Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti. :)

Haku löysi 190 tulosta

Mika
marras 11, 2018, 16.57
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Kehityshistoriamme
Vastaukset: 324
Luettu: 25700

Kehityshistoriamme

Tuo oli todella mielenkiintoinen artikkeli, jota sävytti hieno grafiikka. Kiitos. Suosittelen kaikille, joita oma ja muutenkin ihmiskunnan geneettinen historia kiinnostaa. :)


Jamnoista tiedetään vähän, mutta tästä ollaan nyt varmoja: kaikki eurooppalaiset kansat ovat sekoitus kolmesta tänne tulleesta ihmisryhmästä: Euroopan muinaisista metsästäjä-keräilijöistä. Lähi-idän viljelijöistä. Idän arojen karjankasvattajista. Myös suomalaisista löytyy näiden kolmen ryhmän perimää.

Mutta saamelaisten, suomalaisten, venäläisten ja mordvalaisten geeneissä on lisäksi jotain, jota muualla Euroopassa ei tavata. Sitä kutsutaan itäaasialaiseksi tai siperialaiseksi perimäksi.

”5–10 prosenttia suomalaisten perimästä on samanlaista kuin nykyisin Kiinassa ja Japanissa. Emme tiedä, tuliko se heti jääkauden väistyessä, kun mammuttien metsästäjät saapuivat vai myöhemmin”, Päivi Onkamo sanoo. ”Tämä asia kiinnostaa meitä kovasti.”

---

”Suomeen saapuneet N-miehet lienevät olleet silloista eliittiä. He toivat uuden kielen ja aika lailla vaihtoivat isälinjat.”

”Latviassa oli rautakaudella ahkerasti keskenään sotivia heimoja. Se voi olla yksi syy siihen, miksi ihmisiä lähti pohjoiseen.”

”Tai sitten oli nälänhätää. Tai ylijäämäväestöä, jonka oli lähdettävä liikkeelle.”

Se tuli Suomeen.
Mika
heinä 17, 2018, 22.09
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Kehityshistoriamme
Vastaukset: 324
Luettu: 25700

Kehityshistoriamme

Ihmiskunnan evoluutiohistoriassa käännetään uutta lehteä. Tutkijoiden mukaan Kiinasta on löydetty työkaluja, jotka ovat 2,12 miljoonan vuoden takaa, kun aiemmin Afrikan ulkopuolelta on löydetty fossiileja ja työkaluja, joiden iäksi on arvioitu 1,85 miljoonaa vuotta. Elämme mielenkiintoisia aikoja. :)

https://yle.fi/uutiset/3-10302134
Mika
elo 18, 2016, 10.50
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Kehityshistoriamme
Vastaukset: 324
Luettu: 25700

Kehityshistoriamme

Me suomalaiset tosiaan sitten olemme ihan oma heimomme. :DD

Tärkeäähän tällaisessa on tietenkin noiden sairauksien tutkiminen.
Suomalaisten geeniperimä eroaa eurooppalaisista niin paljon, että heidät pitää luokitella omaksi väestökseen.

Tämä selviää arvostetussa Nature-lehdessä juuri julkaistusta artikkelista. Nyt julkaistuun tutkimukseen valittiin väestöotoksia Euroopasta, Afrikasta, Etelä- ja Itä-Aasiasta sekä Amerikan mantereelta.

Hyvä esimerkki suomalaisesta geeniperinnöstä on tutkimuksessa löydetty AKT2-geenin geenimuutos, jota esiintyy yhdellä prosentilla suomalaista, mutta ei missään muualla maailmassa. AKT2 on insuliiniherkkyyteen vaikuttava erittäin keskeinen geeni.

– Olemme aloittaneet tutkimukset tästä geenistä jo muutama kuukausi sitten Turun Pet-keskuksen tutkijoiden kanssa, Laakso kertoo.


Se tutkimus on täällä.
Mika
tammi 21, 2016, 13.26
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Kehityshistoriamme
Vastaukset: 324
Luettu: 25700

Kehityshistoriamme

Sitä on näköjään sodittu jo 10000 vuotta sitten.
Skeletal remains of a group of foragers massacred around 10,000 years ago on the shores of a lagoon is unique evidence of a violent encounter between clashing groups of ancient hunter-gatherers, and suggests the “presence of warfare” in late Stone Age foraging societies.



Mika
maalis 4, 2015, 07.07
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Kehityshistoriamme
Vastaukset: 324
Luettu: 25700

Kehityshistoriamme

Olemme mongoleja kaikki!
Noin kolme miljardia ihmistä maailmassa puhuu äidinkielenään indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluvia kieliä. Puhutuimpia niistä ovat englanti, espanja, hindi ja venäjä. Euroopassa Suomi on yksi harvoista maista, joissa puhutuin kieli ei ole indoeurooppalainen.

Australialaisen Adelaiden yliopiston tutkijat ovat saaneet selville uuden osasyyn indoeurooppalaisten kielten laajaan levinneisyyteen ja suosioon erityisesti euroopassa, Phys.org kirjoittaa. Nature-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan osaselitys indoeurooppalaisten kielten nousulle on suuri muuttoaalto nykyiseltä Itä-Venäjältä Eurooppaan noin 4500 vuotta sitten.

Tutkimusaineistona oli dna-näytteitä yli 90 eurooppalaisesta ihmisestä, jotka elivät 8000-3000 vuotta sitten. Aineisto todistaa kahdesta suuresta muuttoaallosta, joista ensimmäisessä saapuivat Euroopan ensimmäiset maanviljelijät Anatoliasta, nykyisestä Turkin Aasian puoleisesta osasta noin 8000 vuotta sitten. Tästä muuttoaallosta on löydetty todisteita aiemminkin. Ennen tätä Euroopassa oli jo metsästäjä-keräilijöitä.

Dna-näytteet osoittavat kuitenkin myös, että noin 4500 vuotta sitten Keski-Eurooppaan tuli reipas tuulahdus itäistä geeniperimää kaukaa nykyisen Venäjän itäosista. Tuon ajan nuorakeraamista kulttuuria edustaneiden ihmisten perimästä noin 75 prosenttia oli kaukaa idästä.
http://www.tekniikkatalous.fi/innovaati ... a/a1051591" onclick="window.open(this.href);return false;
Mika
maalis 3, 2015, 19.07
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Kehityshistoriamme
Vastaukset: 324
Luettu: 25700

Kehityshistoriamme

Vau. Tämä on kuin jostakin elokuvasta. :)
Kansainvälinen tutkijaryhmä on löytänyt Hondurasin sademetsän keskeltä tuntemattomalle kansalle kuuluneen suurkaupungin rauniot. Asiasta kertoo National Geographic -tiedelehti, jonka toimittaja ja kuvaaja olivat ryhmässä mukana.

Kadonneessa kaupungissa Mosquitian sademetsässä elänyt kansa on tutkijoille täysi mysteeri. Kaupungille ei edes ole nimeä. Keski-Amerikan maya-kulttuuria sen sijaan on tutkittu perusteellisesti.
http://yle.fi/uutiset/viidakon_katkoist ... ki/7842814" onclick="window.open(this.href);return false;

Kuva
Mika
helmi 3, 2015, 16.50
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Kehityshistoriamme
Vastaukset: 324
Luettu: 25700

Kehityshistoriamme

Jousimetsästyksellä on saattanut olla muutakin virkaa kuin ravitseminen. :)
"Comparing the scarce remains of wild animals and the abundant hunting gear found in the site, we conclude that nutrition was not the main aim of developing hunting objects. Neolithic archery could have had a significant community and social role, as well as providing social prestige to physical activity and individuals involved in it", explains the researcher Xavier Terradas, from the Milá i Fontanals Institution (IMF-CSIC).
http://www.uab.cat/web/newsroom/news-de ... 5680765195" onclick="window.open(this.href);return false;
Mika
kesä 9, 2014, 11.37
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Kehityshistoriamme
Vastaukset: 324
Luettu: 25700

Kehityshistoriamme

Modern day women have slim hips and narrower waists thanks to evolution - not calorie couting.

Scientists made the discovery by comparing fossils from centuries-old remains to the bodies of women today.

Researchers found that more than 200,000 years ago women’s hips would have been several inches wider than the 21st Century woman - likening their not so feminine frames to today’s broad-shouldered men.

Unearthed fossils show how pre-evolution women were saddled with hefty, manly bodies to enable them to give birth to big babies.


:naka: :arrow: :smt061
Mika
kesä 3, 2014, 15.40
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Kehityshistoriamme
Vastaukset: 324
Luettu: 25700

Kehityshistoriamme

Siinä on teille noin 3000 vuotta vanhat ratsumiehen pöksyt.

Kuva

Mika
touko 3, 2014, 11.00
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Kehityshistoriamme
Vastaukset: 324
Luettu: 25700

Kehityshistoriamme

Ketju on tavallaan oikea mutta toisaalta ei. Joka tapauksessa tämä on aika mielenkiintoinen (ja koskettavakin) dokkari.

[video][/video]

Tuo tila on nimeltään Uner Tan Syndrome. Kyseisen niminen vaatimaton äijä tietysti nimesi tämän itsensä mukaan. Sitten hän mainitsi jotakin de-evoluutiosta tämän perheen kohdalla. Kolmanneksi minua harmittaa tuon kyseisen äijän naamakin. Onneksi kuitenkin vähän viisaammat tieteentekijät ovat tutkineet tätä ilmiötä. Videon loppupuolella (jossa on valitettavasti vähän audio-ongelmia) voi nähdä, kuinka perhettä autetaan.
Mika
huhti 8, 2014, 20.26
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Kehityshistoriamme
Vastaukset: 324
Luettu: 25700

Kehityshistoriamme

Aihki kirjoitti:
Mika kirjoitti: Aihki, teinit ja nuoret aikuiset eivät kylläkään ole sama asia, eivätkä varsinkaan tässä yhteydessä.
Onnistuit valitsemaan kahdesta vaihtoehdosta toistuvasti väärin, "ilmiö" on tuo surffaus "ERI yhteys" on teinit ja nuoret aikuiset. Ei se ole oikeasti noin vaikeata. :badgrin:
Arvasin jo etukäteen, että minä olen väärässä, et suinkaan sinä tai ilmaisusi... :nauruhammas:

Tietenkin teinit ovat keskimäärin keskittymiskyvyttömämpiä kuin aikuiset. Lapset vasta ovatkin. Tämä on ihan normaalia ja itsestään selvää.

Kuitenkaan et sen paremmin kommentoinut tuota varsinaista tutkimusta.

Flammee kommentoi. Sehän tuossa juuri taitaakin olla, että se informaatiotulva vaikeuttaa keskittymistä ja aiheuttaa ajatusten katoilua mahdollisesti entistä enemmän. Jatkotutkimukset kertonevat aiheesta enemmän.
Mika
huhti 7, 2014, 22.50
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Kehityshistoriamme
Vastaukset: 324
Luettu: 25700

Kehityshistoriamme

Aihki, teinit ja nuoret aikuiset eivät kylläkään ole sama asia, eivätkä varsinkaan tässä yhteydessä.

Ikkuy, heh, tottahan tuokin on. Mutta katsotaanpa mitä tulevat tutkimukset meille kertovat. Senhän me jo tiedämme, että ainakin suomalaisten lasten ja nuorten kyky tuottaa kirjallista tekstiä on heikentynyt.
Mika
huhti 7, 2014, 21.39
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Kehityshistoriamme
Vastaukset: 324
Luettu: 25700

Kehityshistoriamme

Tuossa israelilaistutkimuksessa tutkimukseen osallistuneet eivät kaiketi olleet enää teinejä.

LINKKI
Mika
huhti 7, 2014, 21.23
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Kehityshistoriamme
Vastaukset: 324
Luettu: 25700

Kehityshistoriamme

Tuossa mainittiin myös näin:
Aivoja ei Wolfin mukaan ole suunniteltu lukemiseen. Ihmisellä ei ole geenejä, jotka vaikuttaisivat lukukykyyn kuten kykyyn puhua tai näkökykyyn. Aivot ovat vain sopeutuneet lukemaan, joten lukemisen muutoksen aiheuttamat ongelmat on helppo ymmärtää.
The Washington Postin alkuperäinen artikkeli alkaa näin:
Claire Handscombe has a commitment problem online. Like a lot of Web surfers, she clicks on links posted on social networks, reads a few sentences, looks for exciting words, and then grows restless, scampering off to the next page she probably won’t commit to.

“I give it a few seconds — not even minutes — and then I’m moving again,” says Handscombe, a 35-year-old graduate student in creative writing at American University.

But it’s not just online anymore. She finds herself behaving the same way with a novel.

“It’s like your eyes are passing over the words but you’re not taking in what they say,” she confessed. “When I realize what’s happening, I have to go back and read again and again.”
Ihminen on kuitenkin lukenut jo aika pitkään.
But spurred by the emergence of Egyptian hieroglyphics, the Phoenician alphabet, Chinese paper and, finally, the Gutenberg press, the brain has adapted to read.
Tuossa on kerrottu yhdestä tutkimuksesta näin:
A 2012 Israeli study of engineering students — who grew up in the world of screens — looked at their comprehension while reading the same text on screen and in print when under time pressure to complete the task.

The students believed they did better on screen. They were wrong. Their comprehension and learning was better on paper.
Mitä te kolme olette tuosta mieltä (ja millä perusteilla)?
Mika
huhti 7, 2014, 20.49
Keskustelualue: Kahvila
Aihe: Kehityshistoriamme
Vastaukset: 324
Luettu: 25700

Kehityshistoriamme

Tämä koskee yhtä lailla kehityshistoriaamme kuin kehitystulevaisuuttammekin.
Ihmisille on kehittymässä "digitaaliset aivot", jotka kykenevät enää selailuun, kertoo Washington Post. Useat tutkijat ovat huolissaan nettiselailun vaikutuksista ihmisen lukukykyyn.

Samalla kun ihmisaivot kehittyvät käsitelemään verkon tietotulvaa, ihmiset menettävät kykynsä syvälliseen lukemiseen, epäilevät tutkijat. Erilaiset lukemisen tavat kilpailevat aivoissamme. Tutkijat pelkäävät jopa, että selailuun tottuneet "digitaaliset aivot" ovat syrjäyttämässä perinteisen syvän lukemisen, joka on kehittynyt vuosituhansien aikana.

"Pelkään, että nykyisin käyttämämme pintapuolinen lukutapa aiheuttaa meille vaikeuksia silloin, kun lukeminen vaatii syvällisempää käsittelyä", sanoo Tuftin yliopiston kognitiivinen aivotutkija Maryanne Wolf.