Tuo on hyvä kysymys (odotin sitä jo aamupäivällä).

Kun tuota logiikkaa jatkaa - enkä nyt siis väitä että se olisi kenenkään ketjuun kirjoittaneen logiikka, puhun yleisesti - on seuraava askel virallisen opettajan asema, jonka statuksen tietenkin myöntää julkinen sektori. Eli tätä varten perustettaisiin uusi virasto koulutuksineen ja testeineen. Kas näin kolme suomalaisen yhteiskunnan peruspilaria kättelevät: holhoaminen, byrokratia ja viralliset tittelit.

Eli oikeasti on siis niin, että jokainen määrittelee itse, mikä on järkevä valinta ja miksi. Mitään oikeaa tai väärää ei tässä asiassa ole olemassa (pl. kultit, huijarit jne.).

Se vasta-argumentti oli jotenkin sellainen, että jos laji on pieni ja sen opettaja suhteellisen kokematon, se on väärin niitä pahaa-aavistamattomia kohtaan, jotka eivät tiedä kamppailulajeista ja niiden tasosta mitään mutta kiinnostuvat tästä lajista. Näkisin että tuossa on kyseessä sellainen hyvin perinteinen suomalainen holhousmentaliteetti: kielletään jotain ettei nyt vain kukaan pahoittaisi mieltään.

Onhan tuossa tietty logiikkansa. Mutta ei.

Tietääkseni Suomessa on paljon erilaisia lajeja väestömäärään nähden. Syitä tähän on useita, joista jotkut ovat hyviä ja jotkut huonoja (ego jne.). Minusta on ehdottoman hyvä, jos joku ei saa aivan tarvitsemaansa ja lähtee sitten etsimään jotakin itselleen sopivampaa muualta. Näinhän me Tapanin kanssa toimimme 12 vuotta sitten.

Tässä yhteydessä on esitetty ajatus, että se on muilta pois tai jotakin vastaavaa (Andy osannee tarkentaa). Ymmärrän logiikan, mutten ole siitä samaa mieltä. Ei kukaan kamppailua opettava ole missään kollektiivisessa vastuussa kaikista kamppailusta kiinnostuneesta. Kunhan edes kaksi ihmistä harjoittelee samaa lajia toistensa kanssa, on siinä sarkaa vaikka kuinka pitkäksi aikaa.

Suuret harrastajamäärät mahdollistavat kaikenlaista. Toimintaa on helpompi kehittää, kun erilaisia vastustajia on enemmän ja kun rahaa virtaa kassaan enemmän. Samassa ne suuret massat myös lisäävät vastuuta. Ne sovitut harjoitukset vain on ohjattava. Muutaman hengen kaveriporukassa ihan kaikesta on mahdollista joustaa paljon enemmän.

Joka tapauksessa mielestäni on hyvä, että jokaiselle on jotakin, ja jos ei ole, maailmalta voi hakea jotakin itselleen parempaa. Jotkut lisäksi luovat oman lajinsa. Siksi en siis ole avausviestistä samaa mieltä. Siinä mielestäni lähestytään aihetta kapeasta näkökulmasta mutta ikään kuin kattaen koko aiheen laajuuden.