Mylly kirjoitti:Olen pannut merkille, että BJJ:ssä puhutaan usein siniselle vyölle pääsemisestä, kun muissa lajeissa tunnutaan puhuvan suoraan mustasta vyöstä.
Mikä tekee BJJ:ssä sinisestä vyöstä tällaisen "virstanpylvään" vai onko se edes sitä?
Nopealla haulla en tähän löytänyt vastausta niin päätin päräyttää kysymyksen tänne.

Luultavasti sinisestä vyöstä puhutaan BJJ, koska se on yleisin suoritettava vyö. Luultavasti virstanpylväs tulee siitä, että sillä on kuitenkin jonkinlainen vaatimustaso, vaikka luetaankin aloittelijan vyöksi. Toki suoritusaika luetaan vuosissa eikä kuukausissa eli jonkinlainen porras se kuitenkin on.

Luin mielenkiintoisesta tavasta seurata osaamisen kehittymistä eli Rob Biernacki Island Top Team kertoi, että hän myöntää valkoisen vyön natsat taitojen mukaan. Hän on määritellyt 4 osaamisaluetta ja kun harrastaja todentaa jonkun alueen, hän saa natsan. Natsat siis voi saada satunnaisessa järjestyksessä ja kun on kaikki 4 natsaa on noin puolivälissä siniseen vyöhön. (Tietysti kaikki osaamisalueet ovat kamppailuun liittyviä ja kamppailutilanteissa havainnoitavia eli ei ns. teknistä esittelyä, jossa havainnollistetaan, että osaa suorituksen teknisesti oikein vaan kyse on kamppailun osa-alueista, kuten kaartin ohitus, kaartin palautus ... en muista muita, mutta esimerkiksi alasvienti ei ollut vaatimuksissa.)

Niin ja vaatimukset on kaikkien tiedossa, mutta niitä ei esitellä "vyökokeessa". Kun saat natsan, tiedät, että joku osa perusteista on jollain riittävällä tasolla.

Ajattelin soveltaa ajatusta kehittämällä jonkinlaisen henkilökohtaisen "taitokortin" harrastajalle ja siihen kerätään ydinosaaminen. Se saattaisi suunnata oppimista ja ehkä jopa motivoida?

(Ajatus on, ettei tulevalla lukkopaini treenillä ole vöitä, mutta tietysti oppimista voi seurata muillakin tavoilla.)

Sininen on ollut viime kesästä, mutta taas epäilen vöiden suorittamisen tärkeyttä. Purppura on työpöydällä muistuttamassa tavoitteesta.

Lasse Candé kirjoitti: Ihan noin äkkiseltään ja ulkopuolisena, vaikuttaisi tämän ketjun pohjalta siltä että noista voisi kaikki olla kriteerejä. Taisi olla JanneM ja ehkä pari muutakin, jotka kertoivat miten vyökehitys matsaajalla saattaa erota vähemmän matsaavasta.

Koska mainitsit karaten ja täten puhutaan laajemman kautta BJJ:stä jo valmiiksi, on ihan yleistä että vöihin vaikuttaa kaikki positiivinen ja joissain asioissa vaaditaan minimiä. Jos esim on kuspää, joka ei ole aktiivinen seuratoiminnassa, mutta tekee paljon treenityötä ja kehittyy, saattaa nopealla aikataululla vaatimustaso olla kovempi kuin sellaisella jolla nuo muut täyttyvät ja sanotaan vielä että on vähän ikääkin. Mutta yleensä pitää kuitenkin edes jonkin tason ylittyä myös teknisesti.

Varmaan jotain tällaista BJJ:ssäkin, ainakin tästä ketjusta päätellen. Samaten tästä ketjusta päätellen moiset vaatimukset ja niiden painotukset näyttävät riippuvan myöntäjästä, mikä nyt ei tietenkään ole yllätys, jos kerran myöntäjällä on ketjun mukaan täysi vapaus valita miten myöntelee.

Jep, luettelin kaikki mitä kuvittelin, että saattaa vaikuttaa. Ja savolaisittain, saattaa olla, ettei kaikki vaikuta.

Tietysti luetteloa voi vielä täydentää.

Paras tapa selvittää mikä vaikuttaa on varmaan kysyä omalta graduoijalta
Jos on kyse vyökokeesta, varmaan pitää kysyä, että mitkä ehdot pitää täyttyä, että voi mennä.

Sitä tietysti ei saa kysyä, että milloin saan vyön tai miksi minulle ei ole jo myönnetty vyötä. Vanha budo kulttuuri pitää sitä ohjaajan kritisoimisena.

Mitä erilaisia taitoja vyöhön voi liittyä?

1) On keskusteltu henkisestä kasvusta ja kulttuurin tuntemuksesta.
2) Ehkä seuraan tai tiimiin integroitumisesta?
3) Teknisestä taitavuudesta.
Joskus karaten alkuaikoina palkittiin vyöllä myös pitkäaikaisesta seuratyöstä tai liiton hommien tekemisestä. Käsittääkseni siitä on luovuttu eikä bjj:ssä ole tainut sitä olla koskaan?

4) Aikaisemmassa viestissä mainitsin opettamisen ja ohjaamisen.

5) Entä itsepuolustuksen osaaminen ja opettaminen? Toisaalta pitäisikö taidot olla jo alussa, kuten gracie combative belt -ajatus on? Vai pitäisikö homma tarkistaa ennen mustaavyötä, ettei vain tulisi kamppailijaa, joka heittäytyy selälleen, kuten pilakuvissa bjj:n itsepuolustusta kuvataan?

6) Onko kilpailu kriteeri vyölle? Luultavasti ainakin jonkinlainen merkki osaamisesta, jos voittaa sarjansa.

HarriN kirjoitti: Iäkäs ylempi vyö on arvokkaampi seuralle opettajana kuin satunnaisesti kilpailevana, joten teknisen ymmärryksen ja opetuskyvyn pitää olla kohdallaan. Nuo kun eivät välttämättä aina kohtaa kisamenestyksen (varsinkaan ikäluokissa) kanssa.

Jotkut pitävät vyössä merkkiä, että henkilö on käynyt ohjaajakoulutuksen. Taitaa olla mustassa vyössä valkoiset raidat punaisen alueen molemmissa päissä?

(Meillä taitaa täytyä kaikkien mustien vöiden opettaa ja varmaan jonkinlaista koulutusta tai ohjausta on varmasti useimmilla taustalla - siis muutakin kuin pelkästään aikaisempien ohjaajien matkimista tai parin päivän pikakursseja.)

Ero isoon maailmaan taitaa olla myös, ettei ohjaajat vedä treenejä työkseen eli tiliä ei tule, joten oman opetustaidon kehittäminen on harrastuneisuudesta kiinni. Tiedän muutaman, jotka ovat jopa innostuneita itsensä kehittäjiä, muttei minulla ole minkäänlaista kokonaiskäsitystä missä mennään.

Voisi äkkiä luulla, että ohjaamis- ja opettamistaito olisi jopa huomattavan tärkeä ominaisuus, koska se motivoi harrastajia ja tekee heistä myös osaavampia. En esitä, että ohjaajilla olisi jokin oma papukaijamerkki vyössä, mutta jotenkin toisten auttamista ja ohjaamista pitäisi arvostaa.

Tässä Jason Scullyn motivaatiotemppu eli vyö hankittu ja odottaa ripustamista jonnekin, että muistuttaa tavoitteesta.

Antti K kirjoitti: Juu, jos pidemmän päälle tosiaan saat yhteensä 3-4 treeniä viikossa Aedman ja Saaren kanssa, niin tilannehan on aivan toinen. Nämä siis harjoittelun ytimenä ja verkkojutut ja Monnarin nujut siihen plussana päälle. Tähän asti touhusta vaan on välittynyt aika toisenlainen kuva, mutta hienoa, jos olen väärässä.

Tämä on visio eli herrain haave. Visiolla on jotain realismia, eli olen vuodn verran käynyt Jigotain judossa (toiselle Antille korjaan, että 9 kuukautta, koska aloitin viime syksynä). Keväällä sain aikaiseksi tulla tarkistamaan Aedman treenit, ja olin ihan liekeissä, kun huomasin, että hän on SGBi mustavyö. En saanut viimekaudella osumaan Saaren Jaskan treenejä omaan kalenteriin, mutta ne harvat kerrat kun pääsin, sain aivan helmiä eli Jaska piti minulle tunnin privaatin ja siitä riittää vieläkin aineksia harjoitteluun. Kevään kehittämispäivillä käytiin pystytekniikoita ja sekin sessio avasi aivan uusia periaatteita.

Tämän kevään viikko-ohjelma on ollut 2 nyrkkeilyä, 2-3 punttia, 2 judoa ja 3 nujua. Lisäksi pelaan golfia 3 kertaa viikossa eli nämä kaikki ovat fyysisiä. Nettijutut ja drillailut kotona tulevat tämän päälle.

Tänään olin nyrkkeilemässä 7:20 ja nuju alkoi 8:30 ja golf 11. Kohta kirjoitan harjoittelupäiväkirjan ja sitten aloitan huomisen kamppailutreenin suunnittelun. Ehkä etsin jotain vastauksia tämän aamuiseen nujuun eli pelasimme half guardia ja lisää eväitä täytyy saada.

Tämmöistä tämä treenaaminen on ollut ja minä tykkään tästä. Ensi kaudelle tulee hiukan lisää ohjattuja treenejä joka pitää sovittaa omaan tekniikkaan. Yhtä merkittävää kuin Martin ja Jaska ovat myös uudet painikumppanit. Tulee aivan erilaisia reaktioita kuin monnarin nujussa.

En tiedä mikä kuva foorumilla on minun harjoittelustani. Tuskin se on oikea ja tuskin edes tästäkään tulee oikeata. Täytyy muistaa, että vanhan miehen treenit ovat aina vanhan miehen treenejä. Intensiteetti on alhainen, koska muuten ei paikat kestä. Treenejä voi olla 2-3 päivässä, mutta jossain on lintsattava. Puntti on ainoa, jossa uskallan mennä lähelle maksimia...joskus. Siis nyt kun ei tarvitse mennä töihin. Lukukauden aikana tilanne muuttuu, jos on täydet päivät opetusta.

Voiko purppuran saada...Hannu. Nyt en ole selvittänyt kriteereitä eli oikeaa vastausta minulla ei ole, mutta minulla on suunnitelma.

Käytän paljon internettiä, joista neljä sivustoa ovat ihan ytimessä (ei välttämättä tärkeysjärjestyksessä)
1) Jason Scully Grapplersguide. yli 4000 tekniikkaa, mutta oleellisempaa on, että on toimiva forum, erilaisia kisoja ja myös omien videoiden kritiikkiä eli lähetät nujua ja saat vihjeitä, mitä ehkä olisi voinut kokeilla.

2) Lovato Jr treeniryhmä, jossa on tietysti tekniikoita, mutta myös kerran kuumaudessa webinar, jossa voi kysyä ja myös lähettää videoita (tosin harvoin) ja saada palautetta.

3) Stephen Whittier 40 plus ryhmä...videoiden lisäksi vihjeitä selviytymiseen SBGi vetäjä eli sopii mainiosti seuraavaan...

4) Martin Aedma vimeo sivusto

Videoiden teoriaosuuden lisäksi yritän käydä Martin Aedma treeneissä ja toinen hyvä guru on Jaakko Saari. En ole vielä saanut sopimaan omaan ohjelmaan, mutta pitää sovittaa.

Olen ahkera seminaareissa kävijä ja yritän nujuta. Jos tällä systeemillä saisi 2-3 kertaa viikossa Martinin kanssa ajatusten vaihtoa, yhden judon Jaskan kanssa ja yhden ilman ja lisäksi 3 omaa nujua. Siinä alkaa paukut lopua kun lisätään pari nyrkkeilyä ja 2-3 punttia.

Käytännössä jotain aina tippuu eli ihan näin raskas ei arki ole tai jos onnistuu, niin parin viikon päästä on pidettävä lepopäiviä.

En minä tätä ihan huonona systeeminä pidä. Siinä tulee käytännössä noin 5 fyysistä painitreeniä viikossa ja ehkä tunti tai pari päivässä videoiden ihmettelyä. Normaalin työviikon päälle se voi olla liian paljon, mutta yleensä minulla on puolivuotta löysempää töissä.

Sitten niihin youtubevideoihin. On järjetöntä kerätä tekniikoita netistä ja kokeilla mikä toimii.
Jos haluaa käyttää nettiä, kannattaa etsiä periaatteita ja teoriaa.Siis yrittää löytää miksi ja miten juttu toimisi. Pelkästään 3 min demo jostain tempusta ei auta.

Kaikilla käyttämilläni sivuilla käydään läpi periaatteta ja neuvotaan miten ne voisi saada toimimaan! Yleensä tekniikan saa toimimaan painimalla ja hakemalla siitä itselle sopiva muunnos tai löytämällä oikea ajoitus.

Voiko tällä saavuttaa purppuravyön...luulen, että voi, mutta tietysti riippuu siitä miten hyvin nujuamista käytännössä oppii. Uskon, että menetelmä on hyvä. Aikaisempaan toimintaan verrattuna olen saanut lisää kontaktia ohjaukseen ja edistyneempiä painikavereita. Oppimista auttaa hirvittävästi, kun nujuaa teknisten tyyppien kanssa.

Olen itse tyytyväinen pakettin. Pari maailmanluokan opettajaa kontaktissa ja pari huippua opettamassa verkon kautta ja lisäksi niin paljon painia kuin elimistö kestää. Systeemi ei ole niin, että teen mitä opettajat sanovat, vaan niin, että yritän ratkoa ongelmia ja opettajat auttavat. Tämä tekee pelistä itselleni kiinnostavan.

Antti K kirjoitti:

HannuL kirjoitti: Minä käyn päivällä painimassa ja illalla kun ehdin Martinin ohjaamissa harjoituksissa. Voi olla, että käyn vilkaisemassa jonkun muunkin vetämiä, sillä samainen hevosmies kertoi, että ne ovat nykyisin ihan hyviä.

En minä ainakaan tästä voi ymmärtää muuten, kuin että nyt saatat käydä vilkaisemassa, kun olet saanut tietoosi, että harjoitukset ovatkin ihan hyviä. Jos tämä herättää kiinnostuksen käydä katsomassa, niin ei kai se voi tarkoittaa muuta, kuin että aikaisemmin harjoitukset eivät mielestäsi olleet hyviä.

Voi kai sen ymmärtää niin, että treenaan paljon ja useassa seurassa. MInulle on vakiintunut jonkinlainen viikko-ohjelma. Nyt tulee tieto, että JFC treenit ovat kehittyneet ja se houkuttelee tarkistamaan tilanteen.

Se, että en ole käynyt JFC treeneissä, ei tarkoita, että pitäisin niitä huonoina, vaan että toiset treenit sopivat minulle paremmin. VIikko-ohjelman rakentaminen ei mene puhtaasti treenien mukaan vaan ihan arkielämä vaikuttaa valintoihin.

JanneM kirjoitti: Ihmettelin jo aiemmin kun vedit jostain syystä minun tasoni jiujitsukana mukaan verratessasi mustan vyön tasoa "jos Martinin taso olisi mittari ei Jannekaan saisi mustaa vyötä" tms.
Tämä yhdistettynä siihen että viesteistäsi voi lukea että treenien taso ei ole mieleisesi joskin nykyään jo "ihan hyvät" saa sellaisen käsityksen että opetuksen taso on(ollut) huonoa.

Olen pyrkinyt olemaan melko neutraali tässä asiassa sillä minulla henkilökohtaisesti ei ole mitään sanottavaa sinun vyöarvoosi tai tasoon sillä emme ole painineet vuosiin. Toki olen pyrkinyt kertomaan miten seurassamme asioita tehdään ja miksi koska Fight Club on ollut puheena.

Vedin sinut mukaan, koska pidän sinua hyvänä kamppailijana! En muista mistä kriteerijutussa oli kyse, mutta luultavasti jostain älyttömästä tasosta. Eli tavoite oli piemminkin kertoa jostain älyttömyydestä eli miten niinkin hyvä jätkä kuin sinä ei siis jollain vertailujutulla saisi vyötä. Pahoittelen virhettäni.

OK, oli väärin kirjoittaa, mitä minulle on sanottu. Siis minulle on kerrottu, että treenit ovat nykyisin ihan hyvät. Minä en ole kehunut niitä hyviksi enkä haukkunut huonoiksi, koska olen käynyt vain Martinin treeneissä.

En ole sanonut, että en käy treeneissä, koska ne ovat huonoja!

Olen sanonut, etten vaihda omaa treenisysteemiäni jonkun vyön takia. Aika jännä juttu, kun miettii, että samalla metsästän vöitä.

JanneM kirjoitti: Tartunpa tässä muutamaan pointtiin sillä olenhan ainoa ohjaaja joka edelleen ohjaa harjoituksia Fight CLubilla säännöllisesti siistä ohjaajista ketkä vetivät treenejä kun aloittelit ja kävit harjoituksissa. Otan huomattavan henkilökohtaisesti nämä nyt ja sanon sen suoraan.

Minulla on myös vaikea suhtautua vakavasti, jos en luota jonkun kamppailutaitoon. Ei sellaiselta viitsi oikein mitään oppeja ottaa.

Etkö luota minun kamppailutaitoon tai muiden Fight Clubin ohjaajien kamppailutaitoon?
Mikä kamppailutaidoissamme on niin vajaavaista ettet luota siihen?

HannuL vastaa...Mistä ihmeestä vedät ajatuksen, että se on syy. Siis en kai minä missään ole sanonut, että JFC ei osata kamppailla! Joku hölmö kirjoitti, ettei haluaisi oppia ihmiseltä, joka ei osaa kamppailla ja minä komppasin. Luulen, ettet sinäkään haluaisi oppia sellaiselta ihmiseltä joka ei osaa kamppailla. SIIS mitä ihmettä ... minähän tunnen sinut. Olenko koskaan epäillyt sinun taitojasi?

Kyllä voit kehittyä opettajana, mutta olenko sanonut, että JFC on huonot treenit!
Edelleen en halua, että väitettä pistetään minun suuhuni. On toki hienoa, jos ja kun on tapahtunut kehitystä.

Voi olla, että käyn vilkaisemassa jonkun muunkin vetämiä, sillä samainen hevosmies kertoi, että ne ovat nykyisin ihan hyviä.

Koska olen mainintani mukaan ainoa joka edelleen vetää niistä ohjaajista ketä oli mukana sinun aloittaessa, niin haluaisin kysyä, että mikä vika minun vetämissä harjoituksissa oli aiemmin ja miksi et sanonut siitä aiemmin? Miksi olen kuitenkin aina kuullut enemmän kehuja kuin haukkuja harjoituksistani? Olen toivottavasti myös kehittynyt ohjaajana tässä vuosien varrella. Olisi surullista jos en olisi.


HannuL:
Edelleen siis joku sanoi, että harjoitukset ovat parantuneet ja päätelmä on, etten käy treeneissä, koska pidän niitä huonoina!!!

Minulla ei ole mitään vaikeuksia painia kenenkään kanssa paitsi Martinin. Martinin kohdalla en pääse edes alkuun ja turhautuminen on suunnatonta - painista ei tule mitään. Osaan taputtaa ja nykyisin olen jopa kohtalaisen nopea siinä eli enää en taistele ihan älyttämissä asennoissa vaan taputa, jotta päästään jatkamaan mielekästä treeniä.

Miksi sinulla on vaikeuksia painia Martinin kanssa? En ole nähnyt, että kenelläkään olisi vaikeaa painia MArtinin kanssa. Päin vastoin MArtinin kanssa on oikein helppo painia koska hän on niin hyvä. Jos tarkoitat, että pärjäät muille paitsi MArtinille, niin olet kyllä todella taitava.

Mietin jahka pääsen tänäään illemmalla kotiin, että olisiko aihetta syytä jakaa jotenkin.

Just, nyt minä väitän olevani niin hyvä, että niputan kaikki JFC...todellakin?
Joo, viestissä taisi olla, että olen oppinut taputtamaan nopeasti. Jos se on pärjäämistä niin pärjään hienosti.

Martinin kanssa on vaikea painia, koska hän vastaa niin nopeasti kaikkiin liikkeisiin ja saa minut huonoon positioon. Päänuppi ei tajua mitä on tapahtumassa. Painiminen ei ole fyysisesti hankalaa eli ei siinä satu. Eikä se käy egolle eli ei ole kuvitelmaa, että niputtaisin.

Kuvittelen, että Presenter on Hannu eli keskustelemassa on kaksi meikäläisen peruskurssin vetäjää. Onko keskustelu vielä vyökoekäytännöissä vai onko aihe vaihtunut? Pitäisikö tälle perustaa oma keskustelu tai pistää piste. Tämä keskustelu ei ehkä kuitenkaan jää historiaan yleisen kiinnostavuuden ansiosta?

Hevosmiehen lausuma oli suora lainaus. Luultavasti lausuja yritti motivoida minua käymään ohjatuissa harjoituksissa perustelemalla, että ne ovat hyviä.

Vedän treeniryhmää eli aika aktiivisesti kutsun ihmisiä nujuamaan kanssani.
(Olen toivonut, että porukka alkaisi kokoontumaan myös ilman minua eli porukka voisi sopia treenejä useammin. Uskon, että se pikemminkin lisäisi harrastajia kuin vähentäisi itseltäni treenikavereita.)

Nykyinen treenin runko on, että ensin lämmitellään jollain jatkuvalla drillillä tai pienellä kamppailulla. Viimeaikoina olemme vetäneet pummel-kisaa ja siitä heittopaikka (uchikomina) eli heitto jää tekemättä.

Sitten on osuus, jossa jokainen saa treenata sitä tekniikkaa jota haluaa eli kellossa on 3 - 5 min aikaa ja parille kerrotaan mitä tältä odotetaan. Variaatiot ovat pädin pitämisestä tavalliseen rullailuun ...eli kello käy ja jokainen treenaa vuorollaan mitä haluaa.
(Yleensä tämä osuus kestää noin tunnin eli vuoro vaihtuu, kunnes tulee taas oma vuoro.)

Lopuksi on ollut jonkinlaista rullailua.

Joskus puhutaan enemmän ja joskus vähemmän...kaikki opettavat tai pohtivat omia ja toisten juttuja. Yleensä tyypit treenaavat samoja positioita useamman kerran, joten harjoitusten välissä pystyy keksimään asentoon liittyen uusia juonia.

Vetäminen tarkoittaa lähinnä aikojen ehdottamista ja korkeintaan jonkinlaista hyvän fiiliksen luomista. Tähän ei hirvittävää lajikokemusta tarvitse - luulen, että ammattitaitoni juuri ja juuri riittää - vaikka erityisesti positiivisessa palautteessa olisikin vielä kehitettävää.