Okei, nyt ymmärrän näkökulmasi vähän eri tavalla. Kiitos sen avaamisesta.
Olen ennenkin tällä alueella sanonut, että sinä kurkit liikuntaa urheilijan ja urheiluvalmentajan näkökulmasta, kun taas minun näkökulmani on enemmän siellä kansanterveystasolla. Siksi en oikein mieti näitä siltä kannalta, mitä kenenkin
kannattaisi tehdä - pääasia on että tekee edes jotakin, olkoon se sitten vaikka passiivista venyttelyä 90 minuuttia viikossa. Omaa treenaamistani tietysti mietin monelta eri kannalta ja usein.
Tiistaina tuntini jälkeen keräilin kamojani kun yhden toisen ohjaajan pilatesryhmän harrastajat alkoivat saapua saliin. Kuulin kun kaksi heistä keskusteli keskenään ja yksi sanoi: "Minä inhoan hikiliikuntaa.". Niin, siinä voi sitten kertoa, mitä
kannattaisi tehdä tai vain jatkaa matkaansa pukkariin.
Mitä tulee noin niin kuin aiheeseen vähän laajemmin - ja tämä alkaa hieman karata pelkästä joogasta - totta kai minä ja kaikki muutkin ovat sitä mieltä, että passiivinen venyttely ei ihan hyvin mahdu aktiiviliikkujan repertuaariin ennen kuin kaikki muut osaset ovat kohdillaan. Fyysinen kunto voidaan jakaa useampaan osaan, mutta jos nyt yksi pitäisi nostaa tikunnokkaan liikuntaa aloittelevan suhteen, sanoisin että se olisi aerobinen kunto, jonka perässä tulisi lihaskunto, niin epämääräinen sana kuin se onkin.
Jos taasen ajatellaan ihmisen terveyden eri osa-alueita, joista fyysinen kunto ja sen eri osa-alueet on yksi kokonaisuus, henkisen kunnon kannalta varsinkin näiden seinähullujen vuosien jälkeen pysähtyminen arjessa voi olla mitä parasta sielunhoitoa. Ja sitä esimerkiksi yinjooga niin monelle oikeasti on. Urheilemisesta tulee myös hyvä olo ihan biologisesti*, mutta joillekuille sellainen ihan oikea mielen ja kehon rauhoittaminen voi olla jopa ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä.
Tämä palautui nyt vähän enemmän joogaan menemättä kuitenkaan sinne astraalikehille. Joka tapauksessa näkökulmia on monia, ja siksi on hyvä keskustella niistä kaikista. ⌖☢⌖