kenttiensankari kirjoitti: Säännöt vaikuttavat kohtuu samanlaisilta kuin Renshinkanissa, mutta ottelu on "realistisempaa". Aika mielenkiintoista. Näkee esim. lyöntisarjoja ja potkuja perään kun Renshinkanissa on enemmän kikkailua ja yksittäisiä iskuja. Ihan viihdyttäviä molemmat tyylit, ei siinä mitään.

TimoS kirjoitti:

Veepee kirjoitti: Kiinan reissusta sanotaan yhdessä lyhyessä lauseessa vain näin: "Continuing his search for other martial arts, he returned to China to master Shorinjiryu kempo". Ei muuta; ei missä, miten kauan ja milloin.

Mennään taas mutta on mahdollista, että näitä Kiinan "opintomatkoja" on liioiteltu ja/tai jopa keksitty. Osa mestareista sai oppia Kiinassa, tämä on lähes selvää, mutta hyvin vaikea on uskoa, että sitä olisi varsinkaan toisen maailmansodan aikaan saatu, enkä oikein usko, että vähään aikaan sen jälkeenkään. Japanilaiset kun eivät tainneet kohdella kiinalaisia mitenkään erityisen hellästi, joten miksi kiinalaiset mestarit olisivat opettaneet valloittajia? Tai miksi valloittajat olisivat halunneet edes oppia mitään? Minusta tuollaiset historiakommentit kuten tuo "he returned to China to master shorinjiryu kempo", mutta ei sitten mitään tarkempaa tietoa, viittaavat juuri tuohon.

Lasse J kirjoitti: Bogu kumite on olennainen osa myös Kori Hisatakan (1907-1988) Shorinjiryu Kenkokania. Hisataka (kuten monet aikalaisensa okinawalaiset ja japanilaiset budokat kuten esim. Renshinkanin Tamotsu) treenasivat myös Kiinassa sikäläisiä lajeja kuten Baijiquania. Olisikohan niin, että bogu kumite -ottelutavan "juuret" ovat Kiinassa?

He then entered the army where he learned soldiery, bayonet handling, and was exposed to true fighting.[---] In 1929 he toured Taiwan for almost a year with master Chojun Kyamu, never losing a fight to the local kenpo practicioners. He returned to Japan where he studied judo at the Kodokan with Master Sanpo Toku, attaining the rank of fourth dan in only one year... a truly remarkable achievement.

Andreas Quast kirjoitti: Actually the term bōgu came to be used during the Meiji Era (1868–1912), when the Japanese military was remodeled on the Western armies. [---] t was stipulated that,

“Jūkenjutsu equipment can be divided into two types: the weapon, and the bōgu,”

and that

“The bōgu consists of men, dō [with tare attached], shoulder pads, and kote.”

As a competition format of karate, the history of Bōgu-tsuki Karate is also older than that of the sundome (non-contact of the new JKF) as well as that of unprotected full contact rules (Kyokushin etc.).

In 1927 the Karate Kenkyūkai 唐手研究会 of Tōkyō Imperial University independently devised Bōgu-tsuki Karate and performed karate matches with it. [---]On the other hand, in Okinawa kumite practice with protective equipment began with Yabu Kentsū (1866–1937) at the Okinawa Prefecture Normal School, and Miyagi Chōjun (1888–1953) is also said to have experimented with it.

Following the miltiary defeat of Imperial Japan in 1945, before long the birth of karate organizations began on the mainland, centered around those emphasizing protective equipment. There were the Kanbukan 韓武舘, the Yōseikan 養成館 (i.e. the later Chitōkai 千唐会), the Renshinkan 錬心舘 and others.

The Kanbukan was a karate dōjō in Tōkyō. It was one of the cradles of Bōgu-tsuki Karate. Established by leading disciples of Tōyama Kanken, and with his permission, it followed Tōyama’s non-school principle. Kumite was carried out in the form of Bōgu-tsuki Karate using kendō equipment. The leading role of the Kanbukan in Bōgu-tsuki Karate was spearheaded by deputy director Kinjō Hiroshi 金城裕 and director Yun Heui-byeong 尹曦炳.

Sitten vähän omaa tutkiskeluani. Tässä kuva 1920-luvun boogu-varusteista:



Japanin ensimmäinen nyrkkeilyseura perustettiin vuonna 1896. Karatekat ovat siis hyvin voineet käyttää nyrkkeilyhanskoja harjoittelussaan. Muut varusteet on todennäköisesti otettu pesiksestä paitsi käsisuojat, jotka saattavat olla kendon kote-suojuksia. Baseball saapui Wikipedian mukaan Japaniin vuonna 1873, ja ensimmäiset ammattilaispelit pelattiin 1920-luvulla. Tässä 1920-luvun kopparin varusteita:





Koppari:


Kendovarusteitakin lienee käytetyn. Isshin-ryun sparria, ajankohta tuntematon, aikaisintaan kuitenkin 50-luvun lopulta:




Vuoden 1954 boogu-turnauksessa käytettiinkin sitten jo erikseen karatea varten suunniteltuja varusteita (Karate-kuta):