tonik kirjoitti:Itse olen pyrkinyt pitämään kunnon lihaskunnon osalta kiitettävässä, tämä suomen armeijan testi siis. Liekö enää sama mutta suurin osa tietänee.
15 leukaa 110kiloiselle vaati eniten mulla, muut melko helposti.

Ponnistus kohti uusia kuntovaatimuksia
Puolustusvoimien nykyiset fyysisen toimintakyvyn vaatimukset eivät huomioi henkilön työtehtävän fyysisyyden tasoa. Joissain ulkomaisissa asevoimissa kuntotestausjärjestelmiä on jo muutettu.

Suomessa puolustusvoimien kantahenkilökunnan ja varusmiesten fyysistä toimintakykyä on vuodesta 2011 asti testattu käytännössä samoilla liikuntatesteillä. Näihin testeihin lukeutuvat 12 minuutin juoksutesti, vauhditon pituushyppy sekä minuutin mittaiset istumaannousu- ja etunojapunnerrustestit. Juoksutestin sijasta 40 vuotta täyttäneet voivat suorittaa polkupyörätestin.

Ammattisotilaiden on suoritettava testit vuosittain. Ainoa tulosvaatimus on kuntoindeksitason 1,5 saavuttaminen. Tulosvaatimus on sama henkilön työtehtävästä riippumatta. Toimistotyöntekijältä ja erikoisrajajääkärikouluttajalta vaaditaan siis normitasolla samaa fyysistä toimintakykyä, vaikka työn vaatimukset ovat hyvin erilaiset. Vain kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin valittavilla on erikseen suunnitellut kuntovaatimukset.

Ulkomailla tehtäväkohtaisiin kuntovaatimuksiin on kiinnitetty runsaasti huomiota. Esimerkiksi Norjan puolustusvoimat ottaa vuoden 2017 alusta käyttöön uuden kuntovaatimusjärjestelmän. Siinä eri vaatimustason tehtävissä toimivilta edellytetään erilaista kuntoa. Samalla norjalaiset uudistavat testejään siten, että ne mittaavat aiempaa paremmin sotilaalle tarpeellisia fyysisiä ominaisuuksia.



Puolustusvoimien liikuntasuunnittelija Kai Pihlaisen mukaan Suomeenkin on suunnitteilla uusi liikuntatestausjärjestelmä, joka ottaa huomioon henkilön työtehtävän vaatimukset. Niiden oli alun perin tarkoitus tulla käyttöön jo ensi vuonna, mutta näillä näkymin ne lykkääntyvät ainakin vuoteen 2018 saakka. Muutosaskelista päätetään seuraavan kerran joulukuussa kokoontuvassa ohjausryhmässä.

Suomi seuraa asian valmistelussa tarkasti muiden maiden toimia.

– Norja ottaa uuden järjestelmän käyttöön ensi vuonna. Ruotsi valmistelee parhaillaan uusia testejä. Heilläkin on suunnitteilla tehtävätasoisuutta testaukseen. Useimmilla suurilla asevoimilla kuntovaatimukset perustuvat jo nyt tehtävän vaatimuksiin, Pihlainen luettelee.

Norjan maanpuolustuksen korkeakoulussa tutkijana työskentelevä Anders Aandstad kertoo, että Norjan uudessa järjestelmässä testattu henkilö luokitellaan fyysisen kunnon mukaan yhdeksänportaiselle asteikolle. Siinä taso yksi on heikoin ja yhdeksän vahvin.

– Pääsääntöisesti esikuntatehtävissä toimivilta tullaan edellyttämään kuntotasoa 1–3, kenttätehtävissä toimivilta tasoa 4–6 ja erikoisjoukkotehtäviin valittavilta tasoa 7–9. Naisille ja iäkkäille kuntorajat tasojen 1–8 saavuttamiseksi ovat hieman matalammat, mutta ylimmän tason vaatimukset ovat kaikille samat sukupuolesta ja iästä riippumatta, Aandstad selvittää.



Tehtäväkohtaisten kuntovaatimusten uudistuksen ohessa norjalaiset ovat myös muuttaneet testejään siten, että ne mittaavat aiempaa monipuolisemmin eri fyysisiä ominaisuuksia. Uusiksi testeiksi tulevat Suomessa hyväksi havaittu vauhditon pituushyppy sekä kuntopallon työntö. Aandstad perustelee muutoksia sotilasliitto Naton teettämien tutkimusten tuloksilla.

– Vanha testausjärjestelmämme suosi pienikokoisia ja kevytrakenteisia ihmisiä. Ainakin vauhditon pituushyppy ja osittain myös kuntopallon heitto helpottavat erikokoisten henkilöiden vertailua, Aandstad havainnollistaa.

Norjaan ei kuitenkaan ole Aandstadin mukaan vielä tulossa suoraan tietyssä tehtävässä toimimista mittaavia testejä. Kanadassa sen sijaan on jo otettu askel tähän suuntaan. Kanadan asevoimien tutkimus- ja kehittelykeskuksessa työskentelevä Patrick Gagnon esitteli syyskussa Suomessa kansainväliselle sotilasliikunta-alan asiantuntijajoukolle kanadalaisten suunnitteleman tehtäväradan. Siinä fyysistä toimintakykyä mitataan sotilaille tyypillisten tehtävien avulla. Tällaisia ovat esimerkiksi taakan nostaminen, kantaminen ja lastaaminen sekä kaivaminen.

Pihlaisen mukaan kanadalaisten testausmetodeille olisi käyttöä myös Suomessa.

– Henkilö, jonka kehon paino on pieni, saattaa pärjätä hyvin perinteisissä fyysisen toimintakyvyn testeissä, mutta tilanne muuttuu, kun päälle laitetaan taisteluvarustus. Sen paino on suhteellisesti suurempi kevytrakenteiselle ihmiselle.

Suomeen kaivattaisiin Pihlaisen mielestä myös testiä, joka mittaisi oman kehon kohottamista. Esimerkiksi kaupunkitaistelussa kiipeämiskyky on tärkeä ominaisuus.



Jonkinlaisia muutoksia on jo näköpiirissä, mutta niiden sisällöstä ei ole vielä tarkempaa tietoa. Vuosittaiseen lihaskuntotestiin lokakuussa osallistunut majuri Tero Parikka toivoo näkevänsä tehtäväkohtaiset kuntovaatimukset ja -testit tulevaisuudessa myös Suomessa.

– Uskon, että tehtäväkohtaiset kuntovaatimukset parantaisivat henkilöstön suorituskykyä.

Parikan mielestä henkilöstön kunnon kohoaminen lisäisi myös joukkojen suorituskykyä ja uskottavuutta. Hän kuitenkin arvelee, etttä muutostyön haasteeksi voi osoittautua vastustus uudistusta kohtaan.

Rawson kirjoitti:Onko kellään tietoa mistä voisi saada tiedot vuonna 1992 voimassa olleen puolustusvoimien lihaskuntotestin liikkeet ja pisterajat?

sivarinlötkö kirjoitti:

Mjölnir kirjoitti:

Lasse Candé kirjoitti: Minua yhä edelleen kiinnostaa minkälaisia käytännön ongelmia noista henkilökunnan epäreiluista tai muutoin epäoptimoiduista testeistä oikeasti tulee? Miten tarkasti porukkaa jaotellaan erilaisiin fyysisiin profiileihin niiden pohjalta ja siirrellään tehtävistä toiseen?

En osaa vastata, kun en työskentele henkilöstöalalla.

lähinnä tämä syö henkisesti meitä isoja miehiä, kun juoksutestin painokerroin on niin kova laskettaessa kokonaispistemäärää kenttäkelpoisuuteen. Jossain vaiheessa tarkoitus oli, että jonkun tietyn rajan ylittävästä kenttäkelpoisuuspisteistä olisi saanut tulospalkkion, mutta rahat priorisoitiin johonkin muualle ennen kuin tämä käytäntö astui voimaan.

Eikai tässä muuta ongelmaa ole, kuin se "epäoikeudenmukaisuuden" tuntu siitä, että on henkilöitä, jotka ovat kuntotestien mukaan täydellisessä kunnossa, mutta eivät jaksa nostaa, saatika kantaa, puhumattakaan taistella täydessä varustuksessa. Kun sitten taas on henkilöitä, jotka ovat tyydyttävässä kunnossa mittarien perusteella, mutta pystyvät kantamaan varustuksensa ja toteuttamaan tehtävänsä ilman ongelmia.

Eihän tämä nyt mikään iso asia ole, ei vaikuta ainakaan toistaiseksi kotiutuspäivämäärään eikä päivärahaan

Isoja miehiä? Mitenkä muistelisin, että olisit painanut siinä 85-90 kilon tiettämillä? Joko punnitaan neuvolan ulkopuolella?

Lasse Candé kirjoitti:

Mjölnir kirjoitti:

Lasse Candé kirjoitti: Minua yhä edelleen kiinnostaa minkälaisia käytännön ongelmia noista henkilökunnan epäreiluista tai muutoin epäoptimoiduista testeistä oikeasti tulee? Miten tarkasti porukkaa jaotellaan erilaisiin fyysisiin profiileihin niiden pohjalta ja siirrellään tehtävistä toiseen?

En osaa vastata, kun en työskentele henkilöstöalalla.

lähinnä tämä syö henkisesti meitä isoja miehiä, kun juoksutestin painokerroin on niin kova laskettaessa kokonaispistemäärää kenttäkelpoisuuteen. Jossain vaiheessa tarkoitus oli, että jonkun tietyn rajan ylittävästä kenttäkelpoisuuspisteistä olisi saanut tulospalkkion, mutta rahat priorisoitiin johonkin muualle ennen kuin tämä käytäntö astui voimaan.

Eikai tässä muuta ongelmaa ole, kuin se "epäoikeudenmukaisuuden" tuntu siitä, että on henkilöitä, jotka ovat kuntotestien mukaan täydellisessä kunnossa, mutta eivät jaksa nostaa, saatika kantaa, puhumattakaan taistella täydessä varustuksessa. Kun sitten taas on henkilöitä, jotka ovat tyydyttävässä kunnossa mittarien perusteella, mutta pystyvät kantamaan varustuksensa ja toteuttamaan tehtävänsä ilman ongelmia.

Eihän tämä nyt mikään iso asia ole, ei vaikuta ainakaan toistaiseksi kotiutuspäivämäärään eikä päivärahaan

Se on tietenkin ongelma jos pieniä suositaan epäreilusti.
Myös kenttäkelpoisuus on hieman ongelmallinen käsite varmaankin. Vähintäänkin sen rinnalle sitten pitäisi tuoda jokin tehtäväkohtainen kenttäkelpoisuusmittaus tms jossa voisi taas saada lisäpisteitä siitä että testi osoittaa kykenevyyden sen hetkiseen duuniin. Vaiko?

Tulee sellainen mieleen että palkitsemisilla voidaan myös kannustaa ylipäätään liikunnalliseen elämäntapaan. Ja että tehtäväkohtaisesti huonot testit voivat silti kertoa jostakin yleisestä tasosta. Sekään ei ole ehkä ihan järkevää että testataan liian HC-juttuja ja annetaan hyvistä tuloksista rahaa, tehden ammattisotilaista hyvissä ajoin rampoja ja sen seurauksena varhaisläskejä. Pääpaino siellä perusliikunnallisuuden ja normisetin mittaamisessa kenties on parempi ratkaisu koko uran ja sen jälkeisestä evp tms näkökulmasta. Niin monilla kun alkaa vakavatkin ongelmat jo 40-50-vuotiaina jos on venyttänyt nuoruuttaan väärin sinne keski-ikään.

Lasse Candé kirjoitti:

L.K. kirjoitti:

Lasse Candé kirjoitti: Voisiko joku muuten sanoa miksi juuri vatsalihaksia pitäisi testata verrattuna perustavanlaatuisen liikkeen testaamista jossa mm vatsalihaksia käytetään? Tuleeko tuo ajatus pohjimmiltaan jostain sixpäkeistä jne pinnallisuuksista vai miksi asia olisi niin tärkeä?

Niin, en osaa sanoa. Mutta kuitekin testin ensisijainen tavoite tuon liikkeen osalta on testata vatsalihaksia ja niiden testaamiseen tuo ei varmasti ole oikeasti paras liike.

Tuo haiskahtaisi juurikin mainitsemani kaltaiselta sixpäk-ajattelulta. Toiminnallisesta näkökulmasta en ymmärrä miksi perustavanlaatuista liikettä tarvitsisi korvata eristetymmällä. Enkä oikein muutenkaan. Ne ei-vatsalihakset joita istumaannousussa käytetään ovat kokonaisuuden osana ihan yhtä tärkeät kuin vatsalihakset kun puhutaan perustavanlaatuisista liikkeistä. Jengi vain laiskuuttaan kutsuu istumaannousuja vatsalihasliikkeiksi ja sitten juttu kääntyy joidenkin mielestä siihen että juuri vatsalihaksissa olisi jotain erityistä minkä takia niitä pitäisi mittailla mahdollisimman erotellusti. Onneksi kukaan ei kutsu etunojapunnerruksia rintalihaksiksi. Muuten jengi alkaisi löytämään siitä liikkeestä sellaisia "vikoja" että siinä pitää käyttää lihaksia pitämään kroppa hyvässä ryhdissä ja ojentajilla pystyy helpottamaan.

Lasse Candé kirjoitti: En siis oikein ymmärrä mikä on rikki, mikä korjaantuisi sillä että etunojapunnerrus vaihdettaisiin penkkipunnerrukseen ja katsottaisiin kuinka monta toistoa kukakin pystyy tekemään.

L.K. kirjoitti:

Lasse Candé kirjoitti: Voisiko joku muuten sanoa miksi juuri vatsalihaksia pitäisi testata verrattuna perustavanlaatuisen liikkeen testaamista jossa mm vatsalihaksia käytetään? Tuleeko tuo ajatus pohjimmiltaan jostain sixpäkeistä jne pinnallisuuksista vai miksi asia olisi niin tärkeä?

Niin, en osaa sanoa. Mutta kuitekin testin ensisijainen tavoite tuon liikkeen osalta on testata vatsalihaksia ja niiden testaamiseen tuo ei varmasti ole oikeasti paras liike. Yksi ihan hyvä liike omasta mielestä voisi olla ton kaveriksi lankku tai sitten joku haastavampi vatsaliike. Näistä sitten vaikka yhteistulos.

Toisaalta esim. sit-up kuten vaikka hra Rooney sen opettaa (jotkut puhuu knee-grabista) on jo paljon tehokkaampi ja paremmin oikeasti vatsoja testaava liike. Tosin, AIKA yllättävää onkin, että sitä ei kovinkaan moni enää teekkään 50-60 toistoa minuutissa, harva edes putkeen ilman aikarajaa..

Siitä voidaan toki olla montaa mieltä taas onko koko vatsalihasten testaaminen kuinka oleellista toimintakyvyn kannalta vai olisiko joku x määrä toistoja vaikka Turkkilaisia ylösnousuja painoon suhteutetulla hiekkasäkillä tai kahvakuualla paljon parempi?

obmijoy kirjoitti: jalat tuettuna on kai hankala olla käyttämättä lonkan koukistajia???

MikaM kirjoitti: Teet sit uppeja lonkan koukistajilla.