Ukemin oppiminen sille tasolle, että sen tekisi automaattisesti yllättävässä tilanteessa, vaatisi paljon harjoittelua. Ukemi ei ole luonnollinen vaan kehittynyt tapa hallita kaatuminen.

Siitä olen samaa mieltä, että kaikki omaa turvallisuutta parantava harjoittelu on tärkeää. Pääasiassa tästä syystä opetan jokaisella tunnillani edes vähäsen tasapainotaitoja.

Tämä alkaa liukua aiheesta. Muistelisin että kamppailulajien opettamisesta peruskoulussa on oma aiheensa, mutten ole varma. Nopealla haulla en löytänyt sellaista ketjua.

Nyt, kun OPS tarjoaa mahdollisuudet vaikka mihin, teoriassa kamppailulajejakin voisi opettaa peruskoulussa. Käytännössä kuitenkin vain harva liikunnanopettaja taitaa kamppailulajeja. Lisäksi kamppailulajien opettaminen teini-ikäisille koulun liikuntatunnilla vajoaa nopeasti pelleilyksi. Kamppailulajit ovat erittäin vaativia useammallakin osa-alueella, joista vähäisin ei ole henkinen kantti. Koska turvallisuus on tärkein tekijä liikuntatunneilla, pelkästään se tekisi kamppailulajien opettamisesta erittäin haastavaa. Jokin valinnaiskurssi voisi olla mahdollinen, mutta sen täyttyminen olisi horjuvaa. Ne, jotka jo harrastavat kamppailulajeja, ehkä kiinnostuisivat, mutta heitä on vähän, ja osa heistä voisi tyytyä oman seuransa harjoituksiin.

Opetin yhdessä koulussa viitisen vuotta. Niistä reilusti yli tuhannesta poikaoppilaasta muistan tältä istumalta vain muutaman, jotka harrastivat tai olivat harrastaneet kamppailulajeja. Lajeja olivat nyrkkeily, lukkopaini (tosin tämä yläasteella nyrkkeilyä harrastanut koululainen taisi aloittaa lukkopainin vasta yläasteen jälkeen), Shotokan karate, Aikido sekä Taekwon-Do. Muitakin saattoi olla mutta korkeintaan muutamia, kun taas esimerkiksi jalkapalloa, jääkiekkoa ja puuhelmeilyä harrastaneita oli useita satoja.

Tuo ajatus täydennyskoulutuksesta on kaunis, mutta luulenpa hakijoiden määrän jäävän vähäiseksi. Lisäksi, kuten kaikki tiedämme, kamppailulajien oppiminen on pitkä tie, ja se on sitä varsinkin, jos taidot pitäisi saada tasolle, jolta niitä voi siirtää eteenpäin.

Kamppailulajit ovat marginaalilajeja ja sellaisina pysyvät, vaikka monet nuoret pojat UFC:n tietävätkin.

Tuo on teoriassa ihan hyvä ehdotus. Käytännössä niiden patjojen raahaaminen varastosta ja sinne takaisin veisi oman aikansa, joka 45 minuutin oppitunnilla on sekuntipeliä, ja aina kaikki liikehdintä varastossa pitää erikseen valvoa, koska esimerkiksi yläasteikäiset helposti keksivät kaikenlaista ylimääräistä tekemistä siellä varastossa. Etunojapunnerruksia eivät kaikki teinit jaksa tehdä, ja polvipunnerrusten teettäminen teini-ikäisillä pojilla aiheuttaisi naureskelua sekä liikkeelle itselleen että niille, jotka jaksavat tehdä vain niitä. Lisäksi ukemi taaksepäin on erittäin haastava liike sekä motorisesti että voimatasoltaan. Ukemi eteenkinpäin on haaste, koska teini-ikäisillä kehonhallinta on kovin vaihtelevaa, eivätkä kaikki osaa tai uskalla tehdä kuperkeikkaa.

Keskustelua on ollut mielenkiintoista seurata.