Masutatsu Oyamalla jos kenellä oli hyviä sitaatteja! Laitanpa tähän lisää Internetseistä löytämiäni kvoutteja:
Ja yhtään nyt välittämättä mistään mahdollisista "en sanonut puoliakaan siitä tårta på tårta, jota siteeraatte minulle"-keisseistä.
Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti.
Haku löysi 82 tulosta
Palaa sivulle Perinteinen Karate ja Karaten historia
- maalis 1, 2023, 10.19
- Keskustelualue: Dojo
- Aihe: Perinteinen Karate ja Karaten historia
- Vastaukset: 1130
- Luettu: 207568
- huhti 25, 2022, 13.23
- Keskustelualue: Dojo
- Aihe: Perinteinen Karate ja Karaten historia
- Vastaukset: 1130
- Luettu: 207568
Perinteinen Karate
Tää oli vaan huono käännös Motobulta. Japaniksi kirjoitetussa blogissaan hän kirjoitti aivan oikein, että "Funakoshin Naihanchi on erilainen kuin Itosun Naihanchi, joten on mielenkiintoista, että hän ei oppinut sitä Asatolta".Jussi Häkkinen kirjoitti: ↑huhti 23, 2022, 16.46Naoki Motobu being Naoki Motobu.Lasse Candé kirjoitti: ↑huhti 23, 2022, 13.45 Minulle tämä oli vähän mystinen päättely ja taitaa nimet mennä jotenkin väärin:
Onko tämä siis niin, että yllättävää on ettäThe fact that Funakoshi Sensei's Naihanchi is different from Itosu's Naihanchi and therefore was not learned from Asato was surprising,
- Funakoshin Naihanchi poikkeaa Itosun Naihanchista ja täten ei ole Itosulta opittu?
- Funakoshin Naihanchi poikkeaa Asaton Naihanchista ja täten ei ole Asatolta opittu?
- Poikkeaa Itosun omasta, ei ole Asatolta opittu ja tuo ”therefore” on jokin outo sanavalinta?
- maalis 16, 2022, 04.55
- Keskustelualue: Dojo
- Aihe: Perinteinen Karate ja Karaten historia
- Vastaukset: 1130
- Luettu: 207568
Perinteinen Karate
Miten minä Funakoshia luen, niin hänen kuvauksensa mukaan tegumi oli jonkinsorttista takapihapainin omaista nujuamista tai vääntämistä eikä siis esimerkiksi festivaaleilla ja kansajuhlilla järjestettyihin painikilpailuihin verrattavissa. Okinawalainen sumo, elikkäs Shima, kun on sääntöjensä puolesta hyvin lähellä vaikkapa pohjalaista housunkauluspainia. En näe, että tuolla olisi juuri mitään tekemistä Karaten kanssa:
Nagaminehan siis käyttää tuota "tegumi"-sanaa kirjassaan ainoastaan yhden ainokaisen kerran, joten minusta on erikoinen ajatus, että jokainen muu viittaus painihommiin olisi sitten juurikin sitä tegumia.Lasse Candé kirjoitti: ↑maalis 15, 2022, 08.20 Jos tuo paininuoto Nagaminen kirjassa sitten on sama, ei ole hölmömpi juttu kääntää tätä ”Okinawan sumoa” tegumiksi.
- helmi 25, 2022, 12.25
- Keskustelualue: Dojo
- Aihe: Perinteinen Karate ja Karaten historia
- Vastaukset: 1130
- Luettu: 207568
Perinteinen Karate
Motobuhan opetti Seisania muuten.Jussi Häkkinen kirjoitti: ↑helmi 21, 2022, 15.58 Ja jos joku kummastelee, miksi sanon, ettei Naifanchi ole tappelukatanakaan huono ("mutku Motobu..."), tarkoitan sitä, että Naifanchi itsessään on enemmän kiteytys kuin kokonaisuus ja siihen tappelumeininkiin pääsemiseen on käytännössä tunnettava aika kirjo muutakin karatea (etenkin Kusanku ja sen oppimiseen johtanut karate), jolloin Naifanchia voi käyttää näppäränä indeksointi- ja pikahakujärjestelmänä. Tältä pohjalta en ihmettele Naifanchin asemaa tappelupässin lempikatana, mutta jos joku haluaa oppia tappelupässin karaten ja treenaa vain Naifanchia, jää Naifanchin sisällöstä yli 90% pois. Sisällysluettelo ei ole kirja.
- helmi 25, 2022, 12.23
- Keskustelualue: Dojo
- Aihe: Perinteinen Karate ja Karaten historia
- Vastaukset: 1130
- Luettu: 207568
Perinteinen Karate
Onko tää se video, jossa Jesse sanoo oppineensa Seisanin Kiinassa? Hän kun oppi siellä yhden version Sanchinista.
- joulu 4, 2021, 17.13
- Keskustelualue: Dojo
- Aihe: Perinteinen Karate ja Karaten historia
- Vastaukset: 1130
- Luettu: 207568
Perinteinen Karate
Tämä on tosiaankin kyllä täysin omaa tulkintaasi. En näe Motobun tai Quastin kirjoituksissa mitään tuollaista tarvetta.
Noista Hakko-ryu -seminaareista on toki ollut Udundin yhteydessä paljon puhetta, mutta Ueharan varhaisimpien oppilaiden mukaan hän toki opetti toriteaan/tuiteaan jo pari vuotta ennen kuin ko. seminaarit ylipäätään järjestetiin Okinawalla.
- marras 23, 2021, 10.51
- Keskustelualue: Dojo
- Aihe: Perinteinen Karate ja Karaten historia
- Vastaukset: 1130
- Luettu: 207568
Perinteinen Karate
Meillä Kishimoto-Dissä tuota käsien asentoa, juurikin johon välillä viitataan "meotodena" (eikä ns. periaatteeseen sinänsä; tässä on vähän vaihtelua näköjään) sanotaan tekkō-gamaeksi. Seitoku Higa tulkitsee sen olevan "rautakilpikonna", Shukumine puolestaan "rautapylväs".
Asento on siis ainakin tunnistettu ja nimetty omaksi objektikseen Motobu-ryun ulkopuolellakin. Tämä ei valitettavasti tietenkään vastaa siihen, mistä "meotode"-nimi tulee.
Asento on siis ainakin tunnistettu ja nimetty omaksi objektikseen Motobu-ryun ulkopuolellakin. Tämä ei valitettavasti tietenkään vastaa siihen, mistä "meotode"-nimi tulee.
- elo 17, 2021, 13.40
- Keskustelualue: Dojo
- Aihe: Perinteinen Karate ja Karaten historia
- Vastaukset: 1130
- Luettu: 207568
Perinteinen Karate
Niin, sitä juuri tarkoitinkin, että tuo Motobun kirjoitus olisi kettuilua noita Ryuei-ryun nyrkkipajassa Shito-ryulle tuotettuja katoja kohtaan.
Ei ne mun silmään missään mielessä teknisesti huonoja tai typeriä katoja ole, se on vaan vähän vaan epäaitoa tekemällä tehdä näyttäviä katoja kisoja varten.
Olympialaisten katakisoissa ei nähtiin pääasiassa muuten kuin seuraavat katat: Kururunfa, Suparimpei, Sansai, Tomari Bassai, Oyadomari no Bassai, Chatanyara Kusanku, Chibana no Kusanku, Papuren, Nipaipo, Ohan, Ohan Dai, Anan, Anan Dai. Muutamat shotokanistit veti myös Gojushiho Dain ja Shon sekä Unsun ja Gankakun, mutta niillä ei pääasiassa menty jatkoon (Turkin Sofuoglu teki tokalla kierroksella Kanku Shon ja meni pronsseille Gojushiho Sholla)
Ei ne mun silmään missään mielessä teknisesti huonoja tai typeriä katoja ole, se on vaan vähän vaan epäaitoa tekemällä tehdä näyttäviä katoja kisoja varten.
Olympialaisten katakisoissa ei nähtiin pääasiassa muuten kuin seuraavat katat: Kururunfa, Suparimpei, Sansai, Tomari Bassai, Oyadomari no Bassai, Chatanyara Kusanku, Chibana no Kusanku, Papuren, Nipaipo, Ohan, Ohan Dai, Anan, Anan Dai. Muutamat shotokanistit veti myös Gojushiho Dain ja Shon sekä Unsun ja Gankakun, mutta niillä ei pääasiassa menty jatkoon (Turkin Sofuoglu teki tokalla kierroksella Kanku Shon ja meni pronsseille Gojushiho Sholla)
- elo 13, 2021, 06.23
- Keskustelualue: Dojo
- Aihe: Perinteinen Karate ja Karaten historia
- Vastaukset: 1130
- Luettu: 207568
Perinteinen Karate
Jäin miettimään, että onko tämä jonkin sorttista piilokettuilua Anan Dai- ja Ohan Dai-katoja kohtaan...TimoS kirjoitti: ↑elo 12, 2021, 15.57Noh, tämähän on ollut jo jonkin aikaa tiedossa, että nuo keskittyvät Itosun oppilaiden karateen. Sinällänsä, dai ja sho ovat "vain" nimiä ja jotenkinhan ne on katat on pitänyt erotella, kun ei tyylissä oikein voi olla kahta täysin samannimistä kataa. Siispä niille on annettu lisänimiä, kuten dai/sho.
- touko 27, 2021, 12.03
- Keskustelualue: Dojo
- Aihe: Perinteinen Karate ja Karaten historia
- Vastaukset: 1130
- Luettu: 207568
Perinteinen Karate
Kyllä minä Lasse ihan sinua tarkoitin. Taisit kysyä jotain Gojushiho-hommaa Ben Pollockilta, tai jotain muuten aiheen vierestä.Lasse Candé kirjoitti: ↑touko 12, 2021, 11.28 Jos Veepee tarkoitti Lassella minua eikä Jääskeläistä, niin en muista jauhaneeni nimenomaan Gojushihosta ja Funakoshista missään. Mutta on kyllä hämärä mielikuva, että olen jotain tietoa tuonut jostain muualta esim. Shotokaniin ja Shitoryuhun liittyen. Olisiko sitten kyseinen kata ollut jotenkin sisäänleivottuna siihen käsittelyyn?
- touko 11, 2021, 14.50
- Keskustelualue: Dojo
- Aihe: Perinteinen Karate ja Karaten historia
- Vastaukset: 1130
- Luettu: 207568
Perinteinen Karate
Mielenkiintoisinta tuossa artikkelissa on kyllä ehdottomasti se väite, että Itosu ei olisi osannut Gojushihoa. Samaten esitetään, ettei Funakoshikaan olisi sitä osannut; tästä taisi Lasse esittää eriäviä todisteita asian suhteen joko tässä ketjussa tai muussa. Matsumura-jutut on melkeinpä yhdentekeviä sen rinnalla.Ale kirjoitti: ↑touko 7, 2021, 11.26 Siinä olisi erinomainen kirjoitus Gojushihon historiasta ja opettajasuhteista.
Opettajani, joka on yksi parhaista karaten historian tuntijoista kommentoi linkkiä: "Sokon Matsumura was the first one to teach Gojushiho on Okinawa, after he learned it in China from Iwah, in 1828. tämän takia ei tule kymppiä, kun oletettavasti voi olla oikeassa, mutta mistä näyttö?"
https://www.thekaratepage.com/the-lineage-of-gojushiho
Noin äkkiseltään minä en muuten ainakaan suoraan kiellä, etteikö Matsumura olisi voinut oppia Gojushihoa Kiinasta; ainakin asiaa puoltavia väitteitä voi esittää. Esimerkiksi katan "wanha" nimi Ūsēshī viittaa hyvin vahvasti Fuzhoun murteesta otettuun lainaan, eikä se ole japania tai sen puoleen okinawan kieltäkään. En osaa puhua okinawan kieltä yhtään, mutta numerot 5, 10 ja 4 ovat okinawaksi "ichi", "tuu" ja "yuu". 54 on Fuzhoun murteella puolestaan "ngu-sei(k)-sei" (hokkienin kielellä - tai millään muulla siniittisellä kielellä ylipäätään - "54" ei äänny tuolla tavalla), ja Okinawalla välitetystä katasta löytyy teknisiä yhtymäkohtia nykyään Fuzhousta löytyviin liikesarjoihin.
Nämä eivät tietenkään todista, että Matsumura olisi oppinut Gojushiho-katan Kiinasta, mutta ainakin puoltavat sellaista väitettä.
- huhti 27, 2021, 14.03
- Keskustelualue: Dojo
- Aihe: Perinteinen Karate ja Karaten historia
- Vastaukset: 1130
- Luettu: 207568
Perinteinen Karate
Tulipas muuten mieleen kun nyt tuon Henten nostin esille, että SinäSuppilosta löytyy myös Keio-yliopiston (Shotokan-) karateklubilla kuvattuja videoita, joissa muun muassa esitellään tuota samaa "torju ja lyö samalla kädellä" -periaatetta. Keion karateklubi on siis seura, jossa treenataan "vanhemman tyylistä" Shotokania, onhan heillä joukossa vielä tyyppejä jotka ehtivät treenata aikoinaan itse Funakoshinkin alaisuudessa.
- huhti 27, 2021, 12.25
- Keskustelualue: Dojo
- Aihe: Perinteinen Karate ja Karaten historia
- Vastaukset: 1130
- Luettu: 207568
Perinteinen Karate
Mulla on itsellä kans tuo Funakoshin 1935 Kyohan-editio koneella. Tein jopa aivan täysin samasta tekniikasta kuvaparin joskus parisen kuukautta sitten. Että Jesse oikein "elvyttää kadonneita karatetekniikoita" hurr durr; itse tiedän about kymmenisen muutakin tekniikkaa, jotka toimivat aivan täysin samalla torjunta-tekniikka -periaatteella (Shukuminen Higi 1 -sarja, Gensei-ryussa tunnetaan myös Oyo kumiten nimellä). Helppohan noita on keksiä myös lisääkin, varsinkin kun Funakoshi muistaakseni kuvatekstissa ilmaisee, että kyseessä on "hente"-periaate - siitä vaan soveltamaan innolla lisää uusia.
Alempi tekniikka on otettu muuten @antti_lk :n Nyrkkeilyn taito -opetusvideoilta! Nyrkkeilyliitto laittoi ne YouTubeen joskus viime vuoden puolella, Hemmetin hyvä paketti.
Alempi tekniikka on otettu muuten @antti_lk :n Nyrkkeilyn taito -opetusvideoilta! Nyrkkeilyliitto laittoi ne YouTubeen joskus viime vuoden puolella, Hemmetin hyvä paketti.
- huhti 27, 2021, 12.16
- Keskustelualue: Dojo
- Aihe: Perinteinen Karate ja Karaten historia
- Vastaukset: 1130
- Luettu: 207568
Perinteinen Karate
Kantoninkielen "nyrkki" lausutaan suomalaisittain melkein täsmälleen samoin kuin "khyyn". Kirjoitusasu "kuen" (oikeammin vielä "kuèhn") on kehitetty lukihäiriöisiä englanninpuhujia varten Hong Kongissa kehitetty - ja suomalaisen suuhun paremmin sopiva - Jyutping kirjoittaa saman sanan "kyun4".
- tammi 31, 2021, 07.00
- Keskustelualue: Dojo
- Aihe: Perinteinen Karate ja Karaten historia
- Vastaukset: 1130
- Luettu: 207568
Perinteinen Karate
Taidoka vois hypätä sisään puhumaan nidangeristä...
Taidossa nidangeri on aina kaksi potkua yhden hypyn aikana, ja mikäänhän ei tosiaankaan estä tekemästä useampiakin jos pystyy. Itsellä menee kolme, mutta liikesarjaan sitä ei voi laittaa, koska sen jälkeen kamaen puoli vaihtuu vääräksi. Shukuminelta lähti myös se kuuluisa kahdeksan...
Normaalisti totta kai treenaaja pyrkii tekemään molemmat potkut niin korkealle kuin lähtee, kunnes tajuaa että sitä ensimmäistä potkua on paljon vaikeampi nostaa ylös. Toisaalta taas siinä vaiheessa kun aletaan tehdä kilpatason hokeita, ohjeistus muuttuukin siihen, että jälkimmäistä potkua kannattaakin tähdätä polkaisten hiukan alas, koska muutenkin korkeassa hypyssä se menee helposti yli kohteen. Käytännössä nidangeria tulee tehtyä kohteeseen lähinnä ensimmäisessä pariliikesarjassa, jossa kohdetta jahdataan potkaisemalla nidangerillä vatsan/pallean alueelle.
Tuosta Jessen tekstistä. Mikäli olen oikein ymmärtänyt Winkkarin nyrkin asennon, niin syy siihen löytyy pikemminkin heidän käyttämästään kyynärpään kulmasta ja sen strategisesta käytöstä, kun lyönnillä halutaan kiilata vastustajan lyönti sivuun omalla vastalyönnillä. Peruste ei siis ole välttämättä voimantuotto itsessään. Shukuminellä taad oli periaate "sando ittai no tsuki" (kolmen liikkeen lyönti), jossa karaten nyrkkiä kääntävässä lyöntitekniikassa kuuluu olla kolme osasta: uchi, oshi ja hineri, so. isku, työntö ja kierto. Hänen mielestään lyönti penetroi silloin paremmin kohteeseensa. Vanhoissa gensei-ryun lyöntitekniikan kuvissa näkyy muutenkin koko ajan sellaisia suoria lyöntejä, joissa kyynärtaipeessa on pieni kulma kyynärpään osoittaessa kohti lattiaa.
Taidossa nidangeri on aina kaksi potkua yhden hypyn aikana, ja mikäänhän ei tosiaankaan estä tekemästä useampiakin jos pystyy. Itsellä menee kolme, mutta liikesarjaan sitä ei voi laittaa, koska sen jälkeen kamaen puoli vaihtuu vääräksi. Shukuminelta lähti myös se kuuluisa kahdeksan...
Normaalisti totta kai treenaaja pyrkii tekemään molemmat potkut niin korkealle kuin lähtee, kunnes tajuaa että sitä ensimmäistä potkua on paljon vaikeampi nostaa ylös. Toisaalta taas siinä vaiheessa kun aletaan tehdä kilpatason hokeita, ohjeistus muuttuukin siihen, että jälkimmäistä potkua kannattaakin tähdätä polkaisten hiukan alas, koska muutenkin korkeassa hypyssä se menee helposti yli kohteen. Käytännössä nidangeria tulee tehtyä kohteeseen lähinnä ensimmäisessä pariliikesarjassa, jossa kohdetta jahdataan potkaisemalla nidangerillä vatsan/pallean alueelle.
Tuosta Jessen tekstistä. Mikäli olen oikein ymmärtänyt Winkkarin nyrkin asennon, niin syy siihen löytyy pikemminkin heidän käyttämästään kyynärpään kulmasta ja sen strategisesta käytöstä, kun lyönnillä halutaan kiilata vastustajan lyönti sivuun omalla vastalyönnillä. Peruste ei siis ole välttämättä voimantuotto itsessään. Shukuminellä taad oli periaate "sando ittai no tsuki" (kolmen liikkeen lyönti), jossa karaten nyrkkiä kääntävässä lyöntitekniikassa kuuluu olla kolme osasta: uchi, oshi ja hineri, so. isku, työntö ja kierto. Hänen mielestään lyönti penetroi silloin paremmin kohteeseensa. Vanhoissa gensei-ryun lyöntitekniikan kuvissa näkyy muutenkin koko ajan sellaisia suoria lyöntejä, joissa kyynärtaipeessa on pieni kulma kyynärpään osoittaessa kohti lattiaa.