunnettuja - ja vakavia - haittavaikutuksia.a

Fubarbarian kirjoitti: ↑maalis 12, 2018, 09.33 "Saksalainen tutkimustieto kertoo, että peräti 90 prosenttia merten muovista on peräisin vain kymmenestä suuresta joesta.

Niistä kahdeksan on Aasiassa ja kaksi Afrikassa. Joet ovat Jangtse, Indus, Keltainenjoki, Haijoki, Niili, Ganges, Helmijoki, Amur, Niger ja Mekong."

Eli nuo kun saataisin kuntooon niin homma olisi pitkälti taputeltu, isossa mittakaavassa on ihan sama mitä täällä Suomessa tehdään asialle.

https://www.aamulehti.fi/ulkomaat/hatka ... -200636630

Jep. Mikromuovi valtamerissä lienee todellakin paha paha ongelma, mutta täällä peräpohjolassa ollaan melko syyttömiä siihen. Yllämainittujen jokien asutusten jätehuolto on se, mikä pitäisi laittaa kuntoon.

Tietty termi "muoviton maaliskuu" rimmaa hyvin ja kuulostaa ihqulta hyvisleijunnan kannalta.