Kohuttu Baby Reindeer tuli katsottua. Pääosan esittäjä Richard Gadd kertoo tässä draamasarjassa hyvin avoimesti omasta elämästään ja epävarmuuksistaan. Pääteema on se, että hän joutui naisen vaaninnan kohteeksi, mutta sarjassa käsitellään aihetta eri kanteilta. Sarja herättää moninaisia ajatuksia ihmisyydestä ja seksuaalisuudesta.

https://www.radiotimes.com/tv/drama/bab ... y-netflix/

Ripley on Netflixin sarja Patricia Highsmithin kirjasta. Siitä viiden kirjan sarjasta kolmesta ensimmäisestä on siirretty valkokankaalle useampi elokuva. Yksi tunnetuimpia on Talented Mr. Ripley, jota tähdittää Matt Damon, ja joka on sen saman kirjan nimi, johon tämäkin sarja perustuu. Tyyli on kuitenkin hyvin erilainen, jopa vähän kaurismäkinen: mustavalkoinen, vähäeleinen, yksityiskohtainen.

Vaatii todellista taituruutta kuljettaa sarjaa eteenpäin noilla elementeillä, mutta Steve Zaillian on kova nimi.

Sarjaa on kuvattu yli 200 kohteessa Italiassa, millä on melkoinen vaikutus lopputulokseen.

Netflixillä Furies on ihan menevä sarja. Se on sellainen sarjakuvamainen rikostoimintasarja Pariisin alamaailmasta. Nyrkit ja luodit viuhuvat koko ajan. Etsimättä oletan toisesta kaudesta sovitun.

Aloittelin 3 Body Problem -sarjan. Vaikuttaa mielenkiintoiselta. The Signal:sta katsoin ekaa jaksoa mutta vaikutti liian pitkäveteiseltä. Onko joku katsonut tämän sarjan? Blacklistin viimeisen kauden katson, koska olen katsonut kaikki muutkin.

Areenalle on ilmestynyt The Lazarus Project -sarjan toinen kausi. Katsoin. Ihan hauskaa scifihömppää se on.

Amazon Prime Videolla mulla ei ole nyt mitään kesken. Vähän köykäiseltä vaikuttaa tarjonta. Saa ehdottaa hyvää sarjaa.

HBO:lla Tokyo Vicen kakkoskausi on ollut kova. Vielä ilmestyy pari jaksoa. Yhdessä aloitimme Kate Winsletin tähdittämän sarjan The Regime. Huumori ja varsinkin poliittinen huumori on vaikea, vaikea taiteenlaji, mutta tämä saattaa onnistua siinä.

Disneyllä The Artful Dodger kestänee katselua. Muutaman muun kanssa ongelmana on se, ettei niihin ole lisätty englanninkielisiä tekstejä (tilaus ei ole Suomesta). Muuten on sekin suoratoisto katsottu loppuun ennen kuin Star Wars -sarjoista ilmestyy lisäkausia.

Olihan se The Gentlemenin ensimmäinen kausi todella hyvä. @Kari Aittomäki, siinä esiintyy yhdessä vakiosivuosassa Vinnie Jones.

Disneyltä voi katsoa sellaista sarjaa kuin Death and Other Details, joka on Agatha Christie -murhamysteeri laivalla. Tämä on hyvin tehty, ja juonen taustalla kulkee jonkinlainen salaliitto. En tiedä siitä viiden jakson perusteella vielä sen enempää. Mandy Patinkinia on ollut mukava nähdä pitkästä aikaa mahtavan Homeland-sarjan jälkeen, josta hänelle irtosi Golden Globe -ehdokkuus.

Vasta puolisen vuotta sitten katselimme The Gentleman -elokuvan, vaikka se julkaistiin vuonna 2019, mutta tällä kertaa siitä oli se etu, että muistimme elokuvan juonen aika hyvin. Vaikka eihän sitä tämän sarjan alle silti tarvita. Ja minkä sarjan? Vihdoinkin Guy Ritchien elokuvista − käytän monikkoa koska niissä on niin paljon samoja elementtejä − on luotu TV-sarja!




Meillä on vielä kolme jaksoa katsomatta, mutta onhan tämä kova.

HBOMaxilta katselimme True Detectiven uusimman. Oli hyvä. Jatkamme jakso kerrallaan The Touristin kakkoskautta. On ehkä vielä parempi kuin eka kausi. Wolf oli hyvä minisarja. Tokyo Vicen kakkoskauden aloitin eilen. Vauhtia riittää.

Areenalta The Vanishing Triangle kesti katsomista. On silti aina vähän kuumottavaa katsoa tositapahtumiin perustuvia draamoja, koska ne muistuttavat ihmisen pahuudesta ja edustavat vastakohtaa sille eskapismille, jota viihteestä haetaan.

The Lazarus Project on kevyttä scifihömppää. Joskus voi katsoa tällaisiakin.

Vigil-sarjan toinen kausi oli yhtä kova tai jos mahdollista parempi kuin ensimmäinen kausi. Tämä on TV-viihdettä parhaimmillaan

Ja tietysti Brassic ja sen viides kausi on taattua koheltamista

True Detectiven uusin kausi vaikuttaa odotetusti lupaavalta

Minisarja A Murder At The End Of The World oli ihan hyvä. Loppu purkautui aika nopeasti, mutta omanlaisensa sarja kuitenkin oli. Sanoisin että kyse on nykypäivän ja tekoälyyn liittyvä Agatha Christie -murhamysteeri.

Onni onnettomuudessa on, että saanemme @AlexMachinen takaisin tähän ketjuun

Päivitetäänpä taas.

Netflix
El Encargado on hauska mustan huumorin argentiinalaissarja talonmiehestä, joka yritetään savustaa ulos työstään ja asunnostaan kattoterasille suunnitellun uima-altaan tieltä.
Griselda oli ihan mielenkiintoinen varsinkin kun sarja perustuu oikeisiin tapahtumiin. Se oikean elämän nainen oli paljon karumpi kuin sarja antaa ymmärtää, joskin näen miksi sarjassa oli tehty ratkaisu hulluuteen vajoamisesta: ihminen ei oikein käsitä todellista psykopatiaa niin helposti. Oli aika kuumottavaa lukea, mitä kaikkea se nainen elämässään teki mutta myös koki. Legendan mukaan Pablo Escobar varoi suututtamasta Griselda Blancoa.
Boy Swallows Universe on kehujensa arvoinen. Tykkäsin tosi paljon. Oli erilainen, hauska ja paikoin erittäin vakava.

Katselulistalla on useita sarjoja, mutta palataan niihin sitten jos ne osoittautuvat viihdyttäviksi.

Disney+
Saint X oli hyvä ja lopulta aika yllättävä. Viimeisen jakson myötä ymmärsi paremmin tiettyjen hahmojen rakentelut.
Godfather of Harlem on ollut oikein mukavaa katsottavaa. Sarja on kirjoitettu turvallisella huippukaavalla, joten mitään ihan uutta ja yllättävää ei nähdä, mutta laatu on taattua. Näyttelijäkaarti on tämänhetkisten TV-sarjojen kärkikastia. Aihe itsessään on aikakautensa eli 1960-luvun vuoksi tyly.

Jonossa on muutamia sarjoa, mutta palataan niihin tuonnempana.

HBO ja Amazon ovat tällä hetkellä tyhjiä arpoja. Ei voittoa. Toki aloitamme True Detectiven uusimman kauden kunhan kaikki jaksot on tuupattu eetteriin.

Brasilialainen Criminal Code (Netflix) eli alkuperäiseltä ja paremmalta nimeltään DNA do Crime on yllättävän hyvä ja kansainvälisen vertailun kestävä rikossarja. DNA on selvässä sivuroolissa siinä, että se auttaa selvittämään ja jäljittämään rikollisia, mutta pääosa on toiminnassa. Henkilöhahmojen rakentamiselle on myös suotu aikaa. Toisesta kaudesta on lyöty kättä päälle.

Ranskalainen Totems (Amazon) sijoittuu Kylmän sodan ajalle ja tarkemmin vuoteen 1965, jolloin Kuuban ohjuskriisistä oli vain parisen vuotta ja ydinasejännitteeet olivat erittäin korkealla. Ranskalainen ohjusinsinööri ja neuvostoliittolainen sellaisen tytär värvätään kumpikin enemmän tai vähemmän vastahakoisesti kummankin valtion tiedustelupalveluihin, jolloin he pian myös tapaavat. Tämäkin sarja yllätti. Näkökulma on vähän erilainen kuin niissä agenttisarjoissa, joissa pääosan esittäjä on James Bond tai henkistä sukua tälle. Tässäkin ehditään rakentaa muutaman keskeisen hahmon taustoja. Sarjassa esitellään myös moraalinen dilemma, josta on helppo uskoa, että Kylmän sodan aikana on tavallaan ollut kolmaskin vakoojajoukko.

Harlan Cobenin kirjoihin perustuvat sarjat ovat olleet ihan hyviä. Nyt viimeisempänä niistä katsoimme sarjan Fool Me Once. Tekoälystä kertova dystooppinen sarja Class of '09 oli mielenkiintoinen. Ruokapornosta kiinnostuneet tykkäisivät Robert De Niron tavallaan juontamasta argentiinalaisesta draamakomedia Nada:sta.

Netflixin sarja Beef on kehujensa arvoinen. Sarja alkaa rattiraivotapauksella, joka jää aluksi sivujuoneksi, kun pääosaa esittää ihmisten tyytymättömyys elämässä. Siinä mielessä sarja on elämänmakuinen mutta silti etenevä. Rattiraivotapaus alkaa saada uusia kierteitä, ja vauhti sarjassa kiihtyy loppua kohden. Lisäpisteitä annan pääosin hyvästä ysärirokista.

Tässä on hyvä arvostelu, joka ei paljasta liikaa:

https://www.theguardian.com/tv-and-radi ... er-netflix

Suosittelen vahvasti

Yleensä katselen vakavampia sarjoja, mutta joskus komedian sotkeminen mukaan on ihan hyvä mauste. Näitä vähän kevyempiä draamasarjoja, kuten vaikka Royal Pains, olen aina katsellut tasapainon vuoksi. Nyt sitten katselin kesällä julkaistun The Horror of Dolores Roach -sarjan. Johan oli kohkaamista
Voin suositella mustan komedian ystäville.



Culprits sitten taas on näitä vakampia sarjoja. Tämä on sellaista James Bond -tason räiskimistä, jossa keskiössä on yksityisen pankin holvin ryöstäminen ja sen jälkiseuraukset. Tykkäsin



Reacherin toinen kausi on alkanut Amazonilla. En muista ennen nähneeni auton keulaan potkaistavan niin kovaa, että ilmatyyny laukeaa (esittelyvideossa kohdassa 1:15)

Alan Ritchson on hyvä mies tähän rooliin. Hän on ekasta kaudesta vielä puntannut vähän lisää, ja 240 paunaa eli noin 110 kg meni rikki ennen kuvauksia. Noin 192-senttisenä hän vastaa melko tarkkaan kirjojen hahmoa.

Netflixiltä katselin loppuun sarjan Rough Diamonds, joka kesti hyvin katselua. Toista kautta odotellessa.

Sitten jatkoin sarjalla Ferry: The Series, joka on etkoa sarjalle Undercover, jonka kolme kautta vaihtelivat loistavasta keskinkertaiseen. Hassusti Rough Diamondin päänäyttelijä näkyi heti Ferryssä, joskin ihan erilaisessa roolissa. Olin siis nähnyt hänet aiemminkin Undercoverissa mutta en enää muistanut tai tunnistanut.

Frank Lammers on ihan ykkösluokan näyttelijä. Omalla listallani hän on siellä kärkipäässä, vaikkei hän puhu kieltä jota ymmärtäisin. Niin hyvä hän on. Hän kantaa hienosti nimikkosarjaansa.

https://www.netflix.com/fi-en/title/81579442

The Cleaning Ladyn (HBO) kakkoskausi vaikuttaa paremmin kirjoitetulta kuin ensimmäinen, ja erilaiset silmukat kiristyvät kiristymistään. Tuo jatkuva huutaminen, joka on yleistä aika monillekin draamasarjoille, välillä koettelee, mutta hyvä sarja se silti on.

Will Trent (Disney+) on vähän kuin nykypäivän Monk. Tällaisiakin tarvitaan. Jatkan kolmen jakson jälkeen kauden loppuun.

Un Asunto Privado (Amazon) eli A Private Affair on tosi hauska Agatha Christie -perinteen sarja. Jean Reno on kyllä todella hyvä näyttelijä. Toivottavasti tästä ilmestyy jatkokausi.

Fargon (HBO) viides kausi on alkanut

Netflixin sarjoja en nyt muista, mutta koska olen majaillut pääasiassa kakkoskodissani viimeiset 4-5 viikkoa, en ole sitä juuri katsellut. Pian on senkin aika taas.